Lue keskustelun säännöt.
Miten pistemäärällä 82/160 voi saada lukion ruotsin kokeesta arvosanan 5?
26.09.2021 |
Yli puolet maksimipisteistä ansaittu. Ymmärrän kyllä ettei tuolla tuloksella mitään kasia tai ysiä voi saada mutta että nippa nappa läpi, sitä minä en ymmärrä millään. Poikakin on ihan ihmeissään.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Lukion 50 % arvostelu on järkyn tiukka. Omalla lapsellani oli vaikeuksia matikassa ja joutui tekemään kovasti lisätyötä. Oli vaikea hyväksyä että jos kokeessa onnistui kuitenkin laskemaan puolet oikein, arvosana oli joko hylätty 4 ja 5, muutamasta pisteestä riippuen.
Minusta puolet oikein olisi vähintään 6 arvoista
Kokeeseen on jo sisäänrakennettuna valtavasti helpotusta. Matikan kokeessa tehtävät ovat progressiivisessa järjestyksessä. Kymmenen tehtävän kokeessa viisi ensimmäistä ovat helpompia, mutta niistä saa yhtä paljon (6 p) pisteitä, kuin loppupään vaikeammistakin.
Jos siirryttäisiin vaikka 30 %:n taulukkoon, voisi samalla pisteyttää alkupään tehtävät 2 p ja 3 p arvoisiksi, ja loppupään 9 p ja 12 p arvoisiksi. Jos lapsesi tällä systeemillä laskisi puolet tehtävistä, hän saisi 12/60 p ja arvosana olisi lievemmälläkin taulukolla 4-.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkun kurssikokeet lukiossa oli karmeita: max. oli monesti 300-400 pojoa mutta aikaa niiden tekemiseen oli vain 3 h. Kerrankin sain 147/300 millä irtosi "hulppea" 5-.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ei ole vieras kieli.
Ja ne kokeet on helppoja. Mun lapsi vaihtoi a-ruotsiin ja sekin on helppoa.
Miten voi vaihtaa kesken kaiken B-ruotsista A-ruotsiin?
Minuakin kiinnostaa.
Kymmenen vuotta sitten opiskelin C-ranskan mutta kirjoitin pitkänä, koska kävin ekaluokan jälkeen vaihdossa. Mutta en muista että olisin jotenkin yhtäkkiä palattuani ”vaihtanut” pitkään ranskaan opinnoissa.
Voi toki olla aukko muistissa..!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ei ole vieras kieli.
Ja ne kokeet on helppoja. Mun lapsi vaihtoi a-ruotsiin ja sekin on helppoa.
Miten voi vaihtaa kesken kaiken B-ruotsista A-ruotsiin?
Valitsemalla a-ruotsin kurssit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ei ole vieras kieli.
Ja ne kokeet on helppoja. Mun lapsi vaihtoi a-ruotsiin ja sekin on helppoa.
Miten voi vaihtaa kesken kaiken B-ruotsista A-ruotsiin?
Minuakin kiinnostaa.
Kymmenen vuotta sitten opiskelin C-ranskan mutta kirjoitin pitkänä, koska kävin ekaluokan jälkeen vaihdossa. Mutta en muista että olisin jotenkin yhtäkkiä palattuani ”vaihtanut” pitkään ranskaan opinnoissa.
Voi toki olla aukko muistissa..!
No, tuolla periaatteella voi sitten vaihtaa tuosta noin vain lyhyestä matematiikasta pitkän matematiikan kursseille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enkun kurssikokeet lukiossa oli karmeita: max. oli monesti 300-400 pojoa mutta aikaa niiden tekemiseen oli vain 3 h. Kerrankin sain 147/300 millä irtosi "hulppea" 5-.
No eihän se pistemäärä kerro mitään siitä, miten paljon aikaa kokeen tekeminen vie :D
Ope voi määrätä ”I am 18 years ___” päättelytehtävän pistemääräksi vaikka sata pojoa jos huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion kurssiarviointi vastaa ylioppilaskokeen vaatimustasoa niin, että opiskelija saa kurssiarvosanojen perusteella realistisen käsityksen tulevasta ylioppilaskoemenestyksestään. Koska lukion opettajat arvioivat joka vuosi ylioppilaskokeita, säilyy heillä hyvä tuntuma vaatimustasoon. Peruskouluissahan näin ei ole, ja päättöarvioinnissa tietyn numeron saaneilla saattaa olla jopa kahden arvosanan verran eroa osaamisessaan. Peruskoulun arvosanat eivät ennusta valitettavasti kovinkaan hyvin menestystä lukiossa.
On siis turhaa valittaa arvioinnin ankaruutta. Opettaja tietää kyllä, mitä tekee. Kuten moni jo kirjoittikin, 50 %:n arviointitaulukko on lukiossa tavanomainen kieliaineissa. Ap:n kaltaiset äidit ovat kyllä raskaita. Aloituksessa on sellainen sävy, että ap kyseenalaistaa opettajan arvioinnin ihan vain oman mutunsa perusteella. Ongelma on nuoren osaamisessa, ei arvioinnissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan törkeän tiukka arviointi näköjään edelleen käytössä lukioissa noissa vieraissa kielissä. Ei mikään ihme, että nelosia pukkasi monille varsinkin ruotsista. Mulla oli lyhyt matikka, siinä tarvittiin 30 % maksimipisteistä, että sai sen vitosen. Pitkässä matikassa oli käytössä 40 prossan taulukko. Bilsassa, mantussa, hissassa yms. oli 30 % taulukko. YO 1998.
Jos ymmärrät vieraskielisestä keskustelusta (tai uutisesta, mainoksesta, kirjasta, jne.) vain puolet, niin eihän se sinun kielitaitosi ole kovin hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yliopistossa piti saada 70 % pisteistä edes läpimenoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ei ole vieras kieli.
Ja ne kokeet on helppoja. Mun lapsi vaihtoi a-ruotsiin ja sekin on helppoa.
Miten voi vaihtaa kesken kaiken B-ruotsista A-ruotsiin?
Minuakin kiinnostaa.
Kymmenen vuotta sitten opiskelin C-ranskan mutta kirjoitin pitkänä, koska kävin ekaluokan jälkeen vaihdossa. Mutta en muista että olisin jotenkin yhtäkkiä palattuani ”vaihtanut” pitkään ranskaan opinnoissa.
Voi toki olla aukko muistissa..!
No, tuolla periaatteella voi sitten vaihtaa tuosta noin vain lyhyestä matematiikasta pitkän matematiikan kursseille.
Peruskoulussa ei edes ole mitään lyhyttä ja pitkää matikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukion 50 % arvostelu on järkyn tiukka. Omalla lapsellani oli vaikeuksia matikassa ja joutui tekemään kovasti lisätyötä. Oli vaikea hyväksyä että jos kokeessa onnistui kuitenkin laskemaan puolet oikein, arvosana oli joko hylätty 4 ja 5, muutamasta pisteestä riippuen.
Minusta puolet oikein olisi vähintään 6 arvoista
Oliko kyse lyhyestä vai pitkästä matikasta?
En ole ap, mutta noin yleisesti ajattelen että liian tiukka arviointi voi olla myös motivaatiota lyttäävää.
Miten ja ketä se palvelee että esim matikassa puolet oikein osannut saa vain 5:sen. Jos taustalla on kuitenkin ollut paljon työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ei ole vieras kieli.
Ja ne kokeet on helppoja. Mun lapsi vaihtoi a-ruotsiin ja sekin on helppoa.
Miten voi vaihtaa kesken kaiken B-ruotsista A-ruotsiin?
Minuakin kiinnostaa.
Kymmenen vuotta sitten opiskelin C-ranskan mutta kirjoitin pitkänä, koska kävin ekaluokan jälkeen vaihdossa. Mutta en muista että olisin jotenkin yhtäkkiä palattuani ”vaihtanut” pitkään ranskaan opinnoissa.
Voi toki olla aukko muistissa..!
No, tuolla periaatteella voi sitten vaihtaa tuosta noin vain lyhyestä matematiikasta pitkän matematiikan kursseille.
Peruskoulussa ei edes ole mitään lyhyttä ja pitkää matikkaa.
Itse asissa, näin ohiksena, meidän lyseossa oli. Pitkä, keskipitkä ja lyhyt.
Mutta nyt puhutaan lukiosta eikä peruskoulusta.
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta noin yleisesti ajattelen että liian tiukka arviointi voi olla myös motivaatiota lyttäävää.
Miten ja ketä se palvelee että esim matikassa puolet oikein osannut saa vain 5:sen. Jos taustalla on kuitenkin ollut paljon työtä.
Lukio tähtää yo-kirjoituksiin. Ei ole paljon mieltä antaa nuorelle väärä illuusio osaamisestaan minkä takia hän sitten reputtaa kirjoitukset.
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta noin yleisesti ajattelen että liian tiukka arviointi voi olla myös motivaatiota lyttäävää.
Miten ja ketä se palvelee että esim matikassa puolet oikein osannut saa vain 5:sen. Jos taustalla on kuitenkin ollut paljon työtä.
No ei se päähän taputtelu ja ”hyvin tsempattu!” -hössötys yo-kirjoituksissa auta.
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta noin yleisesti ajattelen että liian tiukka arviointi voi olla myös motivaatiota lyttäävää.
Miten ja ketä se palvelee että esim matikassa puolet oikein osannut saa vain 5:sen. Jos taustalla on kuitenkin ollut paljon työtä.
Jos saa kurssikokeesta puolet oikein, niin se vastaa yo-kokeessa sitä, että on osannut suurinpiirtein vastata kahteen ensimmäiseen tehtävään eli osaaminen on tasoa approbatur. Ihan hyvin ovat linjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ei ole vieras kieli.
Ja ne kokeet on helppoja. Mun lapsi vaihtoi a-ruotsiin ja sekin on helppoa.
Miten voi vaihtaa kesken kaiken B-ruotsista A-ruotsiin?
Minuakin kiinnostaa.
Kymmenen vuotta sitten opiskelin C-ranskan mutta kirjoitin pitkänä, koska kävin ekaluokan jälkeen vaihdossa. Mutta en muista että olisin jotenkin yhtäkkiä palattuani ”vaihtanut” pitkään ranskaan opinnoissa.
Voi toki olla aukko muistissa..!
No, tuolla periaatteella voi sitten vaihtaa tuosta noin vain lyhyestä matematiikasta pitkän matematiikan kursseille.
Peruskoulussa ei edes ole mitään lyhyttä ja pitkää matikkaa.
Itse asissa, näin ohiksena, meidän lyseossa oli. Pitkä, keskipitkä ja lyhyt.
Mutta nyt puhutaan lukiosta eikä peruskoulusta.
Tasokursseja ei ole ollut pitköön aikaan.
Peruskoulun b-ruotsin kyllä voi vaihtaa a-ruorsiin lukiossa kun vaan valitsee ne a-ruotsin kurssit.
Vierailija kirjoitti:
Lukion 50 % arvostelu on järkyn tiukka. Omalla lapsellani oli vaikeuksia matikassa ja joutui tekemään kovasti lisätyötä. Oli vaikea hyväksyä että jos kokeessa onnistui kuitenkin laskemaan puolet oikein, arvosana oli joko hylätty 4 ja 5, muutamasta pisteestä riippuen.
Minusta puolet oikein olisi vähintään 6 arvoista
Ihan oikeastiko olet matematiikan opettajaa pätevämpi arvioimaan, millainen arviointitaulukko on oikeudenmukaisin? Lukioissa käytettävät taulukot ovat sellaisia, että arvosanat asettuvat isossa joukossa Gaussin käyrälle eli suurin osa saa keskimääräisen arvosanan, heikkoja ja huippuja on vähän. Jos arviointia helpotettaisiin, nousisi korkeiden arvosanojen määrä ja koko arviointi menettäisi merkityksensä. Ehkä matematiikka nyt ei vain ole lapsesi vahvuus. Tämän asian kanssa on opittava elämään. Arvioinnin helpottaminen siksi, että lapsi ei pahoita mieltään, ei ole kestävä ratkaisu.
Menemällä A-ruotsin kursseille.
Saa myös kirjoittaa eri tason kuin mitä on lukenut.