Lue keskustelun säännöt.
Miten vauva oppii nukahtamaan?
17.11.2014 |
Kohta puolivuotias vauva nukahtaa vaan tissille. On yritetty laittaa omaan sänkyyn nukahtamaan, ollut kainalossa, heijattu ja vaikka mitä. Heijaukseen nukahtaa joskus, mutta herää todella helposti kun laskee alas. Eikä sitten daa nukahdettua kun havahtuu. Alkuillan nukutus ei ole edes ongelma, vaan hereille havahtuminen keskellä yötä. Juuri olen pyrkinyt vähentämään yöimetystä, niin on huomannut uudenlaisen ongrlman. Esimerkkinä viime yö: Kävi nukkumaan jo ennen kahdeksaa (tosi väsynyt, kun viime yönä kukkui ylhäällä jonkin verran). Ekan kerran heräsi jo ennen kymmentä. Otin viereen tiukasti kainaloon ja soittorasia soimaan (edellisenä yönä havaittiin ainoastaan toimivaksi) ja sai lopulta nukahdettua. Seuraavan kerran puoliltaöin, kainaloon otto riitti tällä kertaa. Sitten ehkä yhdeltä piti taas ottaa kainaloon, muistikuvat hatarat. Kahdelta annoin jo rintaa, kun on siirretty syöttöä vaan. Ja väsyneenä ei enää jaksanut muutakaan, halusin vaan jatkaa unia ja nopeasti. Heräsi taas kolmelta ja annoin taas tissiä kunvei alkanut rauhottua kainaloon (tiedän ettei olisi varmaan pitänyt, mutta väsymys oli kova). Sitten taas neljältä. Päätin etten anna tissiä, mutta tässä se suurin ongelma: Vauva ei vaan nukahda. Koitin ottaa kainaloon, soittaa soittorasiaa, hyssytellä, kääntää selän, peitellä paremmin... Kun käännän selän, itkee pian, kun otan kainaloon, alkaa juttelu. Lopilta itkee vaan väsymystään, muttei saa nukahdettua. Viideltä annoin sitten tissiä tunnin valvomisen jälkeen, kun halusin saada unta, kun pitää päiväkin jaksaa hoitaa. Nyt mietin, että oliko se kolme yösyömistä edes lopulta niin paha. Nythän olen heräillyt lähes tunnin välein ja joutunut kukkumaan hereillä. Joku kikka tuohon nukahtamiseen on keksittävä. Alkaa energiat olla vähissä. Unikoulu voisi kohta auttaa. On vaan sen huutamisen kanssa arka. Tämä kun ei rauhotu vaan silittelyihin tms. Haluaisin nyt vaan kuulla että tämä helpottaa kohta tai vinkkiä millä. Ja onhan se helpottanut, kun joku aiks sitten oli kuusi syöttöä yössä. Ei toimi pää, en tiedä mitä seuraavaksi tehdä. :/
Kommentit (106)
Onko teidän paikkakunnalla ketään "vauvojen uniexperttiä", tiedätkö? Esim. sairaalassa tai ensikodissa? Meillä kävi aikoinaan tällainen henkilö kotona perehdyttämässä unikouluun. Oli hyvä, kun hän paneutui henkilökohtaisesti juuri meidän vauvan uniongelmiin, jotka olivat juuri tuollaisia samanlaisia kuin teillä. Vauva heräili puolen tunnin välein ja nukahti vain tissi suussa. Aloin olla itse jo ihan rikki väsymyksestä. Puolen vuoden iässä pidettiin unikoulu, jätin yösyötöt pois ja siirsin vauvan omaan sänkyyn nukkumaan. Kolmen illan jälkeen vauva jo nukahti itsenäisesti ja nukkui pääasiallisesti heräämättä aamuun saakka! Suosittelen lämpimästi ainakin yrittämään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:59"]Unikoulu. Samalla yösyötöt pois. Ajatuksena pelottava, mutta yleensä sujuu odotettua helpommin. Huudattaa ei todellakaan ole pakko. Usko pois, kiittelet itseäsi jälkeen päin, kun opetat lapsen pienestä pitäen nukkumaan.
[/quote]
Se on aloitettava. Pitää koittaa järjestää miehelle enemmän vapaata, että oltaisi molemmat kotona. Yksin en nyt jaksa. Pitää vaan koittaa löytää sopivat keinot meille.. Tuleepa se maaginen puoli vuotta täyteen kohta.
Oot varmaan jo kokeillu vaikka ja mitä mutta kerron miten meillä :
kova imemisen tarve mutta ei kans tutti pysy suussa. Olen laittanut nukkumaan mennessä pienen unirievun suun päälle niin että nenä jää näkyviin. Sitä rievun reunaa poika sitten lutkuttaa ja nukahtaa :)
tsemppiä ap, toivottavasti löydät teille sopivan niksin!
Meillä oppi syömään tuttia juuri 6kk iässä, oli pakko opettaa koska muuten olin tosiaan itse unituttina. Opeteltiin pikkuhiljaa, yritettiin joka ilta niin että mies meni nukutti tutin kanssa meidän sänkyyn, jos ei nukahtanutkaan (niin kun alkuun ei ikinä) nukutan tissillä. Yksi ilta sitten nukahtikin. Tarvitsi nukahtaakseen ison tilan (meidän sängyn) jotta sai pyöriä itsensä uneen.tämän jälkeen pari viikkoa ainoastaan mies nukutti, iltatissin annoin jo ennen puuroa. Kun oli oppinut nukahtamaan alettiin harjoitella omaan sänkyyn, jonka mies teki taas pari viikkoa. Oppi nopeasti vaikka ei opetettu mitenkään väkisin tai huudattamalla.
26 jatkaa että tuota ennen ei siis nukahtanut koskaan edes syliin tai vaunuihin, kantoliinaan pari kertaa mutta siitäkään ei voinut siirtää herättämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit?
[/quote]
Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt.
[/quote]
Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 09:49"]Hankkikaa sänky sinne vauvan huoneeseen pinniksen viereen ja isä hoitaa yöt. Tuttia vaan suuhun ja kenties taputtelua selkään. [/quote] Vauvan sänky on meidän huoneessamme. Tosin olen ajatellut, että kohta siirtyy omaan huoneeseen, kun olen niin herkkäuninen, että heräilen jo pieneenkin ääntelyyn. Mies käy meillä töissä, niin soisi hänen saavan enemmän unta. Aika huonoon jamaan joutuu, jos hänelle sattuu väsymyksen takia tapaturma ja on kohta työkyvytön kun ei ole kättä tms. Ja ei auta miehenkään hoitaa, jos ei ole mitään keinoa saada lasta nukahtamaan. Miten sen saa nukahtamaan?
[/quote]
No voi. Mitäs se mies "soisi sinun saavan"? Minkälaisessa talossa asutte, kun siellä pitää olla hipihiljaa? Ilmeisesti aiot jatkaa aina vaan linjallasi, vaikka aloituksessasi kysyt vastausta. Kun vaihtoehtoja tarjotaan, palstamammalle tyypilliseen tapaan torjut ne heti. - Minusta teillä on menty vähän vinoon asenteitten vuoksi. Miestä enemmän hoitotoimiin, siitä vauvakin oppii uudenlaista temperamenttia itselleen. Olet ylihuolehtiva, paapot miestäkin! Koeta sinnitellä äläkä ole niin ennakkoluuloinen unikouluttamisen suhteen! Hankkikaa vaan se sänky sinne vauvan huoneeseen ja jakakaa hoitovuorot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit?
[/quote]
Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt.
[/quote]
Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys.
[/quote]
Yleensä ihmiset kyllä tuntuu kaunistelevan asiaa, vauva nukkuu kuin tukki läpi yöt, täytyy ihan herätellä syömään yms sontaa. Kyllä minäkin tiesin että vauvat heräilee mutta kyllä yllätti että 6kk nukkuu ainoastaan tunnin pätkiä eikä koskaan nukahda mihinkään tai kenenkään muun kanssa kuin tissi suussa.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:18"]Onko teidän paikkakunnalla ketään "vauvojen uniexperttiä", tiedätkö? Esim. sairaalassa tai ensikodissa? Meillä kävi aikoinaan tällainen henkilö kotona perehdyttämässä unikouluun. Oli hyvä, kun hän paneutui henkilökohtaisesti juuri meidän vauvan uniongelmiin, jotka olivat juuri tuollaisia samanlaisia kuin teillä. Vauva heräili puolen tunnin välein ja nukahti vain tissi suussa. Aloin olla itse jo ihan rikki väsymyksestä. Puolen vuoden iässä pidettiin unikoulu, jätin yösyötöt pois ja siirsin vauvan omaan sänkyyn nukkumaan. Kolmen illan jälkeen vauva jo nukahti itsenäisesti ja nukkui pääasiallisesti heräämättä aamuun saakka! Suosittelen lämpimästi ainakin yrittämään :)
[/quote]
Tällainen olisi hyvä, pitää selvittää. Yöllä pistin myös tilaukseen unihiekkaa etsimässä -kirjan, jos tiedon avulla saisi metsästettyä hyviä keinoja juuri meille. Pahin epätoivo väistyi kun sai kahvia kitusiin. Aamut on pahimpia kun pitäisi jaksaa vauvan kanssa ja väsyttää. On kovin näköalaton olo.
On tosiaan kehitystä tapahtunut jo paljon, mutta vielä paremminkin saisi nukkua. Etenkin kun selkeästi kyse ei ole nälästä, vaan tottumuksesta ja vaikeudesta nukahtaa ilman rintaa. Uskon tekeväni vaan karhunpalveluksen lapselle jos en pyri tästä pois. Nyt ei tietty olr ihanteellisin hetki ehkä kun mies ei ole reissun takia apuna, mutta vauva itse tarjoili tilanteen, niin halusin tähän tarttua. Aiemmin kun on huutanut sylissäkin vaan kovempaa ja kovempaa kunnes saa tissiä, pari yötä sitten rauhottui selkeästi (alkoi syömään enemmän päivällä), eikä huutanut nälkää, lähinnä väsymystään kun ei saanut unta. Se on ehkä nyt joustettava ja tehtävä suurin työ kun on mies tukena. Kyllähän se on lapsellekin parempi jos saa itse nukahdettua havahduttunaan hereille. Näin ei vauvankaan yö ole niin katkonainen. Onhan tuokin väsynyt, kun ei unta saa. Mutta nyt koitan josko saisin nukuttua päiväunet kun vauvakin nukkuu..
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:59"]Unikoulu. Samalla yösyötöt pois. Ajatuksena pelottava, mutta yleensä sujuu odotettua helpommin. Huudattaa ei todellakaan ole pakko. Usko pois, kiittelet itseäsi jälkeen päin, kun opetat lapsen pienestä pitäen nukkumaan.
[/quote]
Miten ihmeessä voi unikoulut hoitua ilman huudatusta?? Meillä samankaltainen tilanne kuin ap.llä tuntuu olevan. Vauva 9 kk, nukahtaa sisällä vain rinnalle. Mies on yrittänyt unikoulua useamman kerran, vauva jaksaa viikonloppuna huutaa joka ilta yli tunnin. huutaa suoraa huutoa, vaikka mies seisoisi päällään. Joku tassuttelu, hohhoijaa. Sitten on vauva sairastunut tai mies on lähtenyt reissuun tai muu vastoinkäyminen ja paluu tissi-iltoihin ja öihin. En vaan itse jaksa itkua yli puolta tuntia, varainkaan keskellä yötä. Lopputuloksena vauva nukkuu mun kainalossa yön ja tisuttelee 5-15 kertaa (3-8 kertaa yöllä ja aamulla viimeistään alkaen klo 6 käytännössä 5-20 min välein)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit?
[/quote]
Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt.
[/quote]
Miten ihmeessä et muka tiennyt? Minusta on yleistietoa, että valvominen vauvan kanssa on juuri tuollaista. Sivun on kyllä täytynyt aktiivisesti vältellä tai suodattaa pois vauva-aikaan liittyvää tietoa, jos tuo oli sinulle yllätys.
[/quote]
Kukaan ei ole koskaan sanonut sen olevan tuollaista. Kukaan lähipiirissä ei ole kärsinyt uniongelmista. Raskausajankin luin lehtiä ym ahkerasti, enkä törmännyt tällaisiin juttuihin kertaakaan. Eikä tullut mieleeni googlettaa asiaa, josta en tiennyt mitään. Tiesin kyllä valvomisesta ylipäätään, mutten millaista se on. Enkä tiennyt etukäteen miten juuri minä reagoin. Koskaan en ole kuullut kenenkään valittavan että päätä särkee toista kuukautta putkeen univajeen takia. Enkä vältellyt tietoa. Oliko vielä joku asia jossa haluat vähätellä? Nostaako se itsetuntoasi jotenkin vai mikä tämän tarkoitus on? Kaikki eivät ole ennustajia, eivätkä voi tietää miten reagoivat asioihin.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:59"]Unikoulu. Samalla yösyötöt pois. Ajatuksena pelottava, mutta yleensä sujuu odotettua helpommin. Huudattaa ei todellakaan ole pakko. Usko pois, kiittelet itseäsi jälkeen päin, kun opetat lapsen pienestä pitäen nukkumaan. [/quote] Miten ihmeessä voi unikoulut hoitua ilman huudatusta?? Meillä samankaltainen tilanne kuin ap.llä tuntuu olevan. Vauva 9 kk, nukahtaa sisällä vain rinnalle. Mies on yrittänyt unikoulua useamman kerran, vauva jaksaa viikonloppuna huutaa joka ilta yli tunnin. huutaa suoraa huutoa, vaikka mies seisoisi päällään. Joku tassuttelu, hohhoijaa. Sitten on vauva sairastunut tai mies on lähtenyt reissuun tai muu vastoinkäyminen ja paluu tissi-iltoihin ja öihin. En vaan itse jaksa itkua yli puolta tuntia, varainkaan keskellä yötä. Lopputuloksena vauva nukkuu mun kainalossa yön ja tisuttelee 5-15 kertaa (3-8 kertaa yöllä ja aamulla viimeistään alkaen klo 6 käytännössä 5-20 min välein)
[/quote]
Jos jaksat noin, niin sehän on hyvä ratkaisu. Muista sitten pikkulapsivaiheessa asettaa lapselle rajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
33 jatkaa: tuttia vauva ei ole koskaan oppinut syömään vaikka sitkeästi olen kokeillut eri malleja ja materiaaleja, miehen unikouluttaessa vauva käytti tuttia lähinnä pinnasängyn laidan kolistamiseen raivoissaan huutonsa säestämiseksi. Myöskään pullot ja vellit eivät tuone helpotusta, vauva ei yleensä huoli muuta kuin kylmää vettä nokkamukista, pullosta tai kupista ja sylkee senkin yleensä ulos. Ruokaakaan ei paljon yleensä syö. Paitsi herkkusoseita söisi, mutta niitä yritän rajoittaa.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:54"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 09:49"]Hankkikaa sänky sinne vauvan huoneeseen pinniksen viereen ja isä hoitaa yöt. Tuttia vaan suuhun ja kenties taputtelua selkään. [/quote] Vauvan sänky on meidän huoneessamme. Tosin olen ajatellut, että kohta siirtyy omaan huoneeseen, kun olen niin herkkäuninen, että heräilen jo pieneenkin ääntelyyn. Mies käy meillä töissä, niin soisi hänen saavan enemmän unta. Aika huonoon jamaan joutuu, jos hänelle sattuu väsymyksen takia tapaturma ja on kohta työkyvytön kun ei ole kättä tms. Ja ei auta miehenkään hoitaa, jos ei ole mitään keinoa saada lasta nukahtamaan. Miten sen saa nukahtamaan?
[/quote]
No voi. Mitäs se mies "soisi sinun saavan"? Minkälaisessa talossa asutte, kun siellä pitää olla hipihiljaa? Ilmeisesti aiot jatkaa aina vaan linjallasi, vaikka aloituksessasi kysyt vastausta. Kun vaihtoehtoja tarjotaan, palstamammalle tyypilliseen tapaan torjut ne heti. - Minusta teillä on menty vähän vinoon asenteitten vuoksi. Miestä enemmän hoitotoimiin, siitä vauvakin oppii uudenlaista temperamenttia itselleen. Olet ylihuolehtiva, paapot miestäkin! Koeta sinnitellä äläkä ole niin ennakkoluuloinen unikouluttamisen suhteen! Hankkikaa vaan se sänky sinne vauvan huoneeseen ja jakakaa hoitovuorot!
[/quote]
Joo väsymys vaikuttaa mielialaankin. Vähän torjuvalla päällä on. Pahoittelut. Lähinnä siis kysyin vinkkejä (jos sellaisia on) siihen nukahtamiseen. Se on ihan sama kumpi hoitaa, mutta vauvan pitäisi saada nukahdettua kuitenkin. Ei ne hoitovuorot hyödytä, jos se vauva ei saa nukuttua ollenkaan. Ennen kaikkea hänen tulisi nukkua itsensä takia.
En ole sanonut että pitäisi olla hipihiljaa talossa. Sanoin olevani herkkäuninen nykyään. En ymmärrä tuota kommenttia.
Meillä vauva ei nukahtanut ekaan puoleen vuoteen kuin tissille. Nukkui vieressä, aina yöllä lykkäsin tissin suuhun kun heräsi. Heräili myös pahimpaan aikaan parin tunnin välein. Sitten aloin opettaa vauvan siihen, että illalla nukkumaan mennessä irrotin otteen rinnasta vielä silloin kun vauva oli hereillä ja silittelin viereeni uneen. Tällä keinolla sain yöllä sitten nukahtamana uudelleen vain silittelemällä vieressäni. Eikä kai se niin vaarallista ole, jos joskus vähän maitoakin vielä hörppäs. Kun saatiin vauva syömään kunnolla iltapuuroa, siirsin vauvan omaan sänkyyn nukkumaan. Imetyksen jälkeen nostin vauvan pinnasänkyyn, nukahti siihen, kun silittelin, pusuttelin poskea ja olin ihan vieressä. Saattoi protestoida, jos meni ihan pää punaisena huutamiseksi niin otin syliin, kun rauhoittui laskin takaisin. Mutta ei sillä mitään hätää ollut, kun vatsa oli täynnä ruokaa ja äiti ihan vieressä. Pusuttelusta tykkäsi tosi paljon :) Olin vierellä niin pitkään että nukahti. Nukkui öitä jo aika hyvin kun söi kunnon puuro+piltti annoksen illalla. Aamuyöllä saatoin ottaa vielä viereen tissille, mutta nostin takaisin sänkyyn syömisen jälkeen ja jälleen pusuttelin ja silittelin, rauhoittui siihen tosi hyvin.
Yösyömiset jäi meillä pois kokonaan n. 8kk iässä. Satunnaisesti siihen asti hörppi maitoa yölläkin. Siinä oli sitten sellainen kauhea protestointikausi, jolloin huudettiin puolitoistatuntia pinnasängyssä ennen nukahtamista, nostettiin pois ja syliteltiin, yritettiin laittaa takaisin ja huusi selkä kaarella. Ihan kamala vaihe. Mutta meni ohi. Sen jälkeen olen saanut nukahtamaan ihan siihen, että nostan iltaimetyksen jälkeen vauvan sänkyynsä, makaan itse sängyssä vieressä. Pari ekaa iltaa huusi enemmän, mutta taputtelin ja silittelin selkää pinnojen välissä. Parissa illassa tapahtui huomattava muutos, nyt osaa nukahtaa noin vartissa ja yöllä rauhoittuu myös ihan siihen vain kun silitän selkää. Jos vauva seisoksii sängyssä, niin meillä ainakin saa sen takaisin makuulle kun silittelee pinnojen välistä vauvaa takareidestä, vauva laskeutuu istumaan ja ihmettelee äidin kättä. Siitä sitten usein kellahtaa unisena möyhentämään nalleaan ja nukahtaa pupu kainalossa.
Tästä tuli nyt pitkä kirjoitus, mutta joka vaiheessa on ollut vähän omat konstinsa, enkä mä usko että mikään toimii erilaisilla lapsilla ihan samalla lailla. Vaiheet helpottaa kun vaan pysyy tyynenä. Meidän vauvalle on toiminut lähellä olo, en ole edes yrittänyt jättää vauvaa yksinään nukahtamaan vaan olen ollut aina vierellä siihen saakka kunnes uni on tullut. Samalla voi vaikka peiton alla selata nettiä ja silitellä toisella kädellä vauvan selkää niin ei käy aika pitkäksi ;)
vauvathan heräilee yöllä monta kertaa sekunniksi pariksi, varmistelee että kaikki ok, voi jatkaa unia. mutta jos se herää eri paikassa, mihin on nukahtanut, niin silloin se säikähtää ja alkaa huuto. siksi ois tärkeää että se nukutetaan sinne missä sen on tarkotus nukkua koko yö, eli ei sais nukuttaa syliin ja sit varoen siirtää sänkyyn. pääasia on, että olisit johdonmukainen, sulla on liikaa konsteja joita vaihat koko ajan, vauva menee sekasin sellasesta. pitäis vaan jaksaa heijata se sylissä lähestulkoon uneen ja sitten heijaten laskea sänkyyn. meillä tää oli alkuun sitä, että heti ku vauvan kropasta suurin osa oli omassa sängyssä ja enää käsivarsi tyyliin kaulan alla, ni se havahtui rääkymään, eli monta kertaa sai aloittaa alusta. mutta tämän pitäisi toimia, kunhan vaan pysyt sitkeänä, mies mukaan juttuun (meillä mies hoiti tämän, koska kun vauva oli mulla, niin se haistoi maidon ja imemisrefleksi käskee alkaa syödä vaikkei nälkä, niin sitten sekin häiritsee vauvaa) myös miehillä se etu, että siinä vaiheessa, kun vauva on saatu omaan sänkyyn mutta jos edelleen hieman narisee, niin miehen isompi käsi vatsan päällä on rauhoittavampi, koska se "osuu isompaan alueeseen vauvan mahasta" näin sanoakseni :D tsemppiä, jos nyt jaksat aloittaa, niin se palkitsee kohta suuresti, ja yksivuotias on jo paljon hankalampi opettaa omaan sänkyyn, kun on jo isompi heijattava jne!! luotat vaan ittees!! sen ei oo tarkoituskaan olla helppoa, meilläkin tämä taas kohta edessä kun uusi vauva (5vk vanha) nukkuu nyt mun kainalossa, eikä missään muualla, ja pitää senki kanssa sitte tää aloittaa, vaikka ajatuskin jo ahdistaa :D
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:14"][quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 10:59"]Unikoulu. Samalla yösyötöt pois. Ajatuksena pelottava, mutta yleensä sujuu odotettua helpommin. Huudattaa ei todellakaan ole pakko. Usko pois, kiittelet itseäsi jälkeen päin, kun opetat lapsen pienestä pitäen nukkumaan. [/quote] Miten ihmeessä voi unikoulut hoitua ilman huudatusta?? Meillä samankaltainen tilanne kuin ap.llä tuntuu olevan. Vauva 9 kk, nukahtaa sisällä vain rinnalle. Mies on yrittänyt unikoulua useamman kerran, vauva jaksaa viikonloppuna huutaa joka ilta yli tunnin. huutaa suoraa huutoa, vaikka mies seisoisi päällään. Joku tassuttelu, hohhoijaa. Sitten on vauva sairastunut tai mies on lähtenyt reissuun tai muu vastoinkäyminen ja paluu tissi-iltoihin ja öihin. En vaan itse jaksa itkua yli puolta tuntia, varainkaan keskellä yötä. Lopputuloksena vauva nukkuu mun kainalossa yön ja tisuttelee 5-15 kertaa (3-8 kertaa yöllä ja aamulla viimeistään alkaen klo 6 käytännössä 5-20 min välein)
[/quote]
Jos jaksat noin, niin sehän on hyvä ratkaisu. Muista sitten pikkulapsivaiheessa asettaa lapselle rajat.
[/quote]
Jaksan hyvin, mielestäni nykytilanteessa pääsen helpoimmalla. perhepedissä imettämiset ei juuri häiritse. Oikeastaan yrittäisin unikoulua, koska hävettää tunnustaa, että vauva nukkuu yhä yöt tissillä...
Ja korjaan vielä alkuperäisen viestini: vauva siis huutaa tuntikausia koko viikon illat (ei vain viikonloppuna, kuten puhelin oli korjannut) homma ei helpota kolmen tai neljän yön jälkeen vaikka kuinka huudattaa. lopulta simahtaa onnettomana, huudettuaan itsensä näännyksiin.
ja 39 jatkaa vielä, että vaikka kuinka joku sanoo täällä, että mitäs muuta odotit, tottakai vauvat valvottaa. niin ei sitä VOI IHAN OIKEASTI TIETÄÄ, millaista se on, ennenkuin sen kokee itse. se valtava väsy ja avuttomuus kun ei osaakaan tehdä tyyliin mitään, mitä oletti!!! tää on rankkaa, tän ei oo tarkotus olla helppoa, mutta saa se silti väliin vituttaa ja masentaa, jos ei koskaan sais avautua väsymyksestä jne, niin siinä sitä vasta hajoais pää, kun luulee että on ainoa, joka ei jaksa väsymystä ja sitä että oma aika viedään kokonaa. ja en voi ylikorostaa sitä, että miehen on oltava tasaveroinen kumppani lastenhoidossa. otatte jonku viikonlopun, milloin aloitatte tämän unikoulun, niin mies voi osallistua! työaika on työaikaa, mutta illat hoidetaan tasaveroisesti. viikolla meilläkin toki mies saa nukkua, ellei oo ihan mahdotonta menoa! miehillä on usein myös se etu, että ne saa nukahettua uudestaan samantien, toisinkuin me äidit jäädään odottamaan, että jatkuuko huuto jne
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 11:00"]Mitä oikein odotit?
[/quote]
Helpottiko tuo oloasi jotenkin? No vastauksilta en osannut odottaa kummempia. Jos jollain olisi ollut joku toimiva keino nukuttamiseen, sitä vinkkiä olisi voitu kokeilla. Tosin ei taida olla mitään taikakeinoja. Ylipäätään en oikeasti osannut odottaa ihan tällaista. Tottajai tiesin että vauvat heräilee. En tiennyt että se on ihan tällaista. En tiennyt että väsyisin näin kovasti, että alkaisin kärsimään nukahtamisvaikeuksista, että alan heräilemään pienimpäänkin rasahdukseen.. Mutta toivottavasti sinulle tuli parempi mieli nyt.