Lue keskustelun säännöt.
Onko iso riski ostaa 70-luvun omakotitalo? Jos siinä on isot rempat (katto, putket, salaojat) tehty.
29.09.2021 |
Tarkoitus olisi remontoida pinnat sisältä vielä, mutta isot remontit tosiaan hoidettu. Mihin pitää varautua?
Oma tontti, sijainti hyvä. Kannattaako ostaa? Mieluummin tietysti ostaisi uudemman, mutta kyseisellä alueella näitä ei oikeastaan ole kuin ihan yksittäisiä, ja hinnat ihan eri luokkaa.
Kommentit (84)
Talon ostaminen on aina riski, vaikka talo olisi ihan uusi. Tuon 70-luvun talon kohdalla hinta ratkaisee melkoisesti, jos ei mitään isompaa remonttia tarvi tehdä ja hinta on kohtuullinen niin mieluummin sellaisen ostaa kuin jonkun uudenkarhean talon minitontilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä ostaisi yli 20 vuotta vanhaa taloa. Joku 70-luvun valesokkelitalo tai rintamamiestalo olisi pahin painajainen. Miksi hankkia itselleen valtavaa stressiä ja potentiaalista rahareikää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole riski. Me asumme 70-luvun talossa ja kaikki on kunnossa. Teetimme itse remontit.
Älä viitti.
Jos teillä pn tuurilla ollut hyvässä kunnossa perusta ja rakenteet, niin ei se tarkoita, että kaikissa muissa on.Aapee, jos et tiedä tai ole varma, niin älä osta.
Ota ainakin homekoira. Kuntotarkastus pitäisi olla juurikin se rakenteita rikkova, jos kunnollisen haluat… ja luotettava tarkastaja. Villi viidakko se on.Täytyy olla tosi hyvin rakennettu, että ette joudu liriin.
Ota aapee selvää.
Kosteusvaurion ollessa kyseessä voi mennä koko talo uusiksi.
Ihan yhtä lailla SINÄ nyt yleistät. Luitko edes aloitusta? Siinä sanottiin, että talossa ON tehty isot remontit ja koska talo on vasta kumminkin 1970-luvulta, esimerkiksi putkiremontti on hyvinkin tuore.
Kaikkien omakotitalojen osto on tietyssä mielessä riski. Talon kunto on aina syytä kartoittaa.
Myyjä on kumminkin perusvastuussa max viisi vuotta, jos jotain isompaa löytyy, josta myyjä on vaiennut tai jos kyse on selkeästä rakennusvirheestä 70-luvun mittapuulla/korjausvirheestä sittemmin.
Mikä ei te 70-luvun taloista sen kummempia miinoja kuin 1960- tai 1980-luvun talot.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä ostaisi juuri valesokkelin ja maavaraisen betonilattian takia. Mutta jos on rakennettu hiekkapohjaiselle maaperälle mäen päälle, niin se kyllä jonkin verran minimoi riskiä. Jos savipohjaiselle maaperälle ja ympäröivät maanmuodot ovat korkeammalla kuin rakennuksen pohja, niin en todellakaan ostaisi.
Valesokkeliakaan ei todellakaan ole kaikissa 1970-luvun taloissa...
Vierailija kirjoitti:
Siihen pitää varautua että on laajoja kosteusvaurioita.
Höpö höpö. Kohteen kunto selviää tutkimalla. Nenä ja silmät on hyvä tutkimusväline.
Veikkaan että sun osaaminen rakennusasioissa on pyöreä nolla ja olet ainakin koko aikuisikäsi asunut vuokralla ja kerrostalossa.
Riskirakennekaan ei ole riski, jos taloa on hoidettu asiallisesti.
Se on tajuttava, ettei vanha ole uusi, mutta se on huomioitu hinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä ostaisi juuri valesokkelin ja maavaraisen betonilattian takia. Mutta jos on rakennettu hiekkapohjaiselle maaperälle mäen päälle, niin se kyllä jonkin verran minimoi riskiä. Jos savipohjaiselle maaperälle ja ympäröivät maanmuodot ovat korkeammalla kuin rakennuksen pohja, niin en todellakaan ostaisi.
Valesokkeliakaan ei todellakaan ole kaikissa 1970-luvun taloissa...
Eipä niin, eikä se ole mikään ongelma jos ei vesi valu laattaan. Sen näkee maanpinnan muodosta ja jopa kasvillisuudesta. Sammaloituminen ja märkä maa sokkelin vieressä indikoi seisovaa vettä, samoin se, että sokkelin pinnoite kesii ja kuplii.
Valesokkelirakenne on useimmissa maan tasalle 1980-luvulla rakennetuissa taloissakin.
Kaikki haukkuu, joilla ei ole rahaa edes havumajaan.
Nykyään sitä sutta syntyy, kun ei tunneta eikä tiedetä ketjuttajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ajan talot homehtuu, jos ne remontoidaan väärin, eli hengitys tukitaan.
Joka ajan talot homehtuu, jos ne remontoidaan väärin, eli hengitys tukitaan. Iso osa rintamamiestaloista on pilattu kellari saunoilla ja muovittamalla hirsiseiniä.
Eipä ole tullut vastaan hirsiseiniä rintamamiestaloissa.
T.rak.ammattilainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ajan talot homehtuu, jos ne remontoidaan väärin, eli hengitys tukitaan.
Joka ajan talot homehtuu, jos ne remontoidaan väärin, eli hengitys tukitaan. Iso osa rintamamiestaloista on pilattu kellari saunoilla ja muovittamalla hirsiseiniä.
Eipä ole tullut vastaan hirsiseiniä rintamamiestaloissa.
T.rak.ammattilainen
Et liene koskaan tehnyt hommia maalla. Ei näissä muita olekaan, maalla 1940-luvulla rakennetuissa rintamamietaloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites valesokkeli ja maanvarainen Betonilaatta?
Juuri näin. Aika ihme on jos alajuoksut ja seinien alajuoksut ovat vielä kunnossa.
Haloo noin 50 vuotta vanha talo ja remonteistakin aikaa varmaan jo toistakymmentä vuotta? Ostakaa uudempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rintamamiestaloissa on tehty sekä laudasta että hirrestä rakennetta, riippuu rakentajasta ja saatavilla olleesta raaka-aineesta.
Mutta perustaltaan rintamamiestalot ovat yleensä oikein hyviä. Virheitä on saatu aikaan lähinnä väärällä korjaustekniikalla,
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/rakentaminen/arkkitehti-kehuu-rinta…
"Vahinkoa on saatu aikaan korvaamalla hengittäviksi tarkoitettuja eristyksiä muovikelmulla, uretaanilla ja mineraalivillalla. Myös ulkovuorauksen maalaaminen muovimaaleilla on aiheuttanut lahoa.
Kellareihin tehtyjä laajennuksia taas vaivaa maasta rakenteita pitkin nouseva kosteus.
”Asumisen suhteen mieltymykset ovat muuttuneet, ja kellareihin on myöhemmin rakennettu saunoja ja tv-huoneita. Niitä on kuitenkin teknisesti vaikea saada toimimaan.”
Saatsin mukaan kellarit olisi parempi jättää asuttamatta ja rakentaa saunaosastot laajennusosaan tai ulkorakennukseen. Niin oli taloja suunnitellessakin tarkoitus tehdä. Kylpyhuoneita ei rintamamiestaloihin ollut alunperin piirretty, vaan ne on rakennettu jälkikäteen."
Tämähän riippuu ihan sijainnista ja hinnasta. Täällä päin 70- luvun talot maksaa 60-70 k. Harjakattoisen , siistin ja kuntotarkastetun ostaisin kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä ostaisi yli 20 vuotta vanhaa taloa. Joku 70-luvun valesokkelitalo tai rintamamiestalo olisi pahin painajainen. Miksi hankkia itselleen valtavaa stressiä ja potentiaalista rahareikää?
Koska sellaisen saa halvalla. Vaikka varautuisi remontteihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen pitää varautua että on laajoja kosteusvaurioita.
Höpö höpö. Kohteen kunto selviää tutkimalla. Nenä ja silmät on hyvä tutkimusväline.
Veikkaan että sun osaaminen rakennusasioissa on pyöreä nolla ja olet ainakin koko aikuisikäsi asunut vuokralla ja kerrostalossa.
Riskirakennekaan ei ole riski, jos taloa on hoidettu asiallisesti.
Se on tajuttava, ettei vanha ole uusi, mutta se on huomioitu hinnassa.
Kyllä kunnon tarkastamisessa oikeat välineet ovat sorkkarauta, pora, tarkastuskamera ja kosteusmittari.
Ulkoseinien alaosia pitäisi päästä katsomaan rakenteiden sisältä. Mitä tuossa nenä auttaa, kun myyjä on myyntiremppapäissään kapseloinut pommin maalilla ja massalla hetkeksi piiloon? Reilu tuuletus vielä ennen näyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Ruusunpunaisten lasien läpi vanhasta omakotitalosta haaveileva ja mammafoorumeilta konsultaatioita pyytävä mamma on asunnonostajista sieltä riskialtteimmasta päästä. Joku mies todennäköisesti tulee tuotakin perseilyä kustantamaan ja pyörimään öisin lakanoissaan hikoilemassa huolissaan unettomana talohankintansa seurauksena.
Kuvaa täydellisesti meidän parisuhdettamme.
Vaimo spammaa löytämiään ilmoituksia "huippuasunnoista" ja minä suurempaa taloudellista vastuuta käyttävänä ja rakenteiden kriittiseen tarkasteluun kykenevänä ammun noita alas.
Vituttaa kun aikuinen ihminen ei pysty miettimään pintoja ja pihaa syvällisempiä.
Iso ongelma tuossa on se että ei tiedä miten remontit on tehty. Onko homeet piilotettu uuden alle jne.. Huonolla tuurilla voi joutua tekemään kaiken uusiksi mikä on jo kalliimpaa kuin uuden talon rakentaminen.
Vierailija kirjoitti:
Kuntotarkastus ja tutkimus olisi Hyvä teettää, perusteellinen tutkimus , jossa tutkitaan onko hometta, asbestia , kosteusvaurioita .
Eikä nuo ole tietysti halpoja mutta ,
En kyllä ostaisi " sikaa säkissä" , sitä näkemättä.
Vaan pitää nähdä , Ehdottomasti, mitä on ostamassa ja miten kalliiksi tulee?
Sen vuoksi kuntotarkastus ja tutkimus , on hyvä teettää.
Olisi erittäin ikävä , jos se osottautuisikin
.Purkukintoiseksi ja on maksettu Kallis hintaJa rahat meneet " Kankkulan kaivoon" tyhjään , eli ei en ostaisi ,
Ellen tiedä talon Todellista kuntoa sitten vasta suunnittelen muuta.
Asbesti on ongelma vasta kun sen haluaa purkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on 70-luvun talo maavaraisella betonilaatalla. Ollaan uusittu salaojat, ulkoverhous, kaikki pinnat sisällä (lattiat betoniin saakka ja seinälevyjä vaihdettu) ja tehty perusteellinen kylppäriremontti. Talon yhteydessä olevaa autotallia laajennettiin eli siitäkin purettiin suurin osa runkoon saakka. Mistään ei ole vielä löytynyt kosteutta tai hometta. Talossa on hyvä hengittää.
Ystävällä on 2017 valmistunut talo jossa on jotain vikaa ilmassa, sinne kun menee niin tuntuu kuin olisi lentokoneessa, korvat menee umpeen ja limakalvot kuivuu, kurkku menee käheäksi. Siellä ei kuilemma pitäisi olla hometta mutta talo on vaan tehty pulloksi... Jos meidän joskus pitää jostain syystä muuttaa, niin ei kyllä taatusti osteta 2000-luvun taloa.
Kahden talon otannalla lausut totuuksiasi? Ei mielestäni ole oikein luotettava tutkimus.
Niinhän sinäkin yleistät. On taloja, joissa on ongelmia ja niitä, joissa ei ole. Täytyy vaan tietää minkä kanssa tekemisissä.
Itse en kyllä ostaisi juuri valesokkelin ja maavaraisen betonilattian takia. Mutta jos on rakennettu hiekkapohjaiselle maaperälle mäen päälle, niin se kyllä jonkin verran minimoi riskiä. Jos savipohjaiselle maaperälle ja ympäröivät maanmuodot ovat korkeammalla kuin rakennuksen pohja, niin en todellakaan ostaisi.