IVF viikolla 40 - onko muita?

Kyllä vähän helpotti, kun sai tietää arvojen olevan kohdallaan. Mulle sanottiin, että voi viivata tosiaan nyt siihen kaksosraskauteen. Kyseessä voi kuitenkin olla ihan yhtä hyvin yksikin asukki vaan masussa. Tuo selviää sitten siellä ultrassa, minne Joalin mennään samana päivänä.



Vieläkö teillä turvottaa? Musta tuntuu, että edelleen on hankala löytää mitään päälle pantavaa töihin ¿ itse asiassa vain yhdet housut mahtuu ja nekin jotenkin kinnaa. No, tänään sitten menin aamusella tuon Henkan ja Maukan ohi, ja puikkasin sisälle hakemaan hanskoja. Mukaan kuitenkin tarttui sellaiset mamma-pöksyjen tyyliset housut. Niissä on sitten vähän masulle kasvuvaraa. Tiiän että on aivan liian aikaista, mutta josko se helpottaisi tuota omaa oloa kun koko ajan ei purista. Mua meinaa ihan tosiaan ahdistaa kun vaatteet puristaa ja musta tuntuu, että se herättää vielä enemmän epäilyä kun ¿revin¿ vaatteita koko ajan, kuulostaako kenestäkään tutulta?



Mä kävin kurkkimassa tuolla plussanneiden puolella, mutta en jotenkin tuntenut oloani kotoisaksi. Itse asiassa luin keskenmenosta pätkää ja totta kai näin sitten viime yönä painajaista¿arvaatte kyllä mistä. Hirmu hankalaa, kun ei tiedä minne kirjottaisi. Kun kokemuksia kuitenkin olisi kiva jakaa? Tämä on niin hankala salaisuus pitää sisällään¿



Itse pohdin Joalin tuota samaa neuvola asiaa ja surffaillessa huomasin Espoon kaupungilla olevan aika kattavaa tietoa raskaudesta yms. kotisivuillaan. Siellä sanotaan, että

Äitiysneuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä vasta kun raskaus on kestänyt pari kuukautta (noin raskausviikolla 8). Neuvolassa sovitaan raskausajan seurannasta. Ensimmäinen neuvolakäynti on noin raskausviikolla 10-14. Käynnille varataan tunnin aika ja molemmat vanhemmat ovat lämpimästi tervetulleita käynnille. Sikiön sydänäänet alkavat kuulua raskausviikoilla 7-8. Ensimmäinen kunnallinen ultraäänitutkimus tehdään viikoilla 13-14. Jos haluat käydä tutkimuksissa jo ensikäyntiä aiemmilla viikoilla, ota yhteyttä yksityiseen lääkäriasemaan.



Kavereita seuratessa olen kyllä huomannut, että käytäntö tuntuu vaihtelevan kunnittain. Käytännöstä löytyy aika hyvin kunnan / kaupungin sivuilta tai ainakin oman kaupungin sivuilla annettiin tästä ohjeita. Weimar ainaski tietäis tästä paremmin?



Olipas tarinaa¿Kirjoitelkaahan kuulumisia ja fiiliksiä =)



Onni, jonka lounastauot menee nykyisin aina täällä¿

Onnin arvot kuullostivat siltä, että siellä todella ollaan raskaana...hyvä juttu.



Mua harmittaa edelleenkin se, että mulla ei sitä veritestiä ole...saakohan sen hommattua esim. neuvolan kautta, jos oikein kauniista sellittäisi tätille?



Muutenkin tuosta neuvolaan soitosta; itsehän kävin esikkoa odottaessani neuvolassa ensimmäisen kerran joskus rv7-8, tosin tämä on pieni kylä, joten ajan sai helposti ja muutenkin taisi olla terv.hoitajan lomat tuloillaan, niin kävin ennen sitä (meillä vain yksi äitiysneuvolan terkka täällä).

Uskon että meidän kohdallamme tämä systeemi menee niin, että koska käymme ns. tarkistusultrassa rv7? (normaalisti eka ultrahan on vasta rv12), niin ohjeistus neuvolaan yhteydenotosta tulevat sitten sieltä. Myös mahdolliset " epikriisit" ja kaksosraskaus ilmoitetaan alueenne neuvolaan etukäteen....noin se olisi loogista. Eli itse odotan tuota polin ultraa ja pyydän sieltä ohjeistuksen neuvolan suhteen....sitä aiemmin kuitenkaan ei varmasti neuvolaan pääsekään.



Miten muuten...en silloin älynnyt kysyä, missä tämä ensimmäinen tarkistusultra on, meillähän yleisellä puolella äitipoli ja lapsettomuuspoli sijaitsevat vierekkäin ja ilmoittautumiset tehdään äitipolin puolella (meni sitten kumpaan vaan)....tosin pakkohan se on kysyä sitten paikanpäältä, mutta kiinnostaisi tietää missä teillä on ensimmäinen ultra?



Omassa navassa ei mitään tapahtumaa. Normaali olo koko ajan. Odotan jo innolla joitain selkeitä oireita....kaipaan jo melkein sitä pahoinvointia.

Housut mahtuu vielä normaalisti jalkaan, joten ei vielä tarvitse kaivaa mammahousuja varastosta.



Mites sitä saisi itsensä jo kipattua pois täältä ja uskaltaa ottaa se ensimmäinen askel vaikka tuonne plussanneiden lapsettomien puolelle? Onko siellä jo muuten heinisten pino....jos vaikka aloittaisi sellaisen " ujostellen heinäkuulle" ....tosin, nyt jos jotain kävisikin (mitä en tietenkään toivoisi), niin porukka olisi ainakin tuttua ja tukea varmasti saisi....vai odottaisiko sitä vielä hieman????



Weimari....hieman eksyksissä

Weimar mä meen sinne ekaan ultraan Väestöliittoon, kun meillä hoito tehtiin siellä. Siksi lähinnä oon vähän pihalla, että miten tuolta yksityiseltä ilmoitellaan mitäkin omaan neuvolaan. Mä asun Vantaalla ja meillä on kans tässä lähellä neuvola, mutta se on aika pieni sellainen (tai tuntuu siltä) niin sen takia lähinnä mietin miten helposti sieltä saa niitä aikoja.



Mulla Onnin tapaan masua kyllä edelleen turvottaa ja mulla on yks hame mitä töissä pidän. Viikonloppuna kävin ostaa pari kietaisu paitaa ja hameen missä on massulle hieman kasvun varaa. Meillä kun on noita juhlia marraskuussa niin piti keksiä jotain päälle laitettavaa, koska viikot vain vierivät.



Mä aloin kans vähän epäilemään sitä odotus puolen heinisten pinoa, koska niistä suurin osa on tullut raskaaksi ensimmäisestä yrityskerrasta. Ja meillä kaikilla tilanne on ihan erilainen ja sitä tukea kaipaa ihan erilailla. Mullakin on tullut keskenmenopelko, kun niiden ensimmäinen pelko on juuri se. Itse kun on yrittänyt olla kaikin puolin positiivinen, niin ei haluaisi, että joku koko ajan siitä jankkaisi. Tai siis vaikea selittää, mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan. Siis kun hoidot ja elämä ennen hoitoja on ollut rankkaa niin haluaisi vaan voida nauttia tästä ja nyt.



Laitetaanko tytsyt heinisten pino pystyyn meidän " omalle" puolelle?



t. joalin + aarre rv5+0 (jee)

Pikaisesti aamuteen äärestä...



Weimar; soita ihmeessä ja kysy voisitko saada sen verkikokeen, ihan varmaan se onnistuu! Saisit sitten itsellesi mielenrauhan.



Mä meen tuonne Fertinovaan ekaan ultraan ja sitten ajattelin sen jälkeen kilautella neuvolaan ja varata aikaa, jos kaikki on kunnossa.



Mun mielestä tuo " ujostellen heinäkuulle" oli aivan ihana idea, ehtisikö teistä jompi kumpi aloittaa pinon? Siirryn sinne miellelläni jo vaikka tänään illalla=) Tai itse asiassa taitaa mennä huomiseen aamuun, kun tänään illalla on vielä töiden jälkeen luento.



Ihanaa päivän jatkoa=)



Onni rv 5+0

Eiköhän ole aika jo jättää tämä puoli (vaikkakin haikein mielin). Varmasti tulee käytyä lukemassa jo muiden tutuiksi tulleiden juttuja ja tervetuloa sitten perässä tuonne seuraamme.



Tämä on kyllä ollut suuri tuki ja turva minulle henk.kohtaisesti...ikävä tulee monia, mutta vain hetkeksi ;) (eiks je?)



Nyt sitten tuonne toiselle puolelle!



Weimari, joka vilkuttaa näkemiin, muttei hyvästejä.

Myös minä siirryn varovasti toiselle puolelle. Kiitos kaikille!



Koskaan ei kuitenkaan tiedä miten tässä käy ja koska palaa tänne takaisin, joten en myöskään heitä hyvästejä. Toivotan kaikille onnea ja plussasäteitä =)



-Onni-

Hei!



Mä ajattelin siirtyä plussanneiden puolelle, mutta kuitenkin kesäkuun pinoon, kun mulla se la on kesäkuun lopulla.



Tosin siirryn vasta ultran jälkeen, joka mulla on ens maanantaina.

Mutta käyn kyllä lukemassa heinäkuunkin pinoa ja kuulumisia!



Mulla oli maanantaina ja eilen vähän jonkinlaista vihlontaa vatsassa, mutta ei kuitenkaan kovia kipuja eikä vuotoa. Jotenkin se pisti kuitenkin hermoilemaan ja jännittämään taas uudelleen...mutta, mutta jospa ne olisivat sitä kohdun kasvua edelleen...



Maanantaihin kuitenkin jännään!



Lumituiskuista iltaa kullekin.

Heippa!



En ole aiemmin kirjoitellut tänne, mutta olen seuraillut keskusteluja aktiivisesti jo pidemmän aikaa. Nyt kun alkaa ensimmäinen kunnon hoito, olisi mukavaa jänskäillä yhdessä. Meille tehdään IVF/ICSI viikolla 39 :)

Joukkoon mukaan vain. Yhdessä jännääminen jotenkin helpottaa, on hyvä kun täällä saa jakaa ajatuksia. Omassa arjessa on niin kovin vähän niitä kenen kanssa asiasta voi puhua. Ja miksipä he, jotka eivät ole itse tätä prosessia käyneet voisivatkaan ymmärtää tuntemuksia ym.



Millainen tilanne / tausta sinulla on?

Tosiaan on mukavaa jutella sellaisten kanssa, kenellä on sama tilanne. On kyllä ihmisiä kenen kanssa voi puhua, mutta eivät ole kokeneet samaa.



Meillä on seuraavanlainen tilanne: yritystä takana kohta 3 vuotta, clomeja yht. 11 kiertoa, laparoskopia 01/06 löyty endoa, mutta muuten näytti hyvältä, pco ja siimahäntien liikkuvuudessakin olisi toivomisen varaa. Ei yhtään alkanutta raskautta, eikä muita hoitoja tätä ennen. Tuleva hoito tehdään yksityisellä (meni hermot julkisen puolen hitauteen!!!!!) ja välimatkan takia päädyttiin tehokkaampiin hoitoihin, kun kevyemmillä hoidoilla onnistuminen olisi aika pieni mahdollisuus.



Tällä hetkellä on terolutit käytössä, että alkais menkat sopivaan aikaan kun muuten alkasvat milloin lie..ja siitä sitten jatketaan puregonilla, eli lyhyen kaavan mukaan mennään!



Myöskin jännittää se tuleva punktio ja ehkä vähän enemmän se saadaanko käyttökelpoisia munasoluja ja saadaanko ne hedelmöittymään yms. Ja ne pistoksetkin jännittää hieman..mutta tätä on odottanut niin kauan, että oikeasti tehtäis jotain mikä vois auttaakkin, niin on jo kerennyt valmistautua, ettei tullut yllätyksenä mitä tuleman pitää! :)

Moi!



Meille on myös ivf suunnitteilla viikolle 40. Taustalla on vauvatoivetta reilu 1,5v. Minulla ongelmana ainakin ajoittainen ovuloimattomuus, muttei mitään sen kummempaa. Miehellä heikentynyt siittiöiden laatu. Clomeja olen popsinut 3 kiertoa, joista yhteen tehtiin inseminaatio. Ei tulosta kumminkaan. Seuraava inssi tehtiin puregonilla avustettuun kiertoon, muttei plussaa edelleenkään. Nyt sitten ekaan ivf:ään. Keskiviikkona pitäis sumuttelu aloitella. Jänskättää.



Onko kellään muuten tietoa, miten toimitaan, jos on nuhaa/nenän tukkoisuutta sumuttelun aikana? Apteekissa sanoivat, ettei lääke välttämättä imeydy silloin. Yritän kyllä huomenna soittaa hoitajalta lisäneuvoja.

Valitettavasti en osaa vastata kysymykseesi, toivottavasti joku asiasta tietävä vastaisi piakkoin! Meille tehdään lyhyen kaavan mukaan, joten ei ole sumutteluja ollenkaan. Tiedättekö minkä perusteella teille (toppis ja hupelo) tehdään pidemmällä kaavalla? Meille lääkäri sanoi, että ovat saaneet yhtä hyviä tuloksia lyhyellä kuin pitkälläkin kaavalla??



Mukavaa alkavaa syksyä! :)

Oli vähän nopea käsi, joten uusi aloitus...



Meillä on tulossa noin vkolla 40 eka lyhyen kaavan IVF. Taustaa sen verran, että yksi lapsi 01/02 tyttö. Sai aikanaan alkunsa PCO-diagnoosin jälkeen Clomifenilla ekasta kierrosta.



Kakkosta on yritetty pian 2½vuotta. Clomit on kokeiltu, yksi kohdunulkoinen raskaus niillä 01/05, joka vei mennessään toisen munatorven. Nyt takana 08/06 inseminaatio, joka jäi tuloksettomaksi.



Nyt siis mennään kohti ekaa IVF:ää. Lääkkeinä mulla on Gonal-f sekä Cetrotide (jarru). Irrotukseen tulee sitten Pregnyl ja Lugesteron loppukiertoon, mikäli sinne saakka päästään.



Punktio sinänsä vähän jännittää tai oikeastaan se kipu mikä munasarjoissa voi olla sen jälkeen. Olin tuon inssinkin jälkeen vajaan viikon melko kipeä alamahasta ja turvotusta oli paljon. Sairaslomallakin olin töistä 4 päivää. Mulla oli lievä hyperi.



Mutta, kiva että on muitakin " samassa veneessä" . Mukavampi mennä kohti uutta, muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.



Kuulumisiin!



-Auris-

Meillä edessä 5. IVF joko vko 40 tai 41...riippuen taas miten munikset alkaa vai alkavatko kasvaa.



Taustalla minun vaikea endmetrioosi. Molemmat munatorvet ja toinen munasarja poistettu. 4 IVF:ää ja 1 PAS tehty ja tuo 4. IVF toi meille kauan toivotun tytön 6/05.



VIimeinen hoito olis kyseessä ja sitten suunnataan kohti muuta elämää ;) ja olemme toki onnellisia jo tästä yhdestä lapsesta, mutta kun vielä on yksi mahdollisuus niin käytetään se hyväksi.



Endo on tosiaan tehnyt tehtävänsä aika tehokkaasti ja jo viime joulukuussa gyne sanoi että olis viime hetket käsillä jos meinaa vielä lisääntyä... mutta siis julkisen puolen aikataulun takia ollaan " vasta" tässä. Ens viikolla olisi käynti ja sitten alkaa sumut. eli pitkällä kaavalla mennään.. kuulema pitkä on hyvä endon takia.



itse olen äärimmäinen jännittäjä joten koetan vaan ottaa rauhallisesti ja unohtaa koko jutun..;) ei tule olemaan helppoa... ainokainen munasarja kun on jo nyt niin kipeä koko ajan (kysta) joten saattaa tulla vielä tukalaa.



Tsemppiä kaikille ja ONNEA! sitä tarvitaan...



savoska

Mukava, kun meitä jo näin monta matkalla kohti viikkoja 39 - 40, sinne tähtää ajatukset kovin jo!



Pari päivää sitten kirjoittelin, että ei ihmeempiä oireita sumuista. Mutta nyt kun kuukautiset alkaneet, on olo jo aivan toinen! Tuntuu nimittäin siltä, että kaikki, aivan kaikki vain ärsyttää kauhean paljon. Siis ilmeisesti niitä vaihdevuosi oireita, joista polilla jo varoiteltiin?

Ja itkettää ja ärsytää ja taas itkettää.... huh!



Noista sumujen vaikutuksesta nuhan aikana en tiedä minäkään, kannattaa tosiaan kysyä omalta hoitajalta. Mullakin kyllä hieman tukkoisuutta, mutta en usko sen vaikuttavan - ainakaan tän olon perusteella!



Meillä polilla oli lääkäri sitä mieltä, että " hieman parempia" tuloksia kenties olisi pitkän kaavan mukaan tehdyillä hoidoilla saatu, en kyllä tiedä tarkempaan.



Sateen keskeltä: Hupelo

heissan!



Joo... noi sumujen oireet ovat kamalat! Mies tuossa jo huokailikin ettei mene enää kauaa kun talossa on taas yksi hormoonihelvetti ;) leikillään siis.. meillä kun on takana jo useampi sellainen ....aina sama juttu. Nimenomaan ärsyttää KAIKKI!



Ennen tätä meidän esikoista hoitojen aikaan jos joku lapsellinen erehtyikin valittamaan kurjuuttaan " kun lapset sitä ja tätä" niin hyvä etten hypännyt kimppuun. töissäkin piti aina malttaa mielensä ja todeta rauhallisesti " mutta onhan se hyvä että olette lapsia SAANEET" . vaikeaa.

ja sillon ärsytti suunnattomasti jos joku lähetti esim. omavalokuva-joulukortin missä perheen lapset on puettu tonttupukuihin jne...argh... päätin etten koskaan lähetä lapsestamme tuollaisia kortteja kenellekkään (paitsi isovanhemmille ehkä, koska he eivät ehkä kärsi lapsettomuudesta ;))



kaikkea sitä pitää kestää... toivottasti ei turhaan. Pitkäää pitkää pinnaa...



Minulla on kyllä ollut nuha aikaisemmissa hoidoissa sumujen aikaan ja ei ole haitannut. Ainoastaan jos aivasti sumun laiton jälkeen, muistaakseni hoitajan kanssa sovittiin, että laitan sitten vain toiseen sieraimeen uudestaan. mutta noista kannattaa kysyä hoitajalta tai lääkäriltä.



mukavaa keskiviikkoa!



kertokaahan muutkin noista " leiskuvista tunteista" ...



savoska

Kylläpäs alko ahdistamaan, kun luki juttuja kuinka jotkut on käyny monissa hoidoissa, eikä siitä huolimatta ole tulleet raskaaksi (pitäskö jättää lukematta?). Kun ei yksityiselläkään olisi varaa käydä montaa hoitoa läpi ja taas julkisella puolella on niin pitkät jonot...:( Aiemmin olin varma, että jos päästään tekemään ivf tai icsi niin onnistuu ja nyt kun ollaan hoitoa aloittelemassa niin onkin tullut vahva tunne, että ei varmaan onnistu nyt eikä ikinä. Hirveitä mielialojen heittelyitä koko ajan.



Millä mielin olette muut hoitoja aloittelemassa?

Heippa!



Mekin pääsemme vihdoin ja viimein vkolla 40-41 ivfään.



Meidän taustasta sen verran että meillä on yritystä takana noin kaksi vuotta. Minulle on todettu endo ja sen johdosta poistettu osa toisesta munasarjasta. Hoitoihin lähdimme minun endoni takia, mieheni simpsat on (onneksi) priima tavaraa.



Eniten tässä taitaa jänittää se punktio ja sitten tietenkin sen alkion siirto. Se n.35% tuntuu niin pieneltä onnistumismahdollisuudelta...



Meitä kanssa päätettiin hoitaa pidemmällä ohjelmalla, just endoni takia(lääkärini mukaan paremmat mahdollisuudet onnistua). Mutta nyt vaan odotellaan, jotta päästäisiin sumuttelemaan.



Ihanaa kun täällä pääsee jutustelemaan aiheesta, joka on muille myös erityisen tuttu. Muutkin tietää miltä itsestä tuntuu.

Inka-Marille vastaan:



Meille lääkäri valitsi pitkän kaavan, koska silloin voidaan paremmin ajoittaa toimenpiteet oikeille viikonpäiville. Tyksissä tekevät kuulemma ultran aina ma, ke, pe. Lyhyellä kaavallahan kuukautisten alkamispäivä vaikuttaa toimenpiteiden ajoitukseen.



Sainpahan nuhankin sitten selätettyä ennen sumujen aloitusta, mutta kyseltyäni asiaa hoitajalta, sain vastauksen, että sumuja vastaava lääkitys voidaan antaa myös pistoksena. Näitä pistoksia tulee vain yksi ja se on vahvempi lääkitys kuin sumut.



Jännittelen tässä koska nuo kaikki teidän muiden kokemat sivuvaikutukset alkaa.... vasta kolme päivää sumuja takana, eikä vielä mitään oireita...

ja mukavaa maanantaita....



Jep... täällä alkaa olla orastavaa masista... jo valmiiksi. Hassua. Juu kuten Ode06 totesikin jo että tuo onnistumisprosentti tuntuu kovin pieneltä.. tosin kun ilman hoitoja mahdollisuudet on meillä tasan 0 % niin onhan siinä iso ero.



Mieli onkin ehkä jo hieman tuolla adoptio-jonossa. mutta katsotaan nyt rauhassa tämä hoito.mutta ehkä ei putoa niin korkealta kun on jo hyväksynyt tuon adoptio-asian...



onneksi on aivan ihana ilma tällä hetkellä. Pitääkin kirmata tuonne ulos jos vähän mieli siitä paranisi. Kai tää on tätä maanantai-kankeutta.



Parempaa tulevaa viikkoa kaikille!



savoska