Miten pistemäärällä 82/160 voi saada lukion ruotsin kokeesta arvosanan 5?

Enemmän kuin arvosanaa ihmettelisin sitä, missä pojan ajatukset ovat olleet ruotsin tunneilla, jos todella kerää vain puolet pisteistä. Ei ole edes mitenkään vaikeasta aineesta kyse. Itselläni ruotsista 10 ja laudatur.

Lukiossa muistan että ennen kielten kokeita opettajat aina sano, että 50% pitää saada että pääsee läpi. Eli 82/160 on n. 50% eli 5 on oikea arvosana.

Suomipojke kirjoitti:

Enemmän kuin arvosanaa ihmettelisin sitä, missä pojan ajatukset ovat olleet ruotsin tunneilla, jos todella kerää vain puolet pisteistä. Ei ole edes mitenkään vaikeasta aineesta kyse. Itselläni ruotsista 10 ja laudatur.

Kaikki ei ole hyviä vieraissa kielissä. Ehkä pojan taidot on enemmän matemaattisia tms.?

Taso paranisi jos otettaisiin bellin käyrä hyötykäyttöön ja tietty osa reputtaisi aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion 50 % arvostelu on järkyn tiukka. Omalla lapsellani oli vaikeuksia matikassa ja joutui tekemään kovasti lisätyötä. Oli vaikea hyväksyä että jos kokeessa onnistui kuitenkin laskemaan puolet oikein, arvosana oli joko hylätty 4 ja 5, muutamasta pisteestä riippuen.

Minusta puolet oikein olisi vähintään 6 arvoista

Ihan oikeastiko olet matematiikan opettajaa pätevämpi arvioimaan, millainen arviointitaulukko on oikeudenmukaisin? Lukioissa käytettävät taulukot ovat sellaisia, että arvosanat asettuvat isossa joukossa Gaussin käyrälle eli suurin osa saa keskimääräisen arvosanan, heikkoja ja huippuja on vähän. Jos arviointia helpotettaisiin, nousisi korkeiden arvosanojen määrä ja koko arviointi menettäisi merkityksensä. Ehkä matematiikka nyt ei vain ole lapsesi vahvuus. Tämän asian kanssa on opittava elämään. Arvioinnin helpottaminen siksi, että lapsi ei pahoita mieltään, ei ole kestävä ratkaisu.

Toisaalta joku oppilas ei ole välttämättä koskaan edes yrittänyt tehdä töitä esim. matematiikan tai jonkun kielen eteen ja sitten kuvittelee, ettei hänellä ole matikka- tai kielipäätä, vaikka kysymys olisi todellisuudessa vain työnteon ja rutiinien puuttumisesta, eli sellainenkin oppilas voisi olla hyvä, jos saisi jotenkin tsempin päälle tekemiseen. Se harvoin onnistuu, jos koko ajan siirtää läksyjen tekemistä ja asioiden oppimista ja sitten yrittää tehdä ihmeen koetta edellisenä iltana ja oppia koko kurssin asiat.

Vierailija kirjoitti:

Taso paranisi jos otettaisiin bellin käyrä hyötykäyttöön ja tietty osa reputtaisi aina.

Mitä tasoa tarkoitat? Olemassa olevalla osaamistasolla annettujen arvosanojen tasoa? Vai lisääntyvän ahkeruuden tuottamia parempia arvosanoja? Vai sitä, että lukioon pyrkisi nykyistä vähemmän oppilaita? Vai jotain muuta?

Kellokäyrään siirtyminenhän johtaisi joissakin tapauksissa jopa siihen, että vaikka kaikkien osaamistaso paranisi, osa saisi huonompia arvosanoja kuin siihen asti.

Prosenttiosuuksiin jaetut arvosanakiintiöt toimivat ylioppilaskirjoituksissa, joissa osallistujia on paljon. Se, mikä pätee väestötasolla vuodesta toiseen, ei sen sijaan aina päde lukion yksittäiseen opetusryhmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taso paranisi jos otettaisiin bellin käyrä hyötykäyttöön ja tietty osa reputtaisi aina.

Mitä tasoa tarkoitat? Olemassa olevalla osaamistasolla annettujen arvosanojen tasoa? Vai lisääntyvän ahkeruuden tuottamia parempia arvosanoja? Vai sitä, että lukioon pyrkisi nykyistä vähemmän oppilaita? Vai jotain muuta?

Kellokäyrään siirtyminenhän johtaisi joissakin tapauksissa jopa siihen, että vaikka kaikkien osaamistaso paranisi, osa saisi huonompia arvosanoja kuin siihen asti.

Prosenttiosuuksiin jaetut arvosanakiintiöt toimivat ylioppilaskirjoituksissa, joissa osallistujia on paljon. Se, mikä pätee väestötasolla vuodesta toiseen, ei sen sijaan aina päde lukion yksittäiseen opetusryhmään.

Aito osaaminen paranisi läpi pääseviltä. Numeroilla ei niin väliä.

Suomipojke kirjoitti:

Enemmän kuin arvosanaa ihmettelisin sitä, missä pojan ajatukset ovat olleet ruotsin tunneilla, jos todella kerää vain puolet pisteistä. Ei ole edes mitenkään vaikeasta aineesta kyse. Itselläni ruotsista 10 ja laudatur.

Ruotsi ei ole mikään helppo kieli. Pitää opetella kielioppi ja valtavat määrät taivutuksia ja sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Suomipojke kirjoitti:

Enemmän kuin arvosanaa ihmettelisin sitä, missä pojan ajatukset ovat olleet ruotsin tunneilla, jos todella kerää vain puolet pisteistä. Ei ole edes mitenkään vaikeasta aineesta kyse. Itselläni ruotsista 10 ja laudatur.

Ruotsi ei ole mikään helppo kieli. Pitää opetella kielioppi ja valtavat määrät taivutuksia ja sääntöjä.

Eroja oppimisessa on, mutta yleisesti edistyminen perustuu säännölliseen työntekoon niin kielissä kuin matematiikassakin. Ei sitä kielioppia ja "valtavia määriä taivutuksia ja sääntöjä" tarvitse yhdessä päivässä oppia, vaan pieninä annoksina vähän kerrallaan silloin kun niitä käsitellään, ja sitten ne kertautuvat uusien asioiden lomassa. Eli joka päivä/viikko kun tekee sen päivän/viikon läksyt kunnolla, ja jos joku on epäselvää, niin opiskelee kunnes osaa. Tällainen ajattelu lienee Suomessa nykyään aika harvinaista, mutta näin ihminen oppii. Yleensä ei tarvitse hirveästi tehdä per päivä, kun asenne on kohdillaan ja on siellä tunneilla hereillä ja tulee siis kouluun hyvin nukkuneena haluten oppia ne asiat. Jos taas tunnilla puuhailee ja miettii niitä näitä, niin tuhlaa siellä aikaa, ei opi asioita ja kärryiltä tiputtuaan on vaikeampi oppia, kun ei tiedä asioita joille uusi opetettava asia perustuu.

Vierailija kirjoitti:

Taso paranisi jos otettaisiin bellin käyrä hyötykäyttöön ja tietty osa reputtaisi aina.

Tämä on epäreilua. Jos joskus olisi hypoteettinen tilanne että kaikki saisivat kokeessa täydet pisteet, se tarkoittaisi sitä, että samalla pistemäärällä ja osaamisella saisi sekä parhaan arvosanan että hylätyn.

Upp

Tulevaisuuden arviointikriteerit vain kovenevat. Tentti on läpäisty, jos 75% vastauksista on oikein. Lukioarvostelu on siis melko lempeä.