Miten pistemäärällä 82/160 voi saada lukion ruotsin kokeesta arvosanan 5?

Kielissä on tavallisimmin ns. 50% taulukko. Eli puolet pisteistä niin pääset läpi. Ihan normaalia.

Läpimenoon tarvitaan jo tietty määrä pisteitä. Siitä sitten ylöspäin, jos haluaa hyvän numeron. Ihan oikein.

Noinhan se menee. Läpi pääsee jos menee puolet oikein. Jos ei mene niin nelonen napsahtaa.

Peruskoulussa ei saa pahoittaa kenenkään mieltä eikä tyhmyys tai laiskuus saa alentaa arvosanaa. Monista varoituksista huolimatta tulee sitten yllätyksenä, että lukiossa aletaan jo vaatiikin jotakin.

Käytössä kielissä yleensä 50 %:n taulukko eli vähintää puolet pitää olla oikein, jotta saisi edes viitosen. Ei tuolla 82 pisteellä vielä ylletä edes 5+:aan.

Aika usein tenteissä tarvitaan puolet pisteistä pelkkään läpimenoon, lukion jälkeenkin.

4-10 asteikolla juuri läpi mutta 1-5 asteikolla opettajalla näkövika...

Opettajilla on arvioinnin perusteeksi taulukot. Meillä monesti lukiossa ihan kerrottiin, paljonko pitää kokeesta olla oikein vastattu että koe on hyväksytysti läpi.

Kyllä muistaakseni noin 50% vastauksista piti olla oikein että sai 5.

Puolet oikein on vitonen. Lukiossa käytetään 50% taulukkoa. T. Lukion ope

Lukiossa 50 %:n taulukko, eli puolet pisteistä antaa arvosanan 5- joka on alin, millä pääsee läpi. Poikasi sai 2 pistettä enemmän.

Niin... Peruskoulussa tuolla olisi saanut seiskan. Lukiossa saa vitosen ja yliopistossa ykkösen (5-portainen asteikko).

Vaatimustaso kasvaa mitä korkeammalle mennään.

Yliopistossa tosin saa parhaan arvosanan jo 90 % pisteistä, peruskoulussahan sillä saa ysin tai jopa sen alle.

Ei se tosiaan mene niin että nolla pistettä on nelonen ja puolet seiska.

Yksi osaa kokeen 160 kohdasta 16 oikein ja pääsee läpi? Hurjaa olisi. Kyse on kuitenkin lukiosta.

Meillä reputti kurssin automaattisesti jos ei saanut säännöllisistä sanakokeistakin vähintään 50 % oikein.

Ihan törkeän tiukka arviointi näköjään edelleen käytössä lukioissa noissa vieraissa kielissä. Ei mikään ihme, että nelosia pukkasi monille varsinkin ruotsista. Mulla oli lyhyt matikka, siinä tarvittiin 30 % maksimipisteistä, että sai sen vitosen. Pitkässä matikassa oli käytössä 40 prossan taulukko. Bilsassa, mantussa, hissassa yms. oli 30 % taulukko. YO 1998.

Ruotsi ei ole vieras kieli.

Ja ne kokeet on helppoja. Mun lapsi vaihtoi a-ruotsiin ja sekin on helppoa.

Niin kuin moni on jo vastannut niin lukiossa arvostelu on tiukka ja täytyy ollakkin jotta nuoret saavat realistisen kuvan siitä miten he aikanaan tulevat selviytymään yo-kirjoituksista. Sama äippä olisi täällä valittamassa jos opettaja antaisi kursseista arvosanat vaikka 30% taulukolla ja sitten kirjoitukset ei menisikään läpi tai tulos olisi huomattavasti kursseja heikompi. Eli miksi antaa nuorille väärä kuva ja epärealistiset odotukset kirjoituksista selviytymiseen.

Lukion 50 % arvostelu on järkyn tiukka. Omalla lapsellani oli vaikeuksia matikassa ja joutui tekemään kovasti lisätyötä. Oli vaikea hyväksyä että jos kokeessa onnistui kuitenkin laskemaan puolet oikein, arvosana oli joko hylätty 4 ja 5, muutamasta pisteestä riippuen.

Minusta puolet oikein olisi vähintään 6 arvoista

Vierailija kirjoitti:

Ihan törkeän tiukka arviointi näköjään edelleen käytössä lukioissa noissa vieraissa kielissä. Ei mikään ihme, että nelosia pukkasi monille varsinkin ruotsista. Mulla oli lyhyt matikka, siinä tarvittiin 30 % maksimipisteistä, että sai sen vitosen. Pitkässä matikassa oli käytössä 40 prossan taulukko. Bilsassa, mantussa, hissassa yms. oli 30 % taulukko. YO 1998.

Nelonen on yhtä kuin surkea kielitaito, 50 prossan taulukollakin.

Tarkoitus on kuitenkin menestyä (tai joidenkin kohdalla päästä edes läpi) ylioppilaskirjoituksissa.

Jos tulee nelonen niin uusintaan, kertaamaan ja OPISKELEMAAN.

Meillä oli silloin tällöin lukion saksassa käytössä 60 prosentin taulukko. Muistan vieläkin, kun sain SAC4:n ensimmäisen puoliskon kurssikokeesta 60 p./70 p. = 8-. Normaalisti sillä olisi saanut 8,5. (Koeviikko ei ollut vielä silloin käytössä lukiossamme.)

Vinkki: ilta- ja aikuislukioissa on vieraissa kielissä ja toisessa kotimaisessa kielessä käytössä 30 pinnan taulukko = peruskoulun taulukko.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ei ole vieras kieli.

Ja ne kokeet on helppoja. Mun lapsi vaihtoi a-ruotsiin ja sekin on helppoa.

Miten voi vaihtaa kesken kaiken B-ruotsista A-ruotsiin?