Lääkäreistä on aina huutava pula. Eikö lääkiksessä kouluteta riittävästi ihmisiä alalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi aloittaa siitä että yritettäisiin saada terveyskeskuksissa työolot sellaisiksi, että siellä viihdytään. Tämä vaatii pitkäjänteistä panostamista (=rahaa) perusterveydenhuoltoon. Työtaakkaa per lääkäri täytyy vähentää, jotta nuoret valmistuneet haluavat jäädä töihin.

Miten ne lääkärit rahaa lisäämällä jakautuvat moneen paikkaan? Jos lääkäreitä on x määrä ja työpaikkoja tuplasti sen verran, ei ne x lääkäriä kykene jakautumaan kahteen paikkaan yhtä aikaa.

Lääkäripulan ensisijainen ratkaisu on koulutukseen panostaminen siten, että lääkäreitä koulutetaan tarpeeksi.

Sieltähän niitä tulee koulun penkiltä, mutta ongelma on, että eivät jää terveyskeskuksiin kurjien työolojen vuoksi.

Oikeisto on kurjistanut julkista sektoria kymmeniä vuosia. Tämän takia tilanne terveyskeskuksissa on katastrofaalinen. Ne saavat hoitoa joilla on rahaa ja muut saavat kärsiä nahoissaan. Tämä suuntaus on hyödyttänyt lääkäreitä, mutta ei sairaanhoitajia.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit eivät viihdy terveyskeskuksissa vaikka koulutusmäärät tuplattaisiin. Ihminen valitsee itse työpaikkansa. On paikkoja joita kukaan ei valitse.

Tämähän ei ole totta. Kun työvoimaa on tarpeeksi, alkaa työpaikatkin kiinnostaa. Näin on käynyt muillakin akateemisilla aloilla. Lähiökouluihin riittää opettajia ja syrjäkylille myös. Eikä siitä ole kovin kauan, kun terveyskeskuksiin riitti lääkäreitä. Tilanne muuttui, kun 90-luvulla toteutettiin erittäin raju lääkärikoulutusmäärien lasku.

Niin kauan kuin tekijöitä on vähemmän kuin työpaikkoja, työpaikat kärsivät pysyvästä työvoimapulasta. Se on kuin hölmöläisen peiton pidennys, jossa liian pieni peitto yritetään saada riittämään leikkelemällä sitä yhdestä kohdasta toiseen. Harmi vaan kohta josta peittoa on otettu jää ilman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit eivät viihdy terveyskeskuksissa vaikka koulutusmäärät tuplattaisiin. Ihminen valitsee itse työpaikkansa. On paikkoja joita kukaan ei valitse.

Tämähän ei ole totta. Kun työvoimaa on tarpeeksi, alkaa työpaikatkin kiinnostaa. Näin on käynyt muillakin akateemisilla aloilla. Lähiökouluihin riittää opettajia ja syrjäkylille myös. Eikä siitä ole kovin kauan, kun terveyskeskuksiin riitti lääkäreitä. Tilanne muuttui, kun 90-luvulla toteutettiin erittäin raju lääkärikoulutusmäärien lasku.

Niin kauan kuin tekijöitä on vähemmän kuin työpaikkoja, työpaikat kärsivät pysyvästä työvoimapulasta. Se on kuin hölmöläisen peiton pidennys, jossa liian pieni peitto yritetään saada riittämään leikkelemällä sitä yhdestä kohdasta toiseen. Harmi vaan kohta josta peittoa on otettu jää ilman.

Potilasaineksen takia terveyskeskustyön ei kiinnosta. Lääkäreitä ei houkuta eläkeläisten valitusten kuuntelu. Näyttelijä tai nyökyttelevät robotti hoitaisi saman työn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit eivät viihdy terveyskeskuksissa vaikka koulutusmäärät tuplattaisiin. Ihminen valitsee itse työpaikkansa. On paikkoja joita kukaan ei valitse.

Tämähän ei ole totta. Kun työvoimaa on tarpeeksi, alkaa työpaikatkin kiinnostaa. Näin on käynyt muillakin akateemisilla aloilla. Lähiökouluihin riittää opettajia ja syrjäkylille myös. Eikä siitä ole kovin kauan, kun terveyskeskuksiin riitti lääkäreitä. Tilanne muuttui, kun 90-luvulla toteutettiin erittäin raju lääkärikoulutusmäärien lasku.

Niin kauan kuin tekijöitä on vähemmän kuin työpaikkoja, työpaikat kärsivät pysyvästä työvoimapulasta. Se on kuin hölmöläisen peiton pidennys, jossa liian pieni peitto yritetään saada riittämään leikkelemällä sitä yhdestä kohdasta toiseen. Harmi vaan kohta josta peittoa on otettu jää ilman.

Potilasaineksen takia terveyskeskustyön ei kiinnosta. Lääkäreitä ei houkuta eläkeläisten valitusten kuuntelu. Näyttelijä tai nyökyttelevät robotti hoitaisi saman työn.

Ihan samaa potilasainesta hoitaa myös hoitajat, tosin huonolla palkalla ja kehnoilla työehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit eivät viihdy terveyskeskuksissa vaikka koulutusmäärät tuplattaisiin. Ihminen valitsee itse työpaikkansa. On paikkoja joita kukaan ei valitse.

Tämähän ei ole totta. Kun työvoimaa on tarpeeksi, alkaa työpaikatkin kiinnostaa. Näin on käynyt muillakin akateemisilla aloilla. Lähiökouluihin riittää opettajia ja syrjäkylille myös. Eikä siitä ole kovin kauan, kun terveyskeskuksiin riitti lääkäreitä. Tilanne muuttui, kun 90-luvulla toteutettiin erittäin raju lääkärikoulutusmäärien lasku.

Niin kauan kuin tekijöitä on vähemmän kuin työpaikkoja, työpaikat kärsivät pysyvästä työvoimapulasta. Se on kuin hölmöläisen peiton pidennys, jossa liian pieni peitto yritetään saada riittämään leikkelemällä sitä yhdestä kohdasta toiseen. Harmi vaan kohta josta peittoa on otettu jää ilman.

Potilasaineksen takia terveyskeskustyön ei kiinnosta. Lääkäreitä ei houkuta eläkeläisten valitusten kuuntelu. Näyttelijä tai nyökyttelevät robotti hoitaisi saman työn.

Ihan samaa potilasainesta hoitaa myös hoitajat, tosin huonolla palkalla ja kehnoilla työehdoilla.

Ja ihan samasta syystä heistäkin on pula julkisella sektorilla.

No jopas on fantasioita täällä. Ensimmäiseksi: Lääkäriliitto EI vastaa valtion budjetista, että sillä olisi valtuuksia vaatia miljoonia euroja lisää lääkärikoulutukseen, vaikka sisäänotettavien opiskelijoiden määrää haluttaisiinkin kasvattaa. Ei sillä, ettäkö meidän nykyinen hallitus, ministeriö, asiaan liittyvät valiokunnat ym. pystyisi tekemään hirveästi mitään järkevää muutenkaan esim. SOTE pelleily. Niitä kohteita kyllä on mistä siirtää verovaroja parempiin kohteisiin, mutta niistä ei täällä saa puhua.

 

Täällä esitetyt väitteet yhden liiton vallasta on täysin liioiteltuja. Mitä te kuvittelette käyvän potilasturvallisuudelle- ja hoidon miellyttävyydelle, jos sisäänottomäärien tuplaamisen tai triplaamisen jälkeen terveydenhuollon yksiköissä alkaa parveilla monen kymmnenen kandin joukkoja, joiden pitäisi päästä seuraamaan aitoja potilastilanteita? Asiakkailla on tietysti mahdollisuus kieltäytyä opiskelijoiden läsnäolosta, mutta koulutuksen laatu alkaa kärsiä, jos kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia päästä oppimaan aidoissa hoitotilanteissa eikä toimenpidehuoneisiin voida ottaa laumoittain opiskelijoita. Äiti-parkani antoi 90-luvulla luvan, että "muutama" opiskelija saa tulla seuraamaan gynekologista tutkimusta. No sinne saapui yli 10 henkilöä ainakin. Äitini oli lettu levällään siinä kun opiskelijat yksi kerrallaan kävivät kurkistamassa toosan sisälle. 

No eihän koulutukselliset- ja laatuseikat kiinnosta, koska lÄäKäREitä oN KoUluteTTaVa LIsÄä!!!! 

 

Valintakokeiden vaikeuttakin on kritisoitu. Lääkärintyö vaatii analyyttistä mieltä, vaikkei laskukaavoja pyöritelläkään itse työssä eikä koulutuksessa käydä kaikkia lukion oppimäärien mukaisia asioita, vaikka kokeessa niitä vaaditaankin. Koska hakijoita on paljon, täytyy valintametodin olla tarpeeksi karsiva, jotta arpomiseen ei tarvitse ryhtyä. Kokeissa vaaditut laskutoimitukset ovat yksinkertaisia yhteen-, vähennys-, kerto-, jako-, potenssi- ja neliöjuurilaskuja, mutta vaikeus syntyykin siitä, että asiat täytyy YMMÄRTÄÄ, jotta pystyy tekemään tarvittavat symboliset laskennat, lausekkeiden sievennykset ja kaavojen pyörittelyt ennen kuin niihin sijoitetaan tarvittavat luvut. Joskus tehtävä ei edes edellytä monimutkaista kaavojen pyörittelyä vaan ainoastaan monimutkaisesti kirjoitetun tehtävänannon hoksaamista, että mitä siinä oikeasti kysytään.

 

Valintakoe ei pelkästään mittaa hakijan osaamista vaadituissa aihealueissa, vaan myös motivaatiota, paineensieto- ja päättelykykyä. Kokeeseen valmistautuminen vaatii kaikista eniten kestäviä istumalihaksia, jotta jaksaa laskea ja lukea. Asiat on opeteltavissa, mutta se vaatii todella paljon motivaatiota, kärsivällisyyttä ja periksiantamattomuutta. Sitten on taas niitä, joiden äly- ja kärsivällisyystaso ei riitä, vaikka kuinka yrittäisi. Se mitä olen elämäni aikana oppinut ihmisiä tuntemaan, pystyn surutta sanomaan, että olipa kuinka hyvä tyyppi tahansa persoonana, ei kaikki työt ole tarkoitettu kaikille. Kuten ei matemaattinen lahjakkuuskaan ole mikään lääkärinmitta eikä takaa sitä, että pystyy tekemään ihmisläheistä työtä. Toki koulutuksen monipuolisuuden ja työelämän eri mahdollisuuksien vuoksi on mahdollista löytää sellaisia työpestejä, jotka eivät vaadi potilaiden tapaamista.

 

Mitä tulee palkoista kitisemiseen, en enää jaksa tuhlata todellakin kallisarvoista aikaani tähän. Lääkäreitä ei kuitenkaan pidä koulutttaa työttömien reserviin.  Haluan lopuksi sanoa, että tilanne EI todellakaan ole niin mustavalkoinen kuin mitä täällä öyhötetään. Harmaita sävyjä on useita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit eivät viihdy terveyskeskuksissa vaikka koulutusmäärät tuplattaisiin. Ihminen valitsee itse työpaikkansa. On paikkoja joita kukaan ei valitse.

Tämähän ei ole totta. Kun työvoimaa on tarpeeksi, alkaa työpaikatkin kiinnostaa. Näin on käynyt muillakin akateemisilla aloilla. Lähiökouluihin riittää opettajia ja syrjäkylille myös. Eikä siitä ole kovin kauan, kun terveyskeskuksiin riitti lääkäreitä. Tilanne muuttui, kun 90-luvulla toteutettiin erittäin raju lääkärikoulutusmäärien lasku.

Niin kauan kuin tekijöitä on vähemmän kuin työpaikkoja, työpaikat kärsivät pysyvästä työvoimapulasta. Se on kuin hölmöläisen peiton pidennys, jossa liian pieni peitto yritetään saada riittämään leikkelemällä sitä yhdestä kohdasta toiseen. Harmi vaan kohta josta peittoa on otettu jää ilman.

Potilasaineksen takia terveyskeskustyön ei kiinnosta. Lääkäreitä ei houkuta eläkeläisten valitusten kuuntelu. Näyttelijä tai nyökyttelevät robotti hoitaisi saman työn.

On myönnettävä, että nykypäivänä työntekijöiden päät ei kestä enää haastavia työoloja. 80-luvulla mieslääkäri ärähti ja oli muutenkin niin dominoiva, että valittajat ja huonosti käyttäytyvät hiljenivät vastaanotolla.

Väestön nopea ikääntyminen suurentaa nopeasti lääkärityövoiman tarvetta. Lääkäreitä koulutetaan jo maksimimääriä, mutta yhden vuosikurssin valmistumiseen menee 6 vuotta. Siihen päälle 6-8 vuotta erikoistumista. Vie ainakin 20 vuotta, ennenkuin koulutusmäärien muutokset näkyy. Nykyinen tilanne on seurausta 90-luvun koulutusmääräleikkauksista, myös väestö on suhteessa ikääntyneempää kuin aikanaan luultiin vuodesta 2021.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, mutta läheskään lääkärit eivät tee kokopäivätöitä vastaanotolla.

Palkka on niin hyvä, ettei tarvitse. Puolikkaallakin tulee toimeen. Ei kaikilla lääkäreillä ole tarvetta viettää mitään ökyelämää, ostaa kalliita lukaaleita ja uudenkarheita autoja ja kelomökkejä. Jotkut ymmärtävät, että niukin resurssi viime kädessä on aika, ja optimoivat elämänsä niin että vapaa-aikaa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Väestön nopea ikääntyminen suurentaa nopeasti lääkärityövoiman tarvetta. Lääkäreitä koulutetaan jo maksimimääriä, mutta yhden vuosikurssin valmistumiseen menee 6 vuotta. Siihen päälle 6-8 vuotta erikoistumista. Vie ainakin 20 vuotta, ennenkuin koulutusmäärien muutokset näkyy. Nykyinen tilanne on seurausta 90-luvun koulutusmääräleikkauksista, myös väestö on suhteessa ikääntyneempää kuin aikanaan luultiin vuodesta 2021.

Jossain vaiheessa sairaanhoitajia muuntokoulutettiin lääkäreiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, mutta läheskään lääkärit eivät tee kokopäivätöitä vastaanotolla.

Palkka on niin hyvä, ettei tarvitse. Puolikkaallakin tulee toimeen. Ei kaikilla lääkäreillä ole tarvetta viettää mitään ökyelämää, ostaa kalliita lukaaleita ja uudenkarheita autoja ja kelomökkejä. Jotkut ymmärtävät, että niukin resurssi viime kädessä on aika, ja optimoivat elämänsä niin että vapaa-aikaa riittää.

Ei olisi pitänyt suostua lääkäreiden palkkavaatimuksiin ja näin heidät olisi pakotettu täyspäivätöihin.

Ei kouluteta.

Luodaan placebo lääkärilinja jonne pääsee pelkällä lukutaidolla. Sitten nämä ottavat kaikki hypokondriapotilaat vastaan, kuuntelevat stetoskoopilla ja suosittelevat jotain eucalyptusöljyä vaivoihin.

Julkisessa terveydenhuollossa, esimerkiksi kuntien terveyskeskuksissa ei ole riittävästi lääkärinvirkoja.

Ei virkoja=ei vastaanottavia lääkäreitä=hoitoon ei pääse ajoissa=hoitojonot kasvavat.

Virka maksaa, kunnan veroäyri nousee, asukkaat vinkuvat kunnan päättäjille jnejne.