Lue keskustelun säännöt.
Miten pistemäärällä 82/160 voi saada lukion ruotsin kokeesta arvosanan 5?
26.09.2021 |
Yli puolet maksimipisteistä ansaittu. Ymmärrän kyllä ettei tuolla tuloksella mitään kasia tai ysiä voi saada mutta että nippa nappa läpi, sitä minä en ymmärrä millään. Poikakin on ihan ihmeissään.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Enkun kurssikokeet lukiossa oli karmeita: max. oli monesti 300-400 pojoa mutta aikaa niiden tekemiseen oli vain 3 h. Kerrankin sain 147/300 millä irtosi "hulppea" 5-.
Noissa kuvaamissasi olosuhteissa kuitenkin tietty osa saa huippupisteet. Ei ole tarkoitus taata kaikille mahdollisuus kiitettäviin arvosanoihin vaan nimenomaan tehdä eroa sen välille, kuka osaa paremmin ja kuka heikommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko parempi sitoa läpimenoraja maksimi suoritukseen, elikkä
Jos maksimi pistemäärä oli 160/160 , 50% mukaa 80 läpi, muuta
jos maksimi pistemäärä oli 140/160, 50% mukaan 70 läpi.
Kukaan ei siis saannut maksimi pisteitä mutta läpi 50%:lla parhaasta suorituksesta.
Joskus saattaa opettaja laatia vähän liian vaikean kokeen, tämä keino ottaisi sen huomioon.
Ei koska kokeeseen osallistuvien määrä on vain jotain 30 henkilöä. Jos olisi 300, voisi ollakin järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan törkeän tiukka arviointi näköjään edelleen käytössä lukioissa noissa vieraissa kielissä. Ei mikään ihme, että nelosia pukkasi monille varsinkin ruotsista. Mulla oli lyhyt matikka, siinä tarvittiin 30 % maksimipisteistä, että sai sen vitosen. Pitkässä matikassa oli käytössä 40 prossan taulukko. Bilsassa, mantussa, hissassa yms. oli 30 % taulukko. YO 1998.
Jos ymmärrät vieraskielisestä keskustelusta (tai uutisesta, mainoksesta, kirjasta, jne.) vain puolet, niin eihän se sinun kielitaitosi ole kovin hyvä.
Etenkin kun kielten kanssa isoimmaksi ongelmaksi tulee se, että ymmärtää lauseesta kaiken muun paitsi yhden sanan, mutta ei sen vuoksi ymmärrä lauseen merkitystä ollenkaan. Ei edes onko myönteisestä tai kielteisestä asiasta kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan törkeän tiukka arviointi näköjään edelleen käytössä lukioissa noissa vieraissa kielissä. Ei mikään ihme, että nelosia pukkasi monille varsinkin ruotsista. Mulla oli lyhyt matikka, siinä tarvittiin 30 % maksimipisteistä, että sai sen vitosen. Pitkässä matikassa oli käytössä 40 prossan taulukko. Bilsassa, mantussa, hissassa yms. oli 30 % taulukko. YO 1998.
Jos ymmärrät vieraskielisestä keskustelusta (tai uutisesta, mainoksesta, kirjasta, jne.) vain puolet, niin eihän se sinun kielitaitosi ole kovin hyvä.
Etenkin kun kielten kanssa isoimmaksi ongelmaksi tulee se, että ymmärtää lauseesta kaiken muun paitsi yhden sanan, mutta ei sen vuoksi ymmärrä lauseen merkitystä ollenkaan. Ei edes onko myönteisestä tai kielteisestä asiasta kyse.
Itse asiassa ei. Kielissä voi olla vaikka kuinka paljon aukkoja mutta merkityksen ymmärtää kontekstista.
Jos ruotsissa on kokeessa vaikeessa, se ei johdu yksittäisistä sanoista vaan kielioppivirheistä.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko parempi sitoa läpimenoraja maksimi suoritukseen, elikkä
Jos maksimi pistemäärä oli 160/160 , 50% mukaa 80 läpi, muuta
jos maksimi pistemäärä oli 140/160, 50% mukaan 70 läpi.
Kukaan ei siis saannut maksimi pisteitä mutta läpi 50%:lla parhaasta suorituksesta.
Joskus saattaa opettaja laatia vähän liian vaikean kokeen, tämä keino ottaisi sen huomioon.
Ei lukiossa. Kokeet perustuvat lukion oppimäärään ja se on opetushallituksen määräyksellä kaikille sama. Tavoitteena on ylioppilaskirjoitukset, ja nekin ovat kaikille samat. Ei ole kestävä perustelu keventää arviointia siksi, että takahikiän lukiossa kukaan ei osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta noin yleisesti ajattelen että liian tiukka arviointi voi olla myös motivaatiota lyttäävää.
Miten ja ketä se palvelee että esim matikassa puolet oikein osannut saa vain 5:sen. Jos taustalla on kuitenkin ollut paljon työtä.
Tällaisia kommentteja näkee koko ajan enemmän. Lukio ei ole peruskoulun jatke. Peruskoulussa arviointi suhteutetaan itselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, ja esimerkiksi juuri ponnisteleminen voi vaikuttaa arvosanaan korottavasti. Näin voidaan tehdä, koska pakollisia valtakunnallisia päättökokeita ei ole. Kaikki alalla työskentelevät tietävät, että peruskoulun arvosanat eivät kuvaa objektiivisesti mitattua osaamista. Jos ylioppilaskokeita ei olisi, voisin oikein mielelläni arvioida samaan tapaan lukiossa. Mukavaahan se olisi opettajallekin, kun voisi vain antaa kiitettäviä kaikille "tsemppaajille". Valitettavasti lukiossa on arvioinnissa kuitenkin pidettävä aina mielessä ylioppilaskokeet. Lukio on vapaaehtoinen, ja jos eivät taidot tai motivaatio riitä, voi vapaasti hakeutua ammatillisiin opintoihin. Ei ole tarkoituskaan, että kaikki suorittaisivat lukion.
Meillä oli tiukka arviointi lukiossa englannin sanakokeissakin. Sana piti olla täysin oikein, että sai 1p./1p. Englannin opettaja sanoikin aina, ettei ole olemassa puoliksi oikeita sanoja: sana on joko oikein tai väärin kirjoitettu. Sama koski käännöslauseita. Esim. 2 tai 3 pisteen lause/virke piti olla täysin oikein, muuten tuli 0 pistettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tiukka arviointi lukiossa englannin sanakokeissakin. Sana piti olla täysin oikein, että sai 1p./1p. Englannin opettaja sanoikin aina, ettei ole olemassa puoliksi oikeita sanoja: sana on joko oikein tai väärin kirjoitettu. Sama koski käännöslauseita. Esim. 2 tai 3 pisteen lause/virke piti olla täysin oikein, muuten tuli 0 pistettä.
Kyllä, tuttua on. Mulla oli kerran suomi-englanti-käännöslausessa väärä prepositio, pieleen meni koko käännös. "Alussa kaikki oli vaikeaa, mutta myöhemmin oli helpompaa ottaa osaa keskusteluihin." Mä käänsin: "In the beginning everything was difficult but later it was easier to take part in conversations." (0 p./3 p.) Olisi pitänyt olla at the beginning. Aivan tolkutonta virheiden kyttäämistä, koska käännös on täysin ymmärrettävä, minkä pitäisi olla pääasia lukiossakin.
Lukioon tasaisempi taulukko joka lukuaineeseen, kiitos.
20 % maksimipisteistä = 5,
40 % = 6,
60 % = 7,
80 % = 8,
90 % = 9 ja
100 % = 10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lukion ruotsin opettajani oli ärsyttävä pihtaaja kurssiarvosanoja antaessaan. Useita kertoja sain kursskokeesta 9 1/2, mutta todistukseen tuli 9. Mutta sainpahan sitten yo-kirjoituksissa ruotsista L:n ja 1 000 markan stipendin. YO95
Kauppiksessakin on täytynyt olla käytössä 50 %:n arvostelutaulukko koska sain yhdestä ruotsin kurssista 55 % maksimipisteistä ja todistukseen tuli 1.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauppiksessakin on täytynyt olla käytössä 50 %:n arvostelutaulukko koska sain yhdestä ruotsin kurssista 55 % maksimipisteistä ja todistukseen tuli 1.
Surkeita tuloksia! "Jag hetar Kalle och jag vill går Swerige." PS. Jos käytät gå-verbiä, menet silloin tosiaankin apostolikyydillä, eli matka voi osoittautua yllättävän raskaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta noin yleisesti ajattelen että liian tiukka arviointi voi olla myös motivaatiota lyttäävää.
Miten ja ketä se palvelee että esim matikassa puolet oikein osannut saa vain 5:sen. Jos taustalla on kuitenkin ollut paljon työtä.
Tällaisia kommentteja näkee koko ajan enemmän. Lukio ei ole peruskoulun jatke. Peruskoulussa arviointi suhteutetaan itselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, ja esimerkiksi juuri ponnisteleminen voi vaikuttaa arvosanaan korottavasti. Näin voidaan tehdä, koska pakollisia valtakunnallisia päättökokeita ei ole. Kaikki alalla työskentelevät tietävät, että peruskoulun arvosanat eivät kuvaa objektiivisesti mitattua osaamista. Jos ylioppilaskokeita ei olisi, voisin oikein mielelläni arvioida samaan tapaan lukiossa. Mukavaahan se olisi opettajallekin, kun voisi vain antaa kiitettäviä kaikille "tsemppaajille". Valitettavasti lukiossa on arvioinnissa kuitenkin pidettävä aina mielessä ylioppilaskokeet. Lukio on vapaaehtoinen, ja jos eivät taidot tai motivaatio riitä, voi vapaasti hakeutua ammatillisiin opintoihin. Ei ole tarkoituskaan, että kaikki suorittaisivat lukion.
Ja AMK:hon ja yliopistoon on päässyt jo pitkään myös amispohjalta, joten lukion käymättömyys ei sulje mitään ovia elämässä.
Tietenkin on hyvin harvinaista ponnistaa amispohjalta yliopistoon, mutta mahdollista se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lukiossa ei käytettäisi 50% taulukkoa voisi se yliopiston 75% taulukko järkyttää liikaa. 75% piti siis olla oikein, että pääsee edes läpi.
Siis tästähän ne Suomen arvosanat 4-10 tulee:
50% -> 5
60% -> 6
70% -> 7
jne.
Olipa taulukko mikä hyvänsä, on 100 % aina 10.
Ja tuolinkuvan saa 0%:lla enimmäispistemäärästä.
Vierailija kirjoitti:
Käytössä kielissä yleensä 50 %:n taulukko eli vähintää puolet pitää olla oikein, jotta saisi edes viitosen. Ei tuolla 82 pisteellä vielä ylletä edes 5+:aan.
Muissa keskusteluissa 50%:n taulukon käyttöä kielissä on yleensä perusteltu sillä, että muuten läpipääsyyn tarvittavat minimipisteet kertyisivät jo monivalintatehtävistä arvaamalla.
Jos hiuksia halotaan, 82/160 voisi olla nippa nappa 5+ tai sitten ei. Riippuu siitä, otetaanko 50%:n hyväksymisraja kirjaimellisesti siten, että pisteillä 80/160 saa arvosanan 5-, joka on desimaalilukuna 4,75. Tällöin jo täyteen viitoseen tarvitaan karvan verran yli puolet maksimista. Jos sen sijaan lähdetään siitä, että asteikko on lineaarinen ja suoraan verrannollinen siten, että arvosana on saadut pisteet jaettuna maksimipisteillä, kerrottuna kymmenellä ja pyöristettynä lähimpään kokonaisluvun neljäsosaan, niin silloin 82/160 on 5,125. Kun 5+ on desimaalilukuna 5,25, voitaisiin periaatteessa ajatella, että sen saa, jos omien pisteiden ja maksimin osamäärä on mitä tahansa välillä 5,125...5,374.
Niin tai näin, pistemäärä 82/160 kielikokeessa enteilee kurssiarvosanaksi viitosta.
Ainahan se on noin mennyt että saa läpi jos saa puolet oikein.
Olisiko parempi sitoa läpimenoraja maksimi suoritukseen, elikkä
Jos maksimi pistemäärä oli 160/160 , 50% mukaa 80 läpi, muuta
jos maksimi pistemäärä oli 140/160, 50% mukaan 70 läpi.
Kukaan ei siis saannut maksimi pisteitä mutta läpi 50%:lla parhaasta suorituksesta.
Joskus saattaa opettaja laatia vähän liian vaikean kokeen, tämä keino ottaisi sen huomioon.