Miksi Pisa-tulokset laskevat? Opettajanäkökulmaa kaivataan.

Milloin erityisluokat lopetettiin?

Tiedättekö, kuinka paljon rahaa käytämme nyt digitalisaatioon? 

Vierailija kirjoitti:

Luokkiin on integroitu kaikki entiset erkkaoppilaat, kehitysvammaiset, downit, käytöshäiriöiset, cp-vammaiset jne.

Kun tämä porukka mölisten ja kuolaten kiipeilee verhoissa ja ryömii lattiaa nuollen, ei muiden opiskelusta tule mitään.

Niin, tai sitten se oma lapsi ei vaan osaa. Ei voi aina syyttää muita kaikesta, se on aika huono tie ja asenne elämään ja kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Milloin erityisluokat lopetettiin?

Joskus 20 vuotta sitten. Ja silti siinä ajassa on tullut huippuoppilaita jne. Nämä ongelmat ovat suoraan suhteessa digitalisaatioon, ei muihin oppilaisiin.

Perusopetusta tulisi lyhentää kahdella vuodella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin erityisluokat lopetettiin?

Joskus 20 vuotta sitten. Ja silti siinä ajassa on tullut huippuoppilaita jne. Nämä ongelmat ovat suoraan suhteessa digitalisaatioon, ei muihin oppilaisiin.

Ei erityisluokkien lopettaminen tarkoita etteikö enää tulisi huippuoppilaita. Etenkin huippukouluissa mistä karsiutuu erityisopetusta tarvitsevat pois jo heti kättelyssä.

Miten lama vaikutti kotioloihin, lasten hyvinvointiin ja koulumenestykseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin erityisluokat lopetettiin?

Joskus 20 vuotta sitten. Ja silti siinä ajassa on tullut huippuoppilaita jne. Nämä ongelmat ovat suoraan suhteessa digitalisaatioon, ei muihin oppilaisiin.

Erityisluokkien lopetus yhdessä opettajien auktoriteetin murentamisen kanssa ja "haasteellisen" oppilasmateriaalin lisääntymisen kanssa vaikuttavat varmasti asiaan.

Se lukeeko oppilas oppimateriaalinsa paperin pinnalta vai ruudulta vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Miten lama vaikutti kotioloihin, lasten hyvinvointiin ja koulumenestykseen?

Mikä niistä lamoista? En muista että Suomen PISA-tulosten romahtamisesta olisi ollut uutisia 90-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkiin on integroitu kaikki entiset erkkaoppilaat, kehitysvammaiset, downit, käytöshäiriöiset, cp-vammaiset jne.

Kun tämä porukka mölisten ja kuolaten kiipeilee verhoissa ja ryömii lattiaa nuollen, ei muiden opiskelusta tule mitään.

Niin, tai sitten se oma lapsi ei vaan osaa. Ei voi aina syyttää muita kaikesta, se on aika huono tie ja asenne elämään ja kaikkeen.

Suomalainen järjestelmä suosinee sellaisen väestön lisääntymistä, joka ei ole koulumenestyksen kannalta parasta ainesta; onko se hyvä vai huono juttu, on toinen asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkiin on integroitu kaikki entiset erkkaoppilaat, kehitysvammaiset, downit, käytöshäiriöiset, cp-vammaiset jne.

Kun tämä porukka mölisten ja kuolaten kiipeilee verhoissa ja ryömii lattiaa nuollen, ei muiden opiskelusta tule mitään.

Niin, tai sitten se oma lapsi ei vaan osaa. Ei voi aina syyttää muita kaikesta, se on aika huono tie ja asenne elämään ja kaikkeen.

Suomalainen järjestelmä suosinee sellaisen väestön lisääntymistä, joka ei ole koulumenestyksen kannalta parasta ainesta; onko se hyvä vai huono juttu, on toinen asia. 

Et sitten malttanut olla tuomatta politiikkaa tähänkin ketjuun. Tomppeli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lama vaikutti kotioloihin, lasten hyvinvointiin ja koulumenestykseen?

Mikä niistä lamoista? En muista että Suomen PISA-tulosten romahtamisesta olisi ollut uutisia 90-luvulla.

Silloin lapset vasta saatiin - stressaantuneina. Näin karkeasti ajateltuna, asialla on saattanut olla jotain osuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkiin on integroitu kaikki entiset erkkaoppilaat, kehitysvammaiset, downit, käytöshäiriöiset, cp-vammaiset jne.

Kun tämä porukka mölisten ja kuolaten kiipeilee verhoissa ja ryömii lattiaa nuollen, ei muiden opiskelusta tule mitään.

Niin, tai sitten se oma lapsi ei vaan osaa. Ei voi aina syyttää muita kaikesta, se on aika huono tie ja asenne elämään ja kaikkeen.

Suomalainen järjestelmä suosinee sellaisen väestön lisääntymistä, joka ei ole koulumenestyksen kannalta parasta ainesta; onko se hyvä vai huono juttu, on toinen asia. 

Et sitten malttanut olla tuomatta politiikkaa tähänkin ketjuun. Tomppeli.

Ei politiikkaa tarvitse tuoda mihinkään; kaikki yhteiskuntatasolla on politiikkaa, viime kädessä.

Koulu palvelee valtion tahtoa, joka on poliittinen.

Onhan se nyt selvää, että eri suvuissa on erilaista älykkyyttä. Pohjanmaalaiset, itäsuomalaiset, karjalaiset... paljon erilaista ainesta, joka ehkä lisääntyy suhteellisen eri tavalla. Kun tietyntyyppiset suvut lisääntyvät muita enemmän, se heijastuu vuosikymmenten mittaan pisa-tuloksiin.

Myös testit saattavat muuttua; tavoitteet ihmisten valmentamiseen tulevaisuuteen elävät. Enää ei riitä olla "arvon ylioppilas" - kilpailu kovenee!

Pisa-tulokset ehkä laskevat, mutta miettikääpä mitä se Pisa mittaa? Mittaako se sitä, mitä tulevaisuuden työelämässä ihmiseltä vaaditaan? EI. 

Tulevaisuuden työelämässä ei tarvitse osata laskea itse. Automatiikka ja tekoäly hoitavat sen minkä ennen teki ihmiset. Etätyö (joka ei muuten tule katoamaan mihinkään vaikka pandemia hiipuisikin) tekee työmarkkinoista entistäkin kansainvälisemmät. Ihmisten ei tarvitse muuttaa asuinmaataan sen perusteella minkä maalaiselle yritykselle työskentelevät. Verkostojen ja freelancer-työn merkitys kasvaa, ehkäpä tuleekin olemaan niin että yhdelle työnantajalle työskentely on harvinaista - sen sijaan teet asiantuntijatyötä päällekkäisissä projekteissa monen maalaisten ihmisten kanssa. Miksi siis pitäisi osata SUOMEA hyvin? Eiköhän se riitä, että pystyy kommunikoimaan perheen ja ystävien kanssa arjessa. 

Kyllä se on niin, että tulevaisuuden aikusen pitää osata hallita tietotulvaa ja -hälyä, hakea olennainen informaatio sieltä joukosta ja käyttää sitä luovasti, pitää osata käyttää monenlaisia digitaalisia ratkaisuja ja alustoja, käyttää hyväkseen tekoälyä, pitää olla medialukutaitoa ja -kriittisyyttä, pitää osata luovia monenlaisten ja monikulttuuristen ihmisten joukossa. Pisa-tulosten tuijottaminen on jämähtämistä menneeseen, koko Pisan voisi uudistaa niin että se palvelisi tulevaisuuden tarpeita. Jos näin tehtäisiin, luulen, että suomalaiskoululaisten sijoittumisesta voitaisiin taas olla ylpeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten lama vaikutti kotioloihin, lasten hyvinvointiin ja koulumenestykseen?

Mikä niistä lamoista? En muista että Suomen PISA-tulosten romahtamisesta olisi ollut uutisia 90-luvulla.

Silloin lapset vasta saatiin - stressaantuneina. Näin karkeasti ajateltuna, asialla on saattanut olla jotain osuutta.

Ahaa. 90-luvulla lapset eivät siis käyneet kouluja.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa voisikin olla pelaamista. Se vasta keskittymistä vaatii, ja reagointikykyä. Vastanee ihmisten tarpeita paremmin, kuin jonkun hoopojen ajatusten toistaminen puumerkein...

Millaisia pelejä tarkemmin ottaen ajattelit?

Mielestäni ehkä joitain ihan oikeasti opettavaisia pelejä voisi olla, mutta satunnaisessa käytössä. Esimerkiksi kemian tunnille mukaan jokin kemiapeli, jonka avulla voi hahmottaa erilaisia kemiallisia sidoksia sun muita hieman paremmin. Kömpelösti kuvattu, mutta saatte varmaan pääpointin tuosta. Jos sitten taas puhutaan jostain viihdepelistä, jonka opetusarvo on pyöreät nolla ja kehittää lähinnä reagointikykyä, niin ei, ei todellakaan. Kuulostaa huonolta. Koulu ja pelailu pidettävä erillään. Penskat taitaa jo nyt pelata ihan tarpeeksi pelejä kotosalla kun läksyt ei kiinnosta.

Järjestelmä tuottaa suhteellisen paljon haasteellisia ihmisiä; tätä menoa erityisluokat tulisi olla koulussa  poikkeuksellisen hyvin menestyville.