Neulon, kudon, virkkaan
Neulalla neulon neulakintaita tai ompelen. Kudon kangaspuilla ja puikoilla. Koukulla virkkaan ja koukkuan. Solmeilua, punontaa ja muuta pelkin käsin ilman apuvälineitä
Jatketaan kiistelyä käsityösanastosta tässä, mutta noin se meillä menee.
Kommentit (13)
Nuo sanat ovat myöskin murrealueisiin sidoksissa. Itse kudon villasukkia ( tai murteellani tikkuan villasukat ), kudon myös kangaspuissa mattoa tai neulekoneella villapuseroa.
Ompelukoneella ompelen kankaasta mekon, ompelen ( esim harsin ) myös neulalla tai parsin parsimaneulalla villasukan reiän. Virkkuukoukulla virkkaan patalapun, kaulahuivin tai isoäidin neliöitä.
Eri alueilla ko tekemisistä käytetään eri nimiä ja se on vain murteiden rikkautta.
Suomen kieli on ihastuttavan rikas.
Jossain neulotaan lapasia, toisaalla ne kudotaan.
jossain neulotaan vaatteita, toisaalla ne ommellaan.
Jossain kudotaan vain kangaspuilla, toisaalla sekä neulepuikoilla että kangaspuilla.
Ihan samaa sarjaa kuin vihta/vasta tai että tuima on jossain suolatonta ja toisaalla suolaista tai että itikka on yhdessä paikkaa lehmä ja toisaalla hyttynen.
Niin...
Kun ottaa huomioon, että tämän päivän viisikymppiset ovat aloittaneet usein työuransa ilman mitään käsitystä mitä "tiedosto" tarkoittaa, kun kansiot olivat muovisia (sinisiä tai vihreitä) muovihärpäkkeitä ja kannettava puhelin oli painava ja kaksiosainen... (kuka muista arp-puhelimet?).
Nyt he osaavat jo myös pilvipalveluiden käytön, ehkä hahmottavat tiedonkulun eri tavalla kuin vaikka kaksivitoset, mutta entä sitten? Ovat syntyneet 25 vuotta aikaisemmin, ja maailman todellakin muuttuu koko ajan vauhdilla. Kumma jos jokainen tietäisi kaiken kaikesta - emme silloin edes tarvitsisi tietokoneita...?
Vierailija kirjoitti:
Niin...
Kun ottaa huomioon, että tämän päivän viisikymppiset ovat aloittaneet usein työuransa ilman mitään käsitystä mitä "tiedosto" tarkoittaa, kun kansiot olivat muovisia (sinisiä tai vihreitä) muovihärpäkkeitä ja kannettava puhelin oli painava ja kaksiosainen... (kuka muista arp-puhelimet?).
Nyt he osaavat jo myös pilvipalveluiden käytön, ehkä hahmottavat tiedonkulun eri tavalla kuin vaikka kaksivitoset, mutta entä sitten? Ovat syntyneet 25 vuotta aikaisemmin, ja maailman todellakin muuttuu koko ajan vauhdilla. Kumma jos jokainen tietäisi kaiken kaikesta - emme silloin edes tarvitsisi tietokoneita...?
Olen samaa mieltä kirjoituksestasi, mutta mites se liittyy murre-eroihin puhuttaessa käsityötekniikoista?
Koska olin näköjään kahden auki olevan välilehden koukussa ;-D
Sitä se tekee, kun sukankudin on tiellä.
Sain virikkeen tähän aloitukseen toisesta ketjusta, jossa oli intetty pari sivua kutomisesta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sain virikkeen tähän aloitukseen toisesta ketjusta, jossa oli intetty pari sivua kutomisesta.
ap
Keksi seuraavalla kerralla jotain omaa!
Olen edelleen katkera siitä, kun yläasteen käsityönopettaja julisti, että sukkia ehdottomasti EI kudota, niin EI SAA SANOA. Sukat yms. neulotaan ja kutominen on ihan eri asia. Kuulemma mummo teki väärin sanoessaan puikoilla tekemistä kutomiseksi.
N35
Neulalla ja kinnasneulalla ommellaan, kangaspuilla kudotaan, puikoilla neulotaan, koukulla virkataan, koukkuamiskoukulla koukutaan.
Karjalainen mummoni kutoi sukkia, vaikka sen pitäisi olla läntistä murretta. Hän myös kutoi mattoja mattopuilla. Samoilla kutomapuilla tehtiin myös lakanoita, poppanoita, villakangasta jne. Sukkia voidaan neuloa, kutoa, puikottaa (uudempaa slangia) tai tikuttaa/tikutella (tulee ruotsin sticka, mutta monet yhdistää sen myös puikkoihin=tikut). Olen jonkun kuullut myös neulaavan, mikä ei minun mielestäni ole kovin yleinen termi puikoilla tehtävän käsityömenetelmän kuvaamisessa.
Virkkaaminen voi olla myös koukuttamista tai koukkuamista. Koukkuaminen on virallisesti vissiin sitä sillä pitkällä koukkupäisellä puikolla työskentelyä, jossa yhdellä kerroksella kerätään silmukat puikolle ja seuraavalla ne taas "päätellään".
Ompelu voi olla ihan ompelua, pistelyä tai neulaamista. Jos tehdään vähän sinnepäin, niin se on kursimista. Jos yritetään saada palaset pysymään kasassa ennen varsinaista työskentelyä, se on harsimista. Ja jos paikataan jotain, se on parsimista.
Ryijyjä voidaan kutoa tai ommella, tosin olen kuullut myös koukulla tehtävistä ryijyistä, sitä en ole itse kokeillut.
Kinnasneulalla työskentely on sitten virkkaamisen ja koukkuamisen sukua, itselläni ei kinnasneulaa ole, olisiko se neulaamista sitten sekin? Kinnasneulatyöskentely on vissiin niitä ihan ensimmäisiä lankatyötekniikoita? Siis siinä vaiheessa, kun langasta alettiin muodostaa jotain päälle puettavaa historian hämärissä.
Minulla oli kaksi käsityönopettajaa, jotka kiukuttelivat tuosta kutoa vs. neuloa. Koska kumpikin olivat vanhojapiikoja, ja toinen vielä ketjupolttaja (tämä oli oleellista, koska oli siihen mennessä ainoa tapaamani tupakoiva opettaja) joka asui äitinsä kanssa, niin eivät olleet teinin mielestä kovin uskottavia. En koskaan saanut traumoja käsityötunneista, vaikken opettajien suosiossa ollutkaan.
Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia ymmärtää, mitä milloinkin tarkoitetaan, jos vain on ollut mahdollista jollain tavalla arvata. Esimieheni mielestä virkkaan sukkaa (onhan sulla se sukanvirkkuu mukana?) ja ihan tasan ymmärrän, mitä hän tarkoittaa. Joskus tuon neulaamisen kanssa on hankaluuksia, jos ei voi asiayhteydestä yhtään arvata. Tilkkutyötä tekevä usein neulaa työnsä, kun kiinnittää päällistä, täytettä ja pohjakangasta toisiinsa (en tiedä noita nimityksiä oikein, kun en tee tilkkutöitä, olen vain sivusta hieman kuunnellut).
Ehkä joskus 13-vuotiaana kaikentietävänä olisi voinut julistaa kaikki muut termit vääriksi, mutta tulipa sitten tutustutta suomen kirjakielen muodostamiseen ja kaikkiin niihin kompromisseihin ja linjanvetoihin, ja totesin, että ei tässä kannata mitenkään ehdoton olla. Kunhan saa asian selväksi.
Eri asia on, jos on kirjoittamassa käsityölehteen työohjetta, tai vaikka käsityökirjaan. Silloin on hyvä käyttää johdomukaisia ja yleisesti käytössä olevia termejä. Vauva-palstan Aihe vapaa ei tällaista kriteeriä täytä... Vaikka tiukimmat tiukkapipot tuntuvat täältä löytyvän.
Joskus mietin, että onko nuo "puikoilla NEULOTAAN" vauhkoajat itse oikeasti koskaan tehneet mitään käsitöitä. Sivustahan on helppo huudella.
Mitä kiistelyä? Kieli kehittyy ja muuttuu koko ajan. Etkö tiennyt tätä? Joskus joku, mitä nuoriso teki, oli kivaa tai nastaa tai coolia tai siistiä, ja varmaan se on nykyisin se on jotain muuta. Jos pidät käsityön tekniikoista, eikö pääasia ole, että niistä oppivat pitämään jotkut muutkin, eikä se, millä niitä kutsutaan?