Miten ihmeessä "kaikki" löytävät jostain mieluisan kumppanin ja miksi minä en löydä?

Mun parisuhteeni on alkaneet yhden illan jutuista. Viimeisin on nyt kestänyt 20 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Mun parisuhteeni on alkaneet yhden illan jutuista. Viimeisin on nyt kestänyt 20 vuotta.

Hankala tapa etsiä parisuhdetta. Pitää läpikäydä 100, joista yhden kanssa voi ehkä syntyä suhde.

Mä en haluaisi ruveta harrastamaan sellaisia. Olen liian herkkä ja romanttinen sellaisiin.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä en haluaisi ruveta harrastamaan sellaisia. Olen liian herkkä ja romanttinen sellaisiin.

T. Ap

Äh, lainaus jäi pois. Viittaan yhden illan suhteisiin -> en halua sellaisia.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.

Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.

Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.

Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.

m35

Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.

"Sänkyyn pääseminen" on, sukupuolesta riippumatta, tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Aseksuaalit ottavat koiran tai kissan kumppanikseen.

Juu ei. Kyllä normaali ihminen etsii puolisosta parasta ystävää, jonka kanssa jakaa elämä ja vanheta yhdessä. Seksuaalisuus on tärkeä liima siinä suhteessa, mutta ei se tärkein asia.

Olen eri, mutta sanoisin kyllä, että vaikka itsekin haluan suhteesta sielunkumppanuutta ja sitä, että voi jakaa elämänsä toisen kanssa, niin kyllä seksuaalinen vetovoima ja seksi kuitenkin on se syy, miksi etsin kumppania tai kiinnostun toisesta. Nimenomaan vetovoima tekee ihastumisen tunteen ja saa haluamaan juuri tiettyä ihmistä rinnalleni. Ja siinä mielessä seksi ja seksuaalinen vetovoima on tärkein asia, että ilman sitä ei ainakaan omalla kohdallani syntyisi suhdetta, vaan pelkkä ystävyys. 

N43

Mutta syntyisikö suhdetta, jos ei natsaisi myös henkisellä tasolla? Eli riittääkö pelkästään fyysinen vetovoima? Minulle ei riitä.

Ei tietenkään, mutta eihän tässä sitä ole väitettykään. Tuolla ylempänä joku totesi vain, että seksi on syy, miksi niitä henkiselläkin tasolla natsaavia yleensä lähdetään etsimään, tai miksi esim. jonkun kiinnostavan saamiseen käytetään aikaa ja energiaa. Muutenhan riittäisi vain se, että on hyviä ystäviä.

Ei, vaan siinä väitettiin, että seksi on tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Ei ole, yhtä tärkeää on se henkinen aspekti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halvalla olet itsesi myynyt. Ei kukaan normaalimies halua jalkamaton kanssa suhteeseen.

Perustelu tähän kiinnostaisi.

Eikö ap sen kertonut? Vuosia kakkosnaisena ja sen jälkeen pari väkivaltaista alfaa. Normaali mies tahtoo tasapainoisen naisen kumppanikseen.

Tämä on aina yhtä huvittava päätelmäketju. Jos nainen on seurustellut väkivaltaisen miehen kanssa, hänessä täytyy olla jotain vikaa. Jos nainen on ajautunut kakkosnaiseksi, hänen on pakko olla sairas.

Kukaan ei koskaan tule ajatelleeksi sitä, että mitä nuo miehet saavat aikaan naisen itsetunnolle tai mielenterveydelle. Nainen saattaa olla tasapainoinen, hyvällä itsetunnolla varustettu pärjäävä ihminen, kunnes tielle osuu se yksi väärä. Kun se yksi väärä pikkuhiljaa murentaa itsetunnon ja mielenterveyden, on ovi auki seuraavalle väärälle. Mutta näissä miehissä ei ole koskaan mitään vikaa, nainenhan itse heidät valitsi.

Miehet uikuttavat siitä, kuinka naisen puute ajaa heidän itsetuntonsa nolliin ja saa mielenterveyden rakoilemaan, mutta eivät pohdi lainkaan, millaisia kumppaneita he itse olisivat. Kuinka he ovat vastavuoroisesti vastuussa myös kumppaninsa hyvinvoinnista. He eivät koe tarvetta itsetarkastelulle. Miehet odottavat naisten parantavan heidän itsetuntonsa ja mielenterveytensä ottamatta itse osumaa lainkaan. Kun miehen itsetunto ja mielenterveys on naisesta imemällä saatu reilaan, on aika siirtyä seuraavaan uhriin. Osa miehistä on kuin vampyyreja naisen hyvinvoinnille.

Jokin aika sitten luin (ehkä jopa täältä) tekstin, jossa kirjoittaja pohti naisten ja miesten syitä ja tapoja käsitellä masennusta. Miehille oli ominaista syyttää yhteiskuntaa ongelmistaan, etenkin naisettomuudestaan, ja he hyvin vastentahtoisesti kuuntelivat kirjoittajan neuvoja. Naiset kokivat masennusta omasta riittämättömyydestään ja olivat valmiita työstämään ongelmiaan terapiassa ja muilla keinoilla. Tämä alleviivaa niin osuvasti sitä epäsymmetriaa, joka sukupuolten välillä vallitsee, ja kenelle vastuu parisuhteen hyvinvoinnista lankeaa. Miesten olisi aika katsoa peiliin tässäkin asiassa.

Aloittaja sanoo, että tuntee vetoa itseään "vahvempiin" ja vanhempiin miehiin, mutta hänestä kiinnostuu vain egoistiset kuumakallet. Todennäköisesti ap:ssa on jotain sellaista, minkä nämä hänen kumppaniehdokkaansa tulkitsevat jonkinlaisena heikkoutena, että häntä olisi helppo kontrolloida. Aloittajalla on kuitenkin sen verran itsesuojeluvaistoa, että hakeutuu ns. kunnollisten miesten pariin, toki kuihduttaen siinä itseään, mutta säästyen ainakin pahemmalta kohtalolta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuommoista jakorasiaa kukaan enään halua. 🤭

Tietenkin haluaa: mies, joka tykkää seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun parisuhteeni on alkaneet yhden illan jutuista. Viimeisin on nyt kestänyt 20 vuotta.

Hankala tapa etsiä parisuhdetta. Pitää läpikäydä 100, joista yhden kanssa voi ehkä syntyä suhde.

Niinpä. Etenkin kun irtoseksi ei ole oma juttu ja olo on sen aikana lähinnä epämukava, mies aistii sen ajattelee jaahas tämä on huono sängyssä, eikä todellakaan halua nähdä enää koskaan.

Monet ottaa epätoivoissaan vain jonkun vähän sinne päin. Sinänsä ehkä tee sitä.

No mä en ole seurustellut edes kertaakaan.

No kannattaisi ehkä miettiä toistuuko tuossa joku kaava?

Esimerkiksi alistuminen vanhemmalle ja vahvemmalle miehelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.

Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.

Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.

Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.

m35

Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.

Tietenkin, koska jos ei pääse sänkyyn niin ei tule myöskään parisuhdetta.

Luuletko, että miehet haluavat parisuhteen ilman seksiä?

En luule enkä halua itsekään. Minua kuitenkin ällöttää miehet, jotka yrittävät suhteeseen seksi edellä ja muut asiat ovat toisarvoisia. En yhtään ihmettele ettei tuolla kirjoittajalla ole onnannut naisten kanssa, syy on ihan ilmeinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun parisuhteeni on alkaneet yhden illan jutuista. Viimeisin on nyt kestänyt 20 vuotta.

Hankala tapa etsiä parisuhdetta. Pitää läpikäydä 100, joista yhden kanssa voi ehkä syntyä suhde.

Ei välttämättä, se voi osua kohdalle heti tai myöhemmin, ja hakuaika on mukavaa elämää eikä itsesäälissä ruikutusta ❤️ Onnellinen ihminen vetää muitakin puoleensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on aihe jota olen miehenä pohtinut lähes päivittäin eli miksi en kelpaa suuresta treffimäärästä huolimatta.

Aina olen ollut mukava, asiallinen ja huomaavainen naisia kohtaan, mutta lopputuloksena on silti kohteliaat pakit.

Mikä minussa on niin pielessä että romanttisia tunteita ei naisilla ikinä synny ja miksi tapailua ei voi edes yrittää? "Voidaan kyllä vielä nähdä, mutta kaverimielessä" on tuttu lause.

Kuulee niin paljon sitä, että naiset menevät sänkyyn ns. pelimiesten kanssa ja sitten surraan kun pelimies ei enää ole yhteydessä, mutta itse en pääse sänkyyn vaikka olen rehellisesti parisuhteen perässä.

m35

Olet rehellisesti parisuhteen perässä mutta silti surkuttelet lähinnä sitä, kun et pääse sänkyyn. Juupa juu.

"Sänkyyn pääseminen" on, sukupuolesta riippumatta, tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Aseksuaalit ottavat koiran tai kissan kumppanikseen.

Juu ei. Kyllä normaali ihminen etsii puolisosta parasta ystävää, jonka kanssa jakaa elämä ja vanheta yhdessä. Seksuaalisuus on tärkeä liima siinä suhteessa, mutta ei se tärkein asia.

Olen eri, mutta sanoisin kyllä, että vaikka itsekin haluan suhteesta sielunkumppanuutta ja sitä, että voi jakaa elämänsä toisen kanssa, niin kyllä seksuaalinen vetovoima ja seksi kuitenkin on se syy, miksi etsin kumppania tai kiinnostun toisesta. Nimenomaan vetovoima tekee ihastumisen tunteen ja saa haluamaan juuri tiettyä ihmistä rinnalleni. Ja siinä mielessä seksi ja seksuaalinen vetovoima on tärkein asia, että ilman sitä ei ainakaan omalla kohdallani syntyisi suhdetta, vaan pelkkä ystävyys. 

N43

Mutta syntyisikö suhdetta, jos ei natsaisi myös henkisellä tasolla? Eli riittääkö pelkästään fyysinen vetovoima? Minulle ei riitä.

Ei tietenkään, mutta eihän tässä sitä ole väitettykään. Tuolla ylempänä joku totesi vain, että seksi on syy, miksi niitä henkiselläkin tasolla natsaavia yleensä lähdetään etsimään, tai miksi esim. jonkun kiinnostavan saamiseen käytetään aikaa ja energiaa. Muutenhan riittäisi vain se, että on hyviä ystäviä.

Ei, vaan siinä väitettiin, että seksi on tärkein syy sille, miksi ihmiset hankkiutuvat suhteeseen toisen ihmisen kanssa. Ei ole, yhtä tärkeää on se henkinen aspekti.

Ymmärrät nyt tahallasi väärin - kuten toisaalta tekevät myös ne seksin merkitystä korostavat. Vaikka itsellenikin on suhteessa ihan yhtä tärkeää henkinen aspekti, on seksi silti tärkein syy, miksi hakeudun suhteeseen. Jos en kaipaisi seksiä, voisivat muut läheiset ihmissuhteet jopa täyttää kumppanin puuttumisen elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olit aktiivisimman parinetsintäajan roikkumassa kiinni varatussa miehessä. Oikeasti hyvät miehet otetaan siinä 20-25v opiskeluiässä, vaikka avioliitot sitten usein solmitaankin vasta myöhemmin. Toki pariutuminen onnistuu myöhemminkin, mutta tuolloin se on helpointa.

En tajunnut, että hän oli varattu ja itsekseni ajattelin, että siinä olisi sitten loppuelämäni mies, vaikka kyseinen ensimmäinen kumppani oli yli 25 vuotta itseäni vanhempi ja hän itse muistutti minua asiasta toisinaan. Minua ei olisi ikäero haitannut.

Se ykkösnaiseksi osoittautunut oli minua paljon varakkaampi ja ilmeisesti minua parempi laittamaan ruokaa (mies kritisoi ruoanlaittotaidoistani joskus) sekä heillä oli paljon yhteisiä tuttavia ja ikäerokin pienempi -> mies valitsi hänet järkisyistä. Voin olla väärässä, mutta sen ykkösnaisen myötä mies sai vauraamman elämän. Itse olin opiskelija pääosin tuolloin.

T. Ap

Joo, hyvä että teki "järkivalinnan". Säästyit paljolta loisimiselta ja "kritisoimiselta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun parisuhteeni on alkaneet yhden illan jutuista. Viimeisin on nyt kestänyt 20 vuotta.

Hankala tapa etsiä parisuhdetta. Pitää läpikäydä 100, joista yhden kanssa voi ehkä syntyä suhde.

Ei välttämättä, se voi osua kohdalle heti tai myöhemmin, ja hakuaika on mukavaa elämää eikä itsesäälissä ruikutusta ❤️ Onnellinen ihminen vetää muitakin puoleensa.

Olen eri, mutta eivät yhden illan jutut välttämättä niin kauhean mukavaa elämää ole. Itselleni ainakin ne ovat aika epätyydyttävää seksiä, ja minulla epätyydyttävä seksi laskee elämänlaatua. Syy niiden epätyydyttävyyteen on se, että suurin osa ei panosta täysillä yhden illan jutuissa seksiin, ja toisaalta se, että uusi tyyppi ei tunne kehoani ja sitä, mikä tapa/tekniikka minulla toimii. Tokihan voi käyttää sen seksikerran neuvomiseen ja ohjeistamiseen, mutta se taas tarkoittaa sitä, ettei pysty itse keskittymään nauttimiseen, kun koko aika menee toisen tarkkailuun ja ohjailuun. Kaikki nimittäin eivät saa seksuaalista nautintoa ja orgasmia jostain perusyhdynnästä tuosta noin vaan, vaikka muuten laukeaisivatkin helposti ja nopeasti joko kumppanin kanssa tai itse.

Ja toisaalta jos ei syty kenestäkään, eikä tunne vetoa heihin, niin mikä olisi se syy lähteä harrastamaan seksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun parisuhteeni on alkaneet yhden illan jutuista. Viimeisin on nyt kestänyt 20 vuotta.

Hankala tapa etsiä parisuhdetta. Pitää läpikäydä 100, joista yhden kanssa voi ehkä syntyä suhde.

Ei välttämättä, se voi osua kohdalle heti tai myöhemmin, ja hakuaika on mukavaa elämää eikä itsesäälissä ruikutusta ❤️ Onnellinen ihminen vetää muitakin puoleensa.

Toistan viestini uudestaan: osalle meistä irtoseksi ei ole mukavaa eikä varsinkaan lisää onnellisuutta. Se on epämukavaa, vaivaantunutta, sattuukin joskus, ja orgasminsaantimahdollisuus ehkä 1% (kertaakaan ei osunut kohdalle miestä joka olisi halunnut sen minulle tuottaa kun selvisi että perusjyystöllä sitä ei tule). Seksissäkin samoin kuin parisuhteessa kun on minulle tärkeintä henkinen yhteys ja se tulee kun tutustutaan.

En nyt sanoisi että kaikilla ihmisillä olisi se mieluisin kumppani, ainakin valituksesta päätellen monet vain ovat jääneet suhteeseen kun "ei parempaakaan saa" ja koskq pelkäävät jäävänsä yksin. Mutta uskon että ihmiset yleensä kiinnostuvat helpommin muista ja siksi päätyvät helpommin suhteisiin koska heille vain avautuu enemmän mahdollisuuksia löytää se kunnollinen tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

No kannattaisi ehkä miettiä toistuuko tuossa joku kaava?

Esimerkiksi alistuminen vanhemmalle ja vahvemmalle miehelle?

Tämä.

Ap taitaa hakea miestä joka on häntä paljon vahvempi, ja toivoo miehen osoittautuvan "hyväksi kuninkaaksi".

Kaikki tyytyvät siihen mitä saavat ja haikailevat ”parempaa”. Eli ota sellainen mies, joka on siedettävä, mutta ei unelmiesi mies.