Lue keskustelun säännöt.
Miksi Pisa-tulokset laskevat? Opettajanäkökulmaa kaivataan.
03.10.2021 |
Miksi Pisa-tulokset laskevat?
Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?
Koulu on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi kautta aikain. Maailmalla hehkutettiin vuosikausia Suomen koulutusihmettä. Sitten tapahtui jotain.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html
En ole opettaja. Minulla on arveluita, mutta haluaisin tietää opettajien kannan. Mistä päin Suomea kokemuksenne on?
Kommentit (123)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opetussuunnitelma on karannut käsistä. Sen sijaan, että PERUSkoulussa opetettaisiin perusasioita tulevaa varten, vaaditaan jotain hifistelyä. Katsokaapa vain esim. 9.luokkalaisten matematiikan kirjaa: Nuoret eivät osaa edes prosentin käsitettä laskemisesta puhumattakaan - ja siinä kirjassa on sitten näytteenä se, mitä Opetushallitus katsoo tarpeelliseksi opettaa. Ei onnistu. Mopo on monessa muussakin aineessa karannut käsistä. Punakynä käteen ja tavoitteeksi paluu perusasioiden vahvaan hallintaan olisi paikallaan.
Tuntikehyksen on moni kunta leikannut säästöjen nimissä minimiin, eli jakotunneista voi vain haaveilla. Näin ollen harjoittelulle ja asioihin pysähtymiselle koulussa ei ole aikaa. Toisaalta kotona on niin ”vauhti päällä” harrastusten ja muiden juttujen suhteen, että harjoittelua ei tehdä sielläkään. Harjoittelu ja toisto on oppimisen yksi perusasia.
Mikä auttaisi?
- ops:n paluu perusasioihin peruskoulussa.
- tuntikehykseen reilu lisäys niin, että jakotunteja saadaan ainakin kielten ja matematiikan tunnille. Kielissä tarkoitan myös omaa äidinkieltä.
- katsomusaineiden nostaminen arvoonsa. En tarkoita niinkään uskonnollista opetusta, vaan uskonnoista ja erilaisista elämäntavoista opettamista.
- taito ja taideaineiden tunnit takaisin. Käsityöt ja kuvis on parhaimmillaan ongelmanratkaisua, joka kehittää ajattelua.
- tasokurssit takaisin kolmena portaana. Näin myös lahjakkaat saavat opetusta aineessa, missä kokevat loistavansa. Toisaalta tavallinen tallaaja saa pysytellä mukavuusalueellaan ja heikommin aineessa menestyvä saa riittävän hitaasti etenevää konkreettista opetusta.
- ymmärretään, että arvosana 5 on hyväksytty arvosana ja se on ihan ok. Tukitoimet lähtevät vasta sitten liikkeelle, kun sitä viitosta ei saa. Nykyään aletaan tehdä papereita ja pitää palavereita jo 6-7 arvosanoista, kun ”ollaan niin huolissaan”. 99% tapauksissa se on ihan turhaa työtä. Sen ajan voisi käyttää järkevämmin vaikkapa sen kakaran tukiopetukseen.
- opettajien täydennyskoulutusta asianmukaisesti. Nykyään koulutus on ”mielellään ilmainen kurssi, joka on työajan ulkopuolella ja omalla paikkakunnalla, jotta ei tule kuluja”. Eli kuvisideoita kierrätysmateriaaleista- iltapäivä kansalaisopiston piirissä on ihan ok. Siinäpä sitten ylläpidät omaa ammattitaitoa kasvattajana ja ja opettajana.
💞👍
Vierailija kirjoitti:
https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000007695897.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198539.html
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/11/aineenopettajilla-e…
https://yle.fi/uutiset/3-11092248
https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/koulutus-ja…
On näistä ollut puhetta. Lukeminen on hidasta ja vaatii keskittymiskykyä. Pelit koukuttavat ja viihdyttävät miljoona kertaa enemmän. En jaksa enää vaahdota asiasta. Osa syrjäytyy mutta eihän lukeminen ja sivistys kiinnosta edes poliitikkoja! Koulutus nähdään tylsänä pakkopullana ja kulueränä ja opettajat nutturapääniuhottajina. Digi on pyhä lehmä kouluissa ja pääasia tuntuu olevan digitaidot, muusta viis.
T. Ainernopettajana 27 vuotta yläkoulussa
Aloittaja olisi toivonut, että olisi puhunut enemmän rodusta kuin digistä.
Ei se inkluusio todellakaan selitä pisa-tuloksien laskua. Kyllä se on digi, eikä mikään muu. Aikuisillakin alkaa olla vaikeuksia keskittyä asioihin somen ynnä muun vuoksi, joten mitä se on lapsilla, jotka käytännössä elävät siinä maailmassa enemmän kuin koskaan. Kaikki tapahtuu nopealla syklillä, mitään ei tarvitse opetella ulkoa kun sen voi hakea netistä. Itsekin, vaikka olen jo yli 40 vuotias, koen että digi on häirinnyt keskittymistäni ja luen esimerkiksi kirjoja murto-osan siitä mitä parikymmentä vuotta sitten. Kyse ei ole ajasta, vaan keskittymisen vaikeudesta. Ihan hyvin voin pyöräyttää Netflixistä jonkun sarjan tai tsekkailla somea kuin olla kirjan kanssa pitkiä aikoja.
Olin viikon reissussa tuossa ennen koronaa ja tein periaatepäätöksen olla koko aika ilman nettiä. Se onnistui hyvin ja luin sen viikon aikana 5 kirjaa. Samaan määrään pääsen vuoden aikana kotimaassa.
Vierailija kirjoitti:
Heikoimpien tahtiin mennään. Ei edes keskitason, vaan heikoimpien. Ja inkluusion vuoksi ne heikoimmat on sitten todella heikkoja.
Pitäisi varmaan alkaa perustaa yksityiskouluja lahjakkaille, jotka turhautuvat nykyisessä peruskoulussa. Onko meillä todella varaa heittää kokonainen sukupolvi hukkaan, ennen kuin tämän tasapäistämisen vaarat tunnustetaan?
Aikoinani oli eritasoisia ryhmiä ja heikoimmat eritysohjauksessa . Kaikille parempi kun saivat onnistumisia omissa tasoissaan kun kaikki eivät voi olla neroja vaikka miten koitettaisiin . Ei pidä vaatia liikaa , siitäkö lasten pahoinvointi johtuu että heikkojenkin pitäisi pystyä lahjakkaiden tasoon ja päinvastoin .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se inkluusio todellakaan selitä pisa-tuloksien laskua. Kyllä se on digi, eikä mikään muu. Aikuisillakin alkaa olla vaikeuksia keskittyä asioihin somen ynnä muun vuoksi, joten mitä se on lapsilla, jotka käytännössä elävät siinä maailmassa enemmän kuin koskaan. Kaikki tapahtuu nopealla syklillä, mitään ei tarvitse opetella ulkoa kun sen voi hakea netistä. Itsekin, vaikka olen jo yli 40 vuotias, koen että digi on häirinnyt keskittymistäni ja luen esimerkiksi kirjoja murto-osan siitä mitä parikymmentä vuotta sitten. Kyse ei ole ajasta, vaan keskittymisen vaikeudesta. Ihan hyvin voin pyöräyttää Netflixistä jonkun sarjan tai tsekkailla somea kuin olla kirjan kanssa pitkiä aikoja.
Olin viikon reissussa tuossa ennen koronaa ja tein periaatepäätöksen olla koko aika ilman nettiä. Se onnistui hyvin ja luin sen viikon aikana 5 kirjaa. Samaan määrään pääsen vuoden aikana kotimaassa.
Kannattaa lukea Nicholas Carrin "Shallows - what the internet is doing to our brains". Kirjassa kerrotaan muun muassa, että keskttymiskyky on yhteydessä empatiakykyyn, sillä empatiakyky muodostuu aivojen syvimmissä, primitiivisissä osissa, jotka eivät pääse aktivoitumaan kiireessä ja nopeudessa, jota digitaalisten laitteiden käyttö vaatii. Siksi kai koulukiusaaminen on lisääntynyt älylaitteiden myötä ja lukeminen kasvattaa yllättäen empatiakykyä ja sosiaalisia taitotaj ja lisää theory of a mind -kykyä, eli kykyä ymmärtää sitä, että muilla ihmisillä on oman mielen kaltaisia tietoisuuksia.
Voisiko syytä olla myös opettajissa, jotka elävät karttakeppien ja laskutikkujen maailmassa, eivätkä osaa/halua opettaa lapsia nykyaikaisin menetelmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heikoimpien tahtiin mennään. Ei edes keskitason, vaan heikoimpien. Ja inkluusion vuoksi ne heikoimmat on sitten todella heikkoja.
Pitäisi varmaan alkaa perustaa yksityiskouluja lahjakkaille, jotka turhautuvat nykyisessä peruskoulussa. Onko meillä todella varaa heittää kokonainen sukupolvi hukkaan, ennen kuin tämän tasapäistämisen vaarat tunnustetaan?
Höpönlöpön. Heikoimmat vain putoavat kärryiltä, ja heikot tosiaan ovat todella heikkoja nykyään, yläasteella osataan juuri ja juuri kertotaulu ja englantia kolme sanaa. Äidinkielen lukutaidossa on myös valtavia puutteita.
Tämä ei tosiaankaan ole yläasteen perustaso.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko syytä olla myös opettajissa, jotka elävät karttakeppien ja laskutikkujen maailmassa, eivätkä osaa/halua opettaa lapsia nykyaikaisin menetelmin?
Nykyaikaiset menetelmät eivät perustu tieteelliseen tietoon, vaan enemmän trendeihin. Osin siksi, että tietoa ei vielä ollut, kun tabletit uusina ja mullistavina tulivat.
Nyt jo tiedetään, että digi ei paranna oppimistuloksia. Väline ei ole itseisarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo heikompien ja huonompien oppilaiden syyttäminen on ongelman ulkoistamista ja kieltämistä. Kyllä niitä heikkoja oppilaita ja häiriköitä on ollut luokilla ennenkin, mutta silti monet oppilaat ovat pärjänneet hyvin. Älkääs nyt sentään kaatako kaikkea paskaa noiden onnettomien niskaan, he tulevat elämässään varmasti olemaan vielä monesti potkittavana, joten tarvinneeko noita alkaa syyttää jo lapsena oman kultamussukan tulevan akateemisen uran pilaamisesta? Jotakin rajaa taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko syytä olla myös opettajissa, jotka elävät karttakeppien ja laskutikkujen maailmassa, eivätkä osaa/halua opettaa lapsia nykyaikaisin menetelmin?
Nykyaikaiset menetelmät eivät perustu tieteelliseen tietoon, vaan enemmän trendeihin. Osin siksi, että tietoa ei vielä ollut, kun tabletit uusina ja mullistavina tulivat.
Nyt jo tiedetään, että digi ei paranna oppimistuloksia. Väline ei ole itseisarvo.
Jos tämä tiedetään, niin miksi ei toimita tilanteen edellyttämällä tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidinkielen taito on kyllä heikentynyt kautta linjan. Olin opettamassa ammattikoulussa pienen pätkän ja huomasin, että kantasuomalaistenkin kielellinen taito oli todella heikolla tolalla. Mielestäni tämä on se pahin hälytysmerkki, koska seuraavaksi olemme lukutaidottomuuden edessä. Jos sen siis annetaan mennä sinne. Kuvien katsominen ei ole sama kuin lukeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko syytä olla myös opettajissa, jotka elävät karttakeppien ja laskutikkujen maailmassa, eivätkä osaa/halua opettaa lapsia nykyaikaisin menetelmin?
Nykyaikaiset menetelmät eivät perustu tieteelliseen tietoon, vaan enemmän trendeihin. Osin siksi, että tietoa ei vielä ollut, kun tabletit uusina ja mullistavina tulivat.
Nyt jo tiedetään, että digi ei paranna oppimistuloksia. Väline ei ole itseisarvo.
Mutta ymmärräthän, että koulut ja opettajat eivät voi juuttua 50-luvulle muun maailman edetessä aina vain kauemmas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko syytä olla myös opettajissa, jotka elävät karttakeppien ja laskutikkujen maailmassa, eivätkä osaa/halua opettaa lapsia nykyaikaisin menetelmin?
Nykyaikaiset menetelmät eivät perustu tieteelliseen tietoon, vaan enemmän trendeihin. Osin siksi, että tietoa ei vielä ollut, kun tabletit uusina ja mullistavina tulivat.
Nyt jo tiedetään, että digi ei paranna oppimistuloksia. Väline ei ole itseisarvo.
Jos tämä tiedetään, niin miksi ei toimita tilanteen edellyttämällä tavalla?
Koska tämä digipakotus tulee ihan muilta tahoilta kuin OPH:lta tai opettajilta.
Vierailija kirjoitti:
https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000007695897.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198539.html
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/11/aineenopettajilla-e…
https://yle.fi/uutiset/3-11092248
https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/koulutus-ja…
On näistä ollut puhetta. Lukeminen on hidasta ja vaatii keskittymiskykyä. Pelit koukuttavat ja viihdyttävät miljoona kertaa enemmän. En jaksa enää vaahdota asiasta. Osa syrjäytyy mutta eihän lukeminen ja sivistys kiinnosta edes poliitikkoja! Koulutus nähdään tylsänä pakkopullana ja kulueränä ja opettajat nutturapääniuhottajina. Digi on pyhä lehmä kouluissa ja pääasia tuntuu olevan digitaidot, muusta viis.
T. Ainernopettajana 27 vuotta yläkoulussa
Kouluissa voisikin olla pelaamista. Se vasta keskittymistä vaatii, ja reagointikykyä. Vastanee ihmisten tarpeita paremmin, kuin jonkun hoopojen ajatusten toistaminen puumerkein...
Luokkiin on integroitu kaikki entiset erkkaoppilaat, kehitysvammaiset, downit, käytöshäiriöiset, cp-vammaiset jne.
Kun tämä porukka mölisten ja kuolaten kiipeilee verhoissa ja ryömii lattiaa nuollen, ei muiden opiskelusta tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko syytä olla myös opettajissa, jotka elävät karttakeppien ja laskutikkujen maailmassa, eivätkä osaa/halua opettaa lapsia nykyaikaisin menetelmin?
Nykyaikaiset menetelmät eivät perustu tieteelliseen tietoon, vaan enemmän trendeihin. Osin siksi, että tietoa ei vielä ollut, kun tabletit uusina ja mullistavina tulivat.
Nyt jo tiedetään, että digi ei paranna oppimistuloksia. Väline ei ole itseisarvo.
Mutta ymmärräthän, että koulut ja opettajat eivät voi juuttua 50-luvulle muun maailman edetessä aina vain kauemmas?
Moni ei tunnu ymmärtävän, että heidät on palkattu valmentamaan ihmisiä tulevaisuuteen. -eri
Vierailija kirjoitti:
Tuo heikompien ja huonompien oppilaiden syyttäminen on ongelman ulkoistamista ja kieltämistä. Kyllä niitä heikkoja oppilaita ja häiriköitä on ollut luokilla ennenkin, mutta silti monet oppilaat ovat pärjänneet hyvin. Älkääs nyt sentään kaatako kaikkea paskaa noiden onnettomien niskaan, he tulevat elämässään varmasti olemaan vielä monesti potkittavana, joten tarvinneeko noita alkaa syyttää jo lapsena oman kultamussukan tulevan akateemisen uran pilaamisesta? Jotakin rajaa taas.
Tällä palstalla eniten äänessä on keskitason oppilaiden vanhemmat. Lukion keskiarvorajakeskustelut ovat todella viihdyttävää luettavaa, kun kasin oppilaiden vanhemmat ulvovat miten lapsi ei pääse kunnon lukioon.
Eli peruskoulussa pitäisi olla taso-opetusta, mutta lukiossa ei saa olla?
Vierailija kirjoitti:
Luokkiin on integroitu kaikki entiset erkkaoppilaat, kehitysvammaiset, downit, käytöshäiriöiset, cp-vammaiset jne.
Kun tämä porukka mölisten ja kuolaten kiipeilee verhoissa ja ryömii lattiaa nuollen, ei muiden opiskelusta tule mitään.
Näiden "muiden" on hyvä omaksua se tosiasia, etteihät he tulevaisuudessakaan elä eristyksissä.
Minä olen sen verran itsepäinen lukion opettaja, että pidän paperimuotoiset kurssikokeet RUB1-RUB5-kursseista. Näin siitäkin huolimatta, että koulun ympäristöintoinen rehtori narskuttelisi viiksiään. Ja kumma kyllä, kursseilleni riittää osallistujia. Eräskin opiskelija sanoi, että on ihanaa saada kirjoittaa käsin koe, koska silloin sitä miettii ihan eri tavalla asioita kuin näpyteltäessä kannettavan näppäimistöä. Kirjoitusvirheitäkin tulee kuulemma vähemmän. (Lukion ruotsin ja saksan lehtori)