Miten vauva oppii nukahtamaan?

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:27"]vauvathan heräilee yöllä monta kertaa sekunniksi pariksi, varmistelee että kaikki ok, voi jatkaa unia. mutta jos se herää eri paikassa, mihin on nukahtanut, niin silloin se säikähtää ja alkaa huuto. siksi ois tärkeää että se nukutetaan sinne missä sen on tarkotus nukkua koko yö, eli ei sais nukuttaa syliin ja sit varoen siirtää sänkyyn. pääasia on, että olisit johdonmukainen, sulla on liikaa konsteja joita vaihat koko ajan, vauva menee sekasin sellasesta. pitäis vaan jaksaa heijata se sylissä lähestulkoon uneen ja sitten heijaten laskea sänkyyn. meillä tää oli alkuun sitä, että heti ku vauvan kropasta suurin osa oli omassa sängyssä ja enää käsivarsi tyyliin kaulan alla, ni se havahtui rääkymään, eli monta kertaa sai aloittaa alusta. mutta tämän pitäisi toimia, kunhan vaan pysyt sitkeänä, mies mukaan juttuun (meillä mies hoiti tämän, koska kun vauva oli mulla, niin se haistoi maidon ja imemisrefleksi käskee alkaa syödä vaikkei nälkä, niin sitten sekin häiritsee vauvaa) myös miehillä se etu, että siinä vaiheessa, kun vauva on saatu omaan sänkyyn mutta jos edelleen hieman narisee, niin miehen isompi käsi vatsan päällä on rauhoittavampi, koska se "osuu isompaan alueeseen vauvan mahasta" näin sanoakseni :D tsemppiä, jos nyt jaksat aloittaa, niin se palkitsee kohta suuresti, ja yksivuotias on jo paljon hankalampi opettaa omaan sänkyyn, kun on jo isompi heijattava jne!! luotat vaan ittees!! sen ei oo tarkoituskaan olla helppoa, meilläkin tämä taas kohta edessä kun uusi vauva (5vk vanha) nukkuu nyt mun kainalossa, eikä missään muualla, ja pitää senki kanssa sitte tää aloittaa, vaikka ajatuskin jo ahdistaa :D
[/quote]

Näitä keinoja on kokeiltu pitkällä aikavälillä. Heijaaminen oli pitkään käytössä, mutta kun se alkoi vaan vaikeutumaan, niin ajattelin vaihtaa taktiikkaa. Ajatuksena oli että ottaa alkuun viereen nukahtamaan soittorasian soittoon ja kun tottuu tähän, niin sitten rauhottuisi ehkä soittorasiaan omassa sängyssä ja pikkuhiljaa ilman. Yllätyksenä tuli, että alkaisi heräilemään taas tunnin välein.. Ehkä tässä on kokeiltu liikaa juttuja ja kikkailtu liikaa. Ja sekin hämmentää että välillä nukkuu omassa sängyssä, sitten taas meidän. Itseluottamus kadonnut täysin jonnekin kun tuntuu että on epäonnistunut täysin.. Onhan tuo havaittu, että nukkuu paremmin omassa sängyssä, mutta sitten taas ottaa viereen kun kuvittelee saavansa niin unta. Eikä uskalla jatkaa samaa keinoa riittävän pitkään, kun alkaa pelottaa ettei kohta nuku ollenkaan, jos se ei toimi heti tai ottaa takapakkia. Isompien lasten kanssa on helpompi pysyä säännönmukaisena. Kun ei ole kokemusta vauvoista aiemmin, niin on jatkuvassa epävarmuustilassa, että mitä pitäisi tehdä.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 09:49"]Hankkikaa sänky sinne vauvan huoneeseen pinniksen viereen ja isä hoitaa yöt. Tuttia vaan suuhun ja kenties taputtelua selkään.
[/quote]

Miten aina automaattisesti tarjotaan ohjeeksi "isi hoitaa yöt"? Eikö kenenkään isän tarvitse herätä aamulla töihin? Olla skarppina siellä?
Ehkä isä voi vapaapäivänä hoitaa yhden yön.

hmm, pitäähän äidinkin olla päivällä skarppina, entäs jos on useampi lapsi kotona? miksi vain isän pitäisi saada nukkua ja kaikki yöt jäädä äidin harteille?

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit?
[/quote]

Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt.
[/quote]
Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys.
[/quote]

Huoh...kyllähän JOKAINEN tietää, että vauva valvottaa, nukahtamiset on joskus vaikeita jne, mutta ei kukaan tiedä miten loppujen lopuksi sietää huonoja öitä esim puoli vuotta. Ei kukaan etukäteen tiedä, että itse jääkin valvomaan imetyksen jälkeen tai että äitiys tekee niin herkkä uniseksi että ihan pieneenkin ylimääräiseen tuhahdukseen herää.
Tai kuten omalla kohdallani, en tiennyt että vauva nukkuu alusta alkaen äänekkäästi ja erinäiset heräämiset, joita oli 10min-2h välein jatkuu peräti vuoden ikään asti.

Jos vauva syö "vain" kolme kertaa yössä ja nukahtaa hyvin niin itse jatkaisin imetystä ja hiljalleen opettaisin nukahtaa tutti suussa esim päiväunille tai yöunille.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:33"]ja 39 jatkaa vielä, että vaikka kuinka joku sanoo täällä, että mitäs muuta odotit, tottakai vauvat valvottaa. niin ei sitä VOI IHAN OIKEASTI TIETÄÄ, millaista se on, ennenkuin sen kokee itse. se valtava väsy ja avuttomuus kun ei osaakaan tehdä tyyliin mitään, mitä oletti!!! tää on rankkaa, tän ei oo tarkotus olla helppoa, mutta saa se silti väliin vituttaa ja masentaa, jos ei koskaan sais avautua väsymyksestä jne, niin siinä sitä vasta hajoais pää, kun luulee että on ainoa, joka ei jaksa väsymystä ja sitä että oma aika viedään kokonaa. ja en voi ylikorostaa sitä, että miehen on oltava tasaveroinen kumppani lastenhoidossa. otatte jonku viikonlopun, milloin aloitatte tämän unikoulun, niin mies voi osallistua! työaika on työaikaa, mutta illat hoidetaan tasaveroisesti. viikolla meilläkin toki mies saa nukkua, ellei oo ihan mahdotonta menoa! miehillä on usein myös se etu, että ne saa nukahettua uudestaan samantien, toisinkuin me äidit jäädään odottamaan, että jatkuuko huuto jne
[/quote]

Kiitos. :) Olet ihana ihminen. Ja kyllä mies osallistuu hoitoon, tekee paljonkin. Yöllä on tilanne ollut erilainen, kun lopulta se tissi on ollut ratkaisu. Niitä kun ei miehellä ole. Ja sitten kun minä nukun kehnosti jo valmiiksi, niin hoidan yöt. Tuntuu hölmöltä maata sängyssä hereillä kun mies koittaa nukuttaa lasta. Olen usein joka tapauksessa siis hereillä. Joku aika sitten mies oli lapsen kanssa toisessa huoneessa ja toi lapsen vaan syömään, muttei siinäkään saanut kummemmin unta, mutta kun se oli aiemmin 6krt ja vähän aikaa sitten 3krt yössä, niin eipä se auttanut. Nyt tässä pari päivää sitten vasta on varmistunut ettei tarvitse varmasti tissiä niin useasti yössä ja koitan selvittää millä muulla sen lapsen saa sitten unille, kun ei näytä nukahtaminen sujuvan ilman. Sekin vaihtelee mystisesti. Äsken havahtui päiväunilta hetkellisesti, hymyili minulle ja ilman mitään toimenpiteitä nukahti uudelleen. Yöllä sitten ei nukahda millään takaisin ilman rintaa. Mutta kyllä tämä tästä. Vastahan tässä alettiin pikkuhiljaa vierottamaan. Enpä saanut unta itse kun lapsikin nukkui. :(

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:05"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:18"]Onko teidän paikkakunnalla ketään "vauvojen uniexperttiä", tiedätkö? Esim. sairaalassa tai ensikodissa? Meillä kävi aikoinaan tällainen henkilö kotona perehdyttämässä unikouluun. Oli hyvä, kun hän paneutui henkilökohtaisesti juuri meidän vauvan uniongelmiin, jotka olivat juuri tuollaisia samanlaisia kuin teillä. Vauva heräili puolen tunnin välein ja nukahti vain tissi suussa. Aloin olla itse jo ihan rikki väsymyksestä. Puolen vuoden iässä pidettiin unikoulu, jätin yösyötöt pois ja siirsin vauvan omaan sänkyyn nukkumaan. Kolmen illan jälkeen vauva jo nukahti itsenäisesti ja nukkui pääasiallisesti heräämättä aamuun saakka! Suosittelen lämpimästi ainakin yrittämään :)
[/quote]

Tällainen olisi hyvä, pitää selvittää. Yöllä pistin myös tilaukseen unihiekkaa etsimässä -kirjan, jos tiedon avulla saisi metsästettyä hyviä keinoja juuri meille. Pahin epätoivo väistyi kun sai kahvia kitusiin. Aamut on pahimpia kun pitäisi jaksaa vauvan kanssa ja väsyttää. On kovin näköalaton olo.

On tosiaan kehitystä tapahtunut jo paljon, mutta vielä paremminkin saisi nukkua. Etenkin kun selkeästi kyse ei ole nälästä, vaan tottumuksesta ja vaikeudesta nukahtaa ilman rintaa. Uskon tekeväni vaan karhunpalveluksen lapselle jos en pyri tästä pois. Nyt ei tietty olr ihanteellisin hetki ehkä kun mies ei ole reissun takia apuna, mutta vauva itse tarjoili tilanteen, niin halusin tähän tarttua. Aiemmin kun on huutanut sylissäkin vaan kovempaa ja kovempaa kunnes saa tissiä, pari yötä sitten rauhottui selkeästi (alkoi syömään enemmän päivällä), eikä huutanut nälkää, lähinnä väsymystään kun ei saanut unta. Se on ehkä nyt joustettava ja tehtävä suurin työ kun on mies tukena. Kyllähän se on lapsellekin parempi jos saa itse nukahdettua havahduttunaan hereille. Näin ei vauvankaan yö ole niin katkonainen. Onhan tuokin väsynyt, kun ei unta saa. Mutta nyt koitan josko saisin nukuttua päiväunet kun vauvakin nukkuu..
[/quote]

Vauva on vielä pieni ja ajattele ettei sen ikäisen kanssa kauheasti tarvitse "jaksaa". Jos vauva tykkää pötköttää jumppamatolla niin makaa itsekin lattialla ja lepää. Maatkaa sängyssä ja katselkaa mainoksia. Vaunulenkin ei tarvitse olla kunnonkohotus lenkki vaan laahustat hiljalleen eteenpäin.
Jos vauva viihtyy vain sylissä etkä jaksa kantaa (edes liinalla tms) niin istu vauva sylissä lattialla ja selaa naistenlehteä.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:14"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:11"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:59"]Unikoulu. Samalla yösyötöt pois. Ajatuksena pelottava, mutta yleensä sujuu odotettua helpommin. Huudattaa ei todellakaan ole pakko. Usko pois, kiittelet itseäsi jälkeen päin, kun opetat lapsen pienestä pitäen nukkumaan. [/quote] Miten ihmeessä voi unikoulut hoitua ilman huudatusta?? Meillä samankaltainen tilanne kuin ap.llä tuntuu olevan. Vauva 9 kk, nukahtaa sisällä vain rinnalle. Mies on yrittänyt unikoulua useamman kerran, vauva jaksaa viikonloppuna huutaa joka ilta yli tunnin. huutaa suoraa huutoa, vaikka mies seisoisi päällään. Joku tassuttelu, hohhoijaa. Sitten on vauva sairastunut tai mies on lähtenyt reissuun tai muu vastoinkäyminen ja paluu tissi-iltoihin ja öihin. En vaan itse jaksa itkua yli puolta tuntia, varainkaan keskellä yötä. Lopputuloksena vauva nukkuu mun kainalossa yön ja tisuttelee 5-15 kertaa (3-8 kertaa yöllä ja aamulla viimeistään alkaen klo 6 käytännössä 5-20 min välein)

[/quote]

Jos jaksat noin, niin sehän on hyvä ratkaisu. Muista sitten pikkulapsivaiheessa asettaa lapselle rajat.
[/quote]

alle vuoden ikäien vauvan tarpeiden tyydyttäminen on ihan jotain muuta kuin huonoa rajojen asettamista.

2

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:56"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit?
[/quote]

Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt.
[/quote]
Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys.
[/quote]

Huoh...kyllähän JOKAINEN tietää, että vauva valvottaa, nukahtamiset on joskus vaikeita jne, mutta ei kukaan tiedä miten loppujen lopuksi sietää huonoja öitä esim puoli vuotta. Ei kukaan etukäteen tiedä, että itse jääkin valvomaan imetyksen jälkeen tai että äitiys tekee niin herkkä uniseksi että ihan pieneenkin ylimääräiseen tuhahdukseen herää.
Tai kuten omalla kohdallani, en tiennyt että vauva nukkuu alusta alkaen äänekkäästi ja erinäiset heräämiset, joita oli 10min-2h välein jatkuu peräti vuoden ikään asti.

Jos vauva syö "vain" kolme kertaa yössä ja nukahtaa hyvin niin itse jatkaisin imetystä ja hiljalleen opettaisin nukahtaa tutti suussa esim päiväunille tai yöunille.
[/quote]

Tutti ei kelpaa. Nyt siis koitan selvittää keinoa miten se lapsi nukahtaisi ilman, koska 1) ei tarvitse syödä niin usein yöllä 2) sekä minä ja vauva nukumme paremmin eri sängyissä, eikä tissille nukutus ja siirtely ole toiminut.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:56"]hmm, pitäähän äidinkin olla päivällä skarppina, entäs jos on useampi lapsi kotona? miksi vain isän pitäisi saada nukkua ja kaikki yöt jäädä äidin harteille?
[/quote]

ah joo...kirurgi-isä voi toki valvoa yöt tasavertaisesti, tai ison rekka-auton kuljettaja isäkin vaan heräilemään pitkin yötä kun on 12h työpäivä edessä. Eikä veturinkuljettajallakaan pieni univelka haitaksi ole.

On vaan niin eriasia seistä puistossa koomassa kuin työskennellä katolla raksahommissa.

Mutta isä voi antaa äidin nukkua silloin kun se on mahdollista, esim vkl tai jos on iltavuoro niin aamulla pidempään ja isä ehtii ottaa päiväunet ennen töihin lähtöä.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit? [/quote] Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt. [/quote] Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys. [/quote] Kukaan ei ole koskaan sanonut sen olevan tuollaista. Kukaan lähipiirissä ei ole kärsinyt uniongelmista. Raskausajankin luin lehtiä ym ahkerasti, enkä törmännyt tällaisiin juttuihin kertaakaan. Eikä tullut mieleeni googlettaa asiaa, josta en tiennyt mitään. Tiesin kyllä valvomisesta ylipäätään, mutten millaista se on. Enkä tiennyt etukäteen miten juuri minä reagoin. Koskaan en ole kuullut kenenkään valittavan että päätä särkee toista kuukautta putkeen univajeen takia. Enkä vältellyt tietoa. Oliko vielä joku asia jossa haluat vähätellä? Nostaako se itsetuntoasi jotenkin vai mikä tämän tarkoitus on? Kaikki eivät ole ennustajia, eivätkä voi tietää miten reagoivat asioihin.

[/quote]

Ei tässä ole kysymys minusta tai itsetunnostani. Olen vain aidosti hämmästynyt tietämättömyydestäsi. Ehkä sitten itse kuvittelit kirjoittavasi hyvinkin ainutlaatuista tapauskirjoitusta, mutta kaikki aloitusviestissäsi kuulosti minusta täysin tavalliselta, tuhanteen kertaan tälläkin palstalla nähdyltä tilitykseltä. Minun on kai vaikea samastua tilanteeseen, jossa tehdään sihienastisen elämän tärkein päätös, eikä selvitetä kunnolla etukäteen, mitä kaikkea se voi sisältää.

Tietenkään kukaan ei voi varmasti tietää, mitkä riskit realisoituvat omalla kohdalla, mutta ettet muka tiennyt tuon olevan edes mahdollista... Ei, tuo vain kuulostaa uskomattomalta ottaen huomioon, kuinka helposti tätä tietoa on saatavilla.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 09:09"]Kohta puolivuotias vauva nukahtaa vaan tissille. On yritetty laittaa omaan sänkyyn nukahtamaan, ollut kainalossa, heijattu ja vaikka mitä. Heijaukseen nukahtaa joskus, mutta herää todella helposti kun laskee alas. Eikä sitten daa nukahdettua kun havahtuu. Alkuillan nukutus ei ole edes ongelma, vaan hereille havahtuminen keskellä yötä. Juuri olen pyrkinyt vähentämään yöimetystä, niin on huomannut uudenlaisen ongrlman. Esimerkkinä viime yö: Kävi nukkumaan jo ennen kahdeksaa (tosi väsynyt, kun viime yönä kukkui ylhäällä jonkin verran). Ekan kerran heräsi jo ennen kymmentä. Otin viereen tiukasti kainaloon ja soittorasia soimaan (edellisenä yönä havaittiin ainoastaan toimivaksi) ja sai lopulta nukahdettua. Seuraavan kerran puoliltaöin, kainaloon otto riitti tällä kertaa. Sitten ehkä yhdeltä piti taas ottaa kainaloon, muistikuvat hatarat. Kahdelta annoin jo rintaa, kun on siirretty syöttöä vaan. Ja väsyneenä ei enää jaksanut muutakaan, halusin vaan jatkaa unia ja nopeasti. Heräsi taas kolmelta ja annoin taas tissiä kunvei alkanut rauhottua kainaloon (tiedän ettei olisi varmaan pitänyt, mutta väsymys oli kova). Sitten taas neljältä. Päätin etten anna tissiä, mutta tässä se suurin ongelma: Vauva ei vaan nukahda. Koitin ottaa kainaloon, soittaa soittorasiaa, hyssytellä, kääntää selän, peitellä paremmin... Kun käännän selän, itkee pian, kun otan kainaloon, alkaa juttelu. Lopilta itkee vaan väsymystään, muttei saa nukahdettua. Viideltä annoin sitten tissiä tunnin valvomisen jälkeen, kun halusin saada unta, kun pitää päiväkin jaksaa hoitaa. Nyt mietin, että oliko se kolme yösyömistä edes lopulta niin paha. Nythän olen heräillyt lähes tunnin välein ja joutunut kukkumaan hereillä. Joku kikka tuohon nukahtamiseen on keksittävä. Alkaa energiat olla vähissä. Unikoulu voisi kohta auttaa. On vaan sen huutamisen kanssa arka. Tämä kun ei rauhotu vaan silittelyihin tms. Haluaisin nyt vaan kuulla että tämä helpottaa kohta tai vinkkiä millä. Ja onhan se helpottanut, kun joku aiks sitten oli kuusi syöttöä yössä. Ei toimi pää, en tiedä mitä seuraavaksi tehdä. :/
[/quote]

-Tehkää yksi muutos kerrallaan.
- Aloittakaa muutokset mieluummin päiväunista.
-yksi lohdutustapa kerrallaan ja sellainen mistä on vähiten teille vaivaa.

-antakaa yöllä maito pullosta. Näin vierottuu tissistä, mutta saa vielä maidon. Ottakaa vauva syliin syömään niin saa vielä sen läheisyyden mitä sai tissillä olosta. Vähentäkää maidon määrää hiljalleen, esim pari yötä 100ml/ruokakerta, sitten 80ml/kerta pari yötä-viikko jne.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:02"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:05"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:18"]Onko teidän paikkakunnalla ketään "vauvojen uniexperttiä", tiedätkö? Esim. sairaalassa tai ensikodissa? Meillä kävi aikoinaan tällainen henkilö kotona perehdyttämässä unikouluun. Oli hyvä, kun hän paneutui henkilökohtaisesti juuri meidän vauvan uniongelmiin, jotka olivat juuri tuollaisia samanlaisia kuin teillä. Vauva heräili puolen tunnin välein ja nukahti vain tissi suussa. Aloin olla itse jo ihan rikki väsymyksestä. Puolen vuoden iässä pidettiin unikoulu, jätin yösyötöt pois ja siirsin vauvan omaan sänkyyn nukkumaan. Kolmen illan jälkeen vauva jo nukahti itsenäisesti ja nukkui pääasiallisesti heräämättä aamuun saakka! Suosittelen lämpimästi ainakin yrittämään :)
[/quote]

Tällainen olisi hyvä, pitää selvittää. Yöllä pistin myös tilaukseen unihiekkaa etsimässä -kirjan, jos tiedon avulla saisi metsästettyä hyviä keinoja juuri meille. Pahin epätoivo väistyi kun sai kahvia kitusiin. Aamut on pahimpia kun pitäisi jaksaa vauvan kanssa ja väsyttää. On kovin näköalaton olo.

On tosiaan kehitystä tapahtunut jo paljon, mutta vielä paremminkin saisi nukkua. Etenkin kun selkeästi kyse ei ole nälästä, vaan tottumuksesta ja vaikeudesta nukahtaa ilman rintaa. Uskon tekeväni vaan karhunpalveluksen lapselle jos en pyri tästä pois. Nyt ei tietty olr ihanteellisin hetki ehkä kun mies ei ole reissun takia apuna, mutta vauva itse tarjoili tilanteen, niin halusin tähän tarttua. Aiemmin kun on huutanut sylissäkin vaan kovempaa ja kovempaa kunnes saa tissiä, pari yötä sitten rauhottui selkeästi (alkoi syömään enemmän päivällä), eikä huutanut nälkää, lähinnä väsymystään kun ei saanut unta. Se on ehkä nyt joustettava ja tehtävä suurin työ kun on mies tukena. Kyllähän se on lapsellekin parempi jos saa itse nukahdettua havahduttunaan hereille. Näin ei vauvankaan yö ole niin katkonainen. Onhan tuokin väsynyt, kun ei unta saa. Mutta nyt koitan josko saisin nukuttua päiväunet kun vauvakin nukkuu..
[/quote]

Vauva on vielä pieni ja ajattele ettei sen ikäisen kanssa kauheasti tarvitse "jaksaa". Jos vauva tykkää pötköttää jumppamatolla niin makaa itsekin lattialla ja lepää. Maatkaa sängyssä ja katselkaa mainoksia. Vaunulenkin ei tarvitse olla kunnonkohotus lenkki vaan laahustat hiljalleen eteenpäin.
Jos vauva viihtyy vain sylissä etkä jaksa kantaa (edes liinalla tms) niin istu vauva sylissä lattialla ja selaa naistenlehteä.
[/quote]
. Enemmänkin HYVIN väsyneenä se jaksaminen on ylipäätään että jaksaa vaihtaa vaipan aamulla ja vaatteet. Sekin tuntuu jo suoritukselta. Ylipäätään että pääsee sängystä ylös. Ja ettei tarvitse huolestua kenenkään, niin ne kyllä hoituvat, vaikka pitää tsempata itseään. Sitten kahvikupillisen jälkeen jaksaa jopa hymyillä vauvalle. Sitten jos vauva on kärttyinen huonosti nukutun yön perään, niin jaksaminen on sitä, että jaksaa ylipäätään ottaa syliin kitisevän lapsen. Hirveän väsyneenä kun on loputtoman ärtynyt ja haluaisi vaan vetäytyä kuoreensa ja olla yksin, ehkä itkeä hieman. Mutta se usein parin kahvikupillisen ja särkylääkkeen jälkeen helpottaa ja on taas uusi ihminen. :D ja joka toinen viikko mieskin on iltavuorossa ja aamut kotona, niin voi olla lapsen kanssa, että saan olla vaikkapa tunnin omassa rauhassa väsyneenä kuoreni sisällä sohvannurkassa. Ei tarvitse jaksaa yhtään mitään, niin jaksaa taas päivän js illan. :)

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit? [/quote] Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt. [/quote] Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys. [/quote] Kukaan ei ole koskaan sanonut sen olevan tuollaista. Kukaan lähipiirissä ei ole kärsinyt uniongelmista. Raskausajankin luin lehtiä ym ahkerasti, enkä törmännyt tällaisiin juttuihin kertaakaan. Eikä tullut mieleeni googlettaa asiaa, josta en tiennyt mitään. Tiesin kyllä valvomisesta ylipäätään, mutten millaista se on. Enkä tiennyt etukäteen miten juuri minä reagoin. Koskaan en ole kuullut kenenkään valittavan että päätä särkee toista kuukautta putkeen univajeen takia. Enkä vältellyt tietoa. Oliko vielä joku asia jossa haluat vähätellä? Nostaako se itsetuntoasi jotenkin vai mikä tämän tarkoitus on? Kaikki eivät ole ennustajia, eivätkä voi tietää miten reagoivat asioihin.

[/quote]

Ei tässä ole kysymys minusta tai itsetunnostani. Olen vain aidosti hämmästynyt tietämättömyydestäsi. Ehkä sitten itse kuvittelit kirjoittavasi hyvinkin ainutlaatuista tapauskirjoitusta, mutta kaikki aloitusviestissäsi kuulosti minusta täysin tavalliselta, tuhanteen kertaan tälläkin palstalla nähdyltä tilitykseltä. Minun on kai vaikea samastua tilanteeseen, jossa tehdään sihienastisen elämän tärkein päätös, eikä selvitetä kunnolla etukäteen, mitä kaikkea se voi sisältää.

Tietenkään kukaan ei voi varmasti tietää, mitkä riskit realisoituvat omalla kohdalla, mutta ettet muka tiennyt tuon olevan edes mahdollista... Ei, tuo vain kuulostaa uskomattomalta ottaen huomioon, kuinka helposti tätä tietoa on saatavilla.
[/quote]

Vauvan "hankinta" ei ole mikään asuntokauppa tai osakesijoitus jossa riskit voi kartoittaa ja minimoida täsmälleen etukäteen. Et sinä sen tähden jätä lisääntymästä kun puolen vuoden opiskelun jälkeen toteat ,että vauva voi herätä tunnin välein ensimmäisen vuoden ajan. En ota muuten tuota riskiä!!! Koska vaihtoehto voi olla että vauva nukkuukin hyvin.

En tiedä millä insinööri aivoilla elämästä ajatellaan näin kaavamaisesti, laskelmoidusti ja kylmästi?

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:28"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:13"] [quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit? [/quote] Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt. [/quote] Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys. [/quote] Kukaan ei ole koskaan sanonut sen olevan tuollaista. Kukaan lähipiirissä ei ole kärsinyt uniongelmista. Raskausajankin luin lehtiä ym ahkerasti, enkä törmännyt tällaisiin juttuihin kertaakaan. Eikä tullut mieleeni googlettaa asiaa, josta en tiennyt mitään. Tiesin kyllä valvomisesta ylipäätään, mutten millaista se on. Enkä tiennyt etukäteen miten juuri minä reagoin. Koskaan en ole kuullut kenenkään valittavan että päätä särkee toista kuukautta putkeen univajeen takia. Enkä vältellyt tietoa. Oliko vielä joku asia jossa haluat vähätellä? Nostaako se itsetuntoasi jotenkin vai mikä tämän tarkoitus on? Kaikki eivät ole ennustajia, eivätkä voi tietää miten reagoivat asioihin. [/quote] Ei tässä ole kysymys minusta tai itsetunnostani. Olen vain aidosti hämmästynyt tietämättömyydestäsi. Ehkä sitten itse kuvittelit kirjoittavasi hyvinkin ainutlaatuista tapauskirjoitusta, mutta kaikki aloitusviestissäsi kuulosti minusta täysin tavalliselta, tuhanteen kertaan tälläkin palstalla nähdyltä tilitykseltä. Minun on kai vaikea samastua tilanteeseen, jossa tehdään sihienastisen elämän tärkein päätös, eikä selvitetä kunnolla etukäteen, mitä kaikkea se voi sisältää. Tietenkään kukaan ei voi varmasti tietää, mitkä riskit realisoituvat omalla kohdalla, mutta ettet muka tiennyt tuon olevan edes mahdollista... Ei, tuo vain kuulostaa uskomattomalta ottaen huomioon, kuinka helposti tätä tietoa on saatavilla. [/quote] Vauvan "hankinta" ei ole mikään asuntokauppa tai osakesijoitus jossa riskit voi kartoittaa ja minimoida täsmälleen etukäteen. Et sinä sen tähden jätä lisääntymästä kun puolen vuoden opiskelun jälkeen toteat ,että vauva voi herätä tunnin välein ensimmäisen vuoden ajan. En ota muuten tuota riskiä!!! Koska vaihtoehto voi olla että vauva nukkuukin hyvin. En tiedä millä insinööri aivoilla elämästä ajatellaan näin kaavamaisesti, laskelmoidusti ja kylmästi?

[/quote]

Sinusta on kaavamaista, laskelmoivaa ja kylmää hankkia hieman perustietoa elämänsä tärkeimmän päätöksen tueksi? Mahdatko olla näitä ihmisiä, joiden mielestä "elämää ei voi suunnitella" ja kaikki, mikä siinä menee pieleen, on jonkun muun vika? Anteeksi, jos haukun väärää puuta, mutta vähän tuollainen elämänasenne katkerasta viestistäsi paistaa läpi. Jo se, että sinusta puoli vuotta harkintaa on ilmeisesti liikaa, viittaa siihen, ettei itsetutkiskelu ja rationaalinen päätöksenteko ole välttämättä sinun juttujasi.

Itse tiesin noiden aloittajan mainitsemien asioiden olevan aivan todellisia mahdollisuuksia jo paljon ennen kuin edes tosissasni harkitsin lasten hankintaa. Tuota tietoa on niin helposti saatavilla,että uskon vauvakuumeisten ihmisten jotenkin alitajuisesti siivuuttavan kaiken tiedon mahdollisista epämukavista asioista, koska ne eivät sovi heidän suunnitelmiinsa.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:23"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:02"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:05"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:18"]Onko teidän paikkakunnalla ketään "vauvojen uniexperttiä", tiedätkö? Esim. sairaalassa tai ensikodissa? Meillä kävi aikoinaan tällainen henkilö kotona perehdyttämässä unikouluun. Oli hyvä, kun hän paneutui henkilökohtaisesti juuri meidän vauvan uniongelmiin, jotka olivat juuri tuollaisia samanlaisia kuin teillä. Vauva heräili puolen tunnin välein ja nukahti vain tissi suussa. Aloin olla itse jo ihan rikki väsymyksestä. Puolen vuoden iässä pidettiin unikoulu, jätin yösyötöt pois ja siirsin vauvan omaan sänkyyn nukkumaan. Kolmen illan jälkeen vauva jo nukahti itsenäisesti ja nukkui pääasiallisesti heräämättä aamuun saakka! Suosittelen lämpimästi ainakin yrittämään :)
[/quote]

Tällainen olisi hyvä, pitää selvittää. Yöllä pistin myös tilaukseen unihiekkaa etsimässä -kirjan, jos tiedon avulla saisi metsästettyä hyviä keinoja juuri meille. Pahin epätoivo väistyi kun sai kahvia kitusiin. Aamut on pahimpia kun pitäisi jaksaa vauvan kanssa ja väsyttää. On kovin näköalaton olo.

On tosiaan kehitystä tapahtunut jo paljon, mutta vielä paremminkin saisi nukkua. Etenkin kun selkeästi kyse ei ole nälästä, vaan tottumuksesta ja vaikeudesta nukahtaa ilman rintaa. Uskon tekeväni vaan karhunpalveluksen lapselle jos en pyri tästä pois. Nyt ei tietty olr ihanteellisin hetki ehkä kun mies ei ole reissun takia apuna, mutta vauva itse tarjoili tilanteen, niin halusin tähän tarttua. Aiemmin kun on huutanut sylissäkin vaan kovempaa ja kovempaa kunnes saa tissiä, pari yötä sitten rauhottui selkeästi (alkoi syömään enemmän päivällä), eikä huutanut nälkää, lähinnä väsymystään kun ei saanut unta. Se on ehkä nyt joustettava ja tehtävä suurin työ kun on mies tukena. Kyllähän se on lapsellekin parempi jos saa itse nukahdettua havahduttunaan hereille. Näin ei vauvankaan yö ole niin katkonainen. Onhan tuokin väsynyt, kun ei unta saa. Mutta nyt koitan josko saisin nukuttua päiväunet kun vauvakin nukkuu..
[/quote]

Vauva on vielä pieni ja ajattele ettei sen ikäisen kanssa kauheasti tarvitse "jaksaa". Jos vauva tykkää pötköttää jumppamatolla niin makaa itsekin lattialla ja lepää. Maatkaa sängyssä ja katselkaa mainoksia. Vaunulenkin ei tarvitse olla kunnonkohotus lenkki vaan laahustat hiljalleen eteenpäin.
Jos vauva viihtyy vain sylissä etkä jaksa kantaa (edes liinalla tms) niin istu vauva sylissä lattialla ja selaa naistenlehteä.
[/quote]
. Enemmänkin HYVIN väsyneenä se jaksaminen on ylipäätään että jaksaa vaihtaa vaipan aamulla ja vaatteet. Sekin tuntuu jo suoritukselta. Ylipäätään että pääsee sängystä ylös. Ja ettei tarvitse huolestua kenenkään, niin ne kyllä hoituvat, vaikka pitää tsempata itseään. Sitten kahvikupillisen jälkeen jaksaa jopa hymyillä vauvalle. Sitten jos vauva on kärttyinen huonosti nukutun yön perään, niin jaksaminen on sitä, että jaksaa ylipäätään ottaa syliin kitisevän lapsen. Hirveän väsyneenä kun on loputtoman ärtynyt ja haluaisi vaan vetäytyä kuoreensa ja olla yksin, ehkä itkeä hieman. Mutta se usein parin kahvikupillisen ja särkylääkkeen jälkeen helpottaa ja on taas uusi ihminen. :D ja joka toinen viikko mieskin on iltavuorossa ja aamut kotona, niin voi olla lapsen kanssa, että saan olla vaikkapa tunnin omassa rauhassa väsyneenä kuoreni sisällä sohvannurkassa. Ei tarvitse jaksaa yhtään mitään, niin jaksaa taas päivän js illan. :)
[/quote]

no voi :'( tiedän itse tosi hyvin mitä on olla väsynyt ja pieni vauva talossa. Tuon enempää sinun ei tarvitse jaksaa. Kahvia ja Buranaa saa käyttää, saa olla väsynyt, lihava ja nuutunut. Saa valittaa.
Asiat kyllä helpottaa, uskopois. Jos saat parhaiten nukuttua syöttämällä vauvaa kolme kertaa yössä niin syötä ja siirrä unikoulut vaikka 1-2 kk päähän. Ja vaikka yösyötöt loppuu niin heräämiset ei välttämättä, sitten vaan ei ole millä "tainnuttaa" jos tuttia ei syö.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:32"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:18"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:12"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:02"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:00"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 09:49"]Hankkikaa sänky sinne vauvan huoneeseen pinniksen viereen ja isä hoitaa yöt. Tuttia vaan suuhun ja kenties taputtelua selkään.
[/quote]

Vauvan sänky on meidän huoneessamme. Tosin olen ajatellut, että kohta siirtyy omaan huoneeseen, kun olen niin herkkäuninen, että heräilen jo pieneenkin ääntelyyn. Mies käy meillä töissä, niin soisi hänen saavan enemmän unta. Aika huonoon jamaan joutuu, jos hänelle sattuu väsymyksen takia tapaturma ja on kohta työkyvytön kun ei ole kättä tms. Ja ei auta miehenkään hoitaa, jos ei ole mitään keinoa saada lasta nukahtamaan. Miten sen saa nukahtamaan?
[/quote] eikö auta siis vauvan kantaminen esim kantorepussa? Meillä vauva on huono nukkuja, mutta miehen sylissä ja mies kävelee, nukahtaa heti.
[/quote]

Ei olla tuollaisya kokeiltu. Sylissä heijaamisestakin koitan keinona päästä kun saattaa nukahtaa kyllä, mutta herää heti kun laskee alas. Koko yötä ei voi kanniskellakaan. Ap
[/quote] Päivisin nukahduta vauva syliin, laske sänkyyn . Anna itkeä hetki .
Yöt tissiä ja vkl mies kantaa. Meillä aamut kun mies on vapaa, ottaa vauvan kantoreppuun ja lähtee pariksi tunniksi ulos ka antaa mun nukkua.
[/quote]

Anna itkeä hetki, mitä sitten? Ollaan näin tehtykin ja pahimmillaan kolmen yrityksen jälkeen vauva ei enää edes nukahda. Joskus ei enää edes ensimmäisen. Sitten sama uudelleen ja uudelleen kunnes on iltapäivä, ei ole nukuttu yksiälään päiväunia, nukahtaa väkisin rinnalle tai kiukkuaa vaan, eikä missään ole hyvä. Olet siis sitä mieltä ettei ole mitään keinoaettä saisi nukahtamaan ilman rintaa? Kun jatkuvasta yöimetyksestä luopuisin jo, kun sille ei ole ravinnollista tarvetta. 1-2 imetystä yössä kyllä olisi ok, jopa hyvä. Tammikuussa pitäisi lähteä töihinkin, että olisi hyvä harjoitella nukahtamaan ilman tissiä. Eikä se kantelu nyt voi olla ratkaisu. Kyllähän se mieskin tarvitsee unta viikonloppunakin. Onko tässä oikeasti meidän vaihtoehdot?

Ja kiitos kuitenkin siis ehdotuksista. Arvostan että yrität auttaa, jotenkin kaipaisin muuta ratkaisua (ehkä mahdotonta),,
[/quote]

Suostuuko syömään pullosta? Meillä loppui yöheräämiset seinään kun illalla tankattiin pullosta vatsa täyteen maitoa ja vielä maissivelliä ennen nukkumaanmenoa (tiedän, että pidetään turhana nykyään, mutta meillä auttoi täyttämään vatsan). Ja sitten omaan huoneeseen nukkumaan, ja ei oteta syliin ellei pää punasena huuda. Ja jos joudut ottamaan syliin, pidä valot pois ja ole ihan hiljaa ja silitä vauvaa rauhallisesti. Kun rauhoittuu, takaisin sänkyyn ja ovi kiinni. Toistetaan vaikka miljoona kertaa, mutta ainakin meillä toimi tosi nopeasti.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:34"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:28"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:13"] [quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit? [/quote] Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt. [/quote] Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys. [/quote] Kukaan ei ole koskaan sanonut sen olevan tuollaista. Kukaan lähipiirissä ei ole kärsinyt uniongelmista. Raskausajankin luin lehtiä ym ahkerasti, enkä törmännyt tällaisiin juttuihin kertaakaan. Eikä tullut mieleeni googlettaa asiaa, josta en tiennyt mitään. Tiesin kyllä valvomisesta ylipäätään, mutten millaista se on. Enkä tiennyt etukäteen miten juuri minä reagoin. Koskaan en ole kuullut kenenkään valittavan että päätä särkee toista kuukautta putkeen univajeen takia. Enkä vältellyt tietoa. Oliko vielä joku asia jossa haluat vähätellä? Nostaako se itsetuntoasi jotenkin vai mikä tämän tarkoitus on? Kaikki eivät ole ennustajia, eivätkä voi tietää miten reagoivat asioihin. [/quote] Ei tässä ole kysymys minusta tai itsetunnostani. Olen vain aidosti hämmästynyt tietämättömyydestäsi. Ehkä sitten itse kuvittelit kirjoittavasi hyvinkin ainutlaatuista tapauskirjoitusta, mutta kaikki aloitusviestissäsi kuulosti minusta täysin tavalliselta, tuhanteen kertaan tälläkin palstalla nähdyltä tilitykseltä. Minun on kai vaikea samastua tilanteeseen, jossa tehdään sihienastisen elämän tärkein päätös, eikä selvitetä kunnolla etukäteen, mitä kaikkea se voi sisältää. Tietenkään kukaan ei voi varmasti tietää, mitkä riskit realisoituvat omalla kohdalla, mutta ettet muka tiennyt tuon olevan edes mahdollista... Ei, tuo vain kuulostaa uskomattomalta ottaen huomioon, kuinka helposti tätä tietoa on saatavilla. [/quote] Vauvan "hankinta" ei ole mikään asuntokauppa tai osakesijoitus jossa riskit voi kartoittaa ja minimoida täsmälleen etukäteen. Et sinä sen tähden jätä lisääntymästä kun puolen vuoden opiskelun jälkeen toteat ,että vauva voi herätä tunnin välein ensimmäisen vuoden ajan. En ota muuten tuota riskiä!!! Koska vaihtoehto voi olla että vauva nukkuukin hyvin. En tiedä millä insinööri aivoilla elämästä ajatellaan näin kaavamaisesti, laskelmoidusti ja kylmästi?

[/quote]

Sinusta on kaavamaista, laskelmoivaa ja kylmää hankkia hieman perustietoa elämänsä tärkeimmän päätöksen tueksi? Mahdatko olla näitä ihmisiä, joiden mielestä "elämää ei voi suunnitella" ja kaikki, mikä siinä menee pieleen, on jonkun muun vika? Anteeksi, jos haukun väärää puuta, mutta vähän tuollainen elämänasenne katkerasta viestistäsi paistaa läpi. Jo se, että sinusta puoli vuotta harkintaa on ilmeisesti liikaa, viittaa siihen, ettei itsetutkiskelu ja rationaalinen päätöksenteko ole välttämättä sinun juttujasi.

Itse tiesin noiden aloittajan mainitsemien asioiden olevan aivan todellisia mahdollisuuksia jo paljon ennen kuin edes tosissasni harkitsin lasten hankintaa. Tuota tietoa on niin helposti saatavilla,että uskon vauvakuumeisten ihmisten jotenkin alitajuisesti siivuuttavan kaiken tiedon mahdollisista epämukavista asioista, koska ne eivät sovi heidän suunnitelmiinsa.
[/quote]

Meillä oli aikaa harkita 10 vuotta kun hoidoissa käytiin.
Mitä neuvoja sinä ap:le antsisit? Entä miten valmistauduit vauvan tuloon? Miten sinua auttoi tieto "vauva voi herätä 10min-2h välein" kun olit heräillyt noin puolen vuoden ajan?
Anna nyt meille neuvoja kun olet noin hyvin valmistautunut. Samalla voit neuvoa minua miten jaksan 10 vuoden päästä kun teini ei tule kotiin ja valvottaa?

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit? [/quote] Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt. [/quote] Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys. [/quote] Kukaan ei ole koskaan sanonut sen olevan tuollaista. Kukaan lähipiirissä ei ole kärsinyt uniongelmista. Raskausajankin luin lehtiä ym ahkerasti, enkä törmännyt tällaisiin juttuihin kertaakaan. Eikä tullut mieleeni googlettaa asiaa, josta en tiennyt mitään. Tiesin kyllä valvomisesta ylipäätään, mutten millaista se on. Enkä tiennyt etukäteen miten juuri minä reagoin. Koskaan en ole kuullut kenenkään valittavan että päätä särkee toista kuukautta putkeen univajeen takia. Enkä vältellyt tietoa. Oliko vielä joku asia jossa haluat vähätellä? Nostaako se itsetuntoasi jotenkin vai mikä tämän tarkoitus on? Kaikki eivät ole ennustajia, eivätkä voi tietää miten reagoivat asioihin.

[/quote]

Ei tässä ole kysymys minusta tai itsetunnostani. Olen vain aidosti hämmästynyt tietämättömyydestäsi. Ehkä sitten itse kuvittelit kirjoittavasi hyvinkin ainutlaatuista tapauskirjoitusta, mutta kaikki aloitusviestissäsi kuulosti minusta täysin tavalliselta, tuhanteen kertaan tälläkin palstalla nähdyltä tilitykseltä. Minun on kai vaikea samastua tilanteeseen, jossa tehdään sihienastisen elämän tärkein päätös, eikä selvitetä kunnolla etukäteen, mitä kaikkea se voi sisältää.

Tietenkään kukaan ei voi varmasti tietää, mitkä riskit realisoituvat omalla kohdalla, mutta ettet muka tiennyt tuon olevan edes mahdollista... Ei, tuo vain kuulostaa uskomattomalta ottaen huomioon, kuinka helposti tätä tietoa on saatavilla.
[/quote]

Koitan vääntää rautalangasta. Tiesin kyllä että lapset valvottavat. Tiesin että voi olla rankkaa. Luin hyvin paljon, googlettelin tietoa lapsen unesta, allergioista, syömisestä. Tottakai tiesin esimerkiksi koliikista ja kuinka helvettiä se voi olla. Mutten oikeasti tiennyt enkä mistään lukenut että tämä johtaisi omiin univaikeuksiin tai kahden kuukauden yhtäjaksoiseen päänsärkyyn. Luulin tietäväni aivan kaiken ja kuinka rankkaa se on. Mutta ei mikään olisi valmistanut siihen miltä tämä välillä tuntuu. Voitko uskoa etten ennen roikkunut mammapalstoilla jatkuvasti kuitenkaan nähdäkseni kaikki nämä aloitukset? Ja on ihan eri asia luulla tietävänsä miltä se tuntuu ja kokea se itse. Olinhan minä varautunut jo koliikkiin ja siihen että lapsi huutaa aivan koko ajan. Tilannehan on nyt helpompi kuin mihin olin varautunut, mutta sen kokeminen on aivan eri asia. Ja mikä ylipäätään oli tämän pointti? En saisi olla väsynyt? En saa kysyä neuvoa ihmisiltä, jotka ovat kokeneet saman? En saa ilmaista olevani väsynyt? En saa pyrkiä parantamaan tilannetta, ettei tarvitsisi olla ihan näin väsynyt? Sanoinko aloituksessani, että olisi jättänyt lapsen tekemättä jos olisin tiennyt? En sanonut. Pyysin apua, neuvoja. Olen valittanut väsymyksestä. Sitä tekee vuorotyöläisetkin. Kyllä olen tehnyt valinnan hommata lapsen. Tiesin että se on rankkaa. En voinut tietää miltä se tuntuu, mutaa tiesin että se on rankkaa. En tiennyt että juuri meille tulee juuri näitä ongelmia, mutts tiesin että väistämättä jokaisella on joku hankalampi puoli Joskus voi olla hyväkin silti todeta sen olevan rankkaa. Ja että väsyttää. Mikä sinun pointtisi nyt tarkalleen ottaen oli, kun en edes ennen kommenttiasi ole ihmetellyt, ettei kukaan kertonut että tämä olisi tällaista.

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:40"]

[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:34"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:28"] [quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:17"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:13"] [quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit? [/quote] Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt. [/quote] Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys. [/quote] Kukaan ei ole koskaan sanonut sen olevan tuollaista. Kukaan lähipiirissä ei ole kärsinyt uniongelmista. Raskausajankin luin lehtiä ym ahkerasti, enkä törmännyt tällaisiin juttuihin kertaakaan. Eikä tullut mieleeni googlettaa asiaa, josta en tiennyt mitään. Tiesin kyllä valvomisesta ylipäätään, mutten millaista se on. Enkä tiennyt etukäteen miten juuri minä reagoin. Koskaan en ole kuullut kenenkään valittavan että päätä särkee toista kuukautta putkeen univajeen takia. Enkä vältellyt tietoa. Oliko vielä joku asia jossa haluat vähätellä? Nostaako se itsetuntoasi jotenkin vai mikä tämän tarkoitus on? Kaikki eivät ole ennustajia, eivätkä voi tietää miten reagoivat asioihin. [/quote] Ei tässä ole kysymys minusta tai itsetunnostani. Olen vain aidosti hämmästynyt tietämättömyydestäsi. Ehkä sitten itse kuvittelit kirjoittavasi hyvinkin ainutlaatuista tapauskirjoitusta, mutta kaikki aloitusviestissäsi kuulosti minusta täysin tavalliselta, tuhanteen kertaan tälläkin palstalla nähdyltä tilitykseltä. Minun on kai vaikea samastua tilanteeseen, jossa tehdään sihienastisen elämän tärkein päätös, eikä selvitetä kunnolla etukäteen, mitä kaikkea se voi sisältää. Tietenkään kukaan ei voi varmasti tietää, mitkä riskit realisoituvat omalla kohdalla, mutta ettet muka tiennyt tuon olevan edes mahdollista... Ei, tuo vain kuulostaa uskomattomalta ottaen huomioon, kuinka helposti tätä tietoa on saatavilla. [/quote] Vauvan "hankinta" ei ole mikään asuntokauppa tai osakesijoitus jossa riskit voi kartoittaa ja minimoida täsmälleen etukäteen. Et sinä sen tähden jätä lisääntymästä kun puolen vuoden opiskelun jälkeen toteat ,että vauva voi herätä tunnin välein ensimmäisen vuoden ajan. En ota muuten tuota riskiä!!! Koska vaihtoehto voi olla että vauva nukkuukin hyvin. En tiedä millä insinööri aivoilla elämästä ajatellaan näin kaavamaisesti, laskelmoidusti ja kylmästi? [/quote] Sinusta on kaavamaista, laskelmoivaa ja kylmää hankkia hieman perustietoa elämänsä tärkeimmän päätöksen tueksi? Mahdatko olla näitä ihmisiä, joiden mielestä "elämää ei voi suunnitella" ja kaikki, mikä siinä menee pieleen, on jonkun muun vika? Anteeksi, jos haukun väärää puuta, mutta vähän tuollainen elämänasenne katkerasta viestistäsi paistaa läpi. Jo se, että sinusta puoli vuotta harkintaa on ilmeisesti liikaa, viittaa siihen, ettei itsetutkiskelu ja rationaalinen päätöksenteko ole välttämättä sinun juttujasi. Itse tiesin noiden aloittajan mainitsemien asioiden olevan aivan todellisia mahdollisuuksia jo paljon ennen kuin edes tosissasni harkitsin lasten hankintaa. Tuota tietoa on niin helposti saatavilla,että uskon vauvakuumeisten ihmisten jotenkin alitajuisesti siivuuttavan kaiken tiedon mahdollisista epämukavista asioista, koska ne eivät sovi heidän suunnitelmiinsa. [/quote] Meillä oli aikaa harkita 10 vuotta kun hoidoissa käytiin. Mitä neuvoja sinä ap:le antsisit? Entä miten valmistauduit vauvan tuloon? Miten sinua auttoi tieto "vauva voi herätä 10min-2h välein" kun olit heräillyt noin puolen vuoden ajan? Anna nyt meille neuvoja kun olet noin hyvin valmistautunut. Samalla voit neuvoa minua miten jaksan 10 vuoden päästä kun teini ei tule kotiin ja valvottaa?

[/quote]

Missä väitän, että olisin kerännyt erikseen mitään neuvoja muille jaettavaksi? Kirjoitin vain, että minua ihmetyttää aloittajan tietämättömyys aloitusviestissään kuvaamistaan ongelmista. Niistä kaikki kun ovat sellaisia, joista on paljon tietoa saatavilla.