Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.

Jos 80-luvulla oli disco tai muu nuorison tapahtuma, niin suurin osa heilui siellä ympäripäissään. Tappeluita oli noissa tilaisuuksissa pihan perukoilla jatkuvasti, kun jonkun paikkakunnan jolpit yrittivät pitää  yllä "hegemoniaa".

Uutiset kertoivat taannoin, että 1980-luku oli Suomen parasta aikaa ylivoimaisesti suomalaisten mielestä.  Monet gallupissa kaipasivat 80-lukua.

https://yle.fi/uutiset/3-7003811

Vierailija kirjoitti:

M45 kirjoitti:

Mopoja ei ollut käytännössä kuin PV tai manki. Joillain friikeillä oli Tunturi Tiger.

Olin varmaankin sitten friikki aikaani edellä, kun omistin automaattivaihteisen Fantic Tossun. Nythän skootterimopot ovat taas muodissa.

Eiköhän silloin ollut vielä 1970-luvun jäänteinä Soliferit ja Tunturit.

80-luku oli värikästä ja vaurasta aikaa, ei ollut mitään itäblokin touhua.

Kävin opiskelijana itäblokissa, Itä-Saksassa haisi kivihiili, ja sillä lämmitettiin kotia. Siis poltettiin brikettejä kaakeliuunissa.

Länsi-Saksassa olivat rikkaita, tavallisilla ihmisillä kivitalo ja pihalla uima-allas.

Puolassa oli neukkumeininki, jonotettiin appelsiineja, opiskelija-asunnossa torakoita.

Riikassa piti olla varovainen ettei puhuttu valtion vastaisia julkisesti. Opiskelijoiden kesken sitten jossain kellarissa juotiin stolia ja puhuttiin neuvostovastaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1980-luku oli vuosikymmen jolloin ns. etelänmatkailu yleistyi ja siitä tuli mahdollista koko kansalle ja moni matkusti tuolloin ensimmäistä kertaa lentokoneessa.

Nykyisin matkailu on moninkertaisesti yleisempää. Ei 80-luvulla lennelty hetken mielijohteesta eikä ollut halpalentoyhtiöitä. Lentäminen oli paljon kalliimpaa.

Nuorten matkailun kohokohta oli interrail, rinkat selässä junailtiin epämukavasti pitkin Eurooppaa. Se oli hienoa ja näin näki maita joihin ei muuten olisi tullut matkustettua.

Tietysti matkailu on nykyään yleisempää ja halvempaa mutta kyllä 1980-luvullakin matkusteltiin. Kyse olikin etelän valmismatkoista. Niihin oli varaa jo työläiselläkin, eivät olleet enää vain mitään eliittiväen juttuja. Äkkilähtömatkoja saattoi myös saada todella halvalla varsinkin jos osti matkan vasta lentokentältä juuri ennen lähtöä. Esimerkiksi 1980-luvun lopussa suomalaiset tekivät noin miljoona etelänmatkaa.

Neuvostoliiton matkakohteet (mm. Jalta, Odessa, Sotsi, Batumi) oli halvempia kuin Kreikka, Espanja yms.

80-luvulla kytättiin kavereitten kanssa äkkilähtöjä, joihin pääsi jos joku matkalainen oli jättänyt saapumatta kentälle tai vaikkapa sairastunut. Joskus tuli todella kiire, vaikka asuimme Helsingissä.

Kerrankin käytiin matkatoimistossa Manskulla kyselemässä olisiko tälle viikolle mitään ja myyjä huomasi että kaksi peruutusta on juuri tullut kahden tunnin päästä lähtevään koneeseen etelään. Asuimme silloin lähiössä, jonne mentiin bussilla. Maksettiin matkat ja sitten äkkiä rautatieasemalle lähiöön lähtevään bussiin, perillä salaman nopeasti passit ja joitakin matkatavaroita mukaan ja pankkikirja jolla saisi lentokentällä rahaa. Ja uudelleen bussilla keskustaan, josta taksilla lentoasemalle, lähiöön ei taksia saanut helposti heti. Kentällä oltiin 20 minuuttia vaille koneen lähtöön ja yhä päästiin passitarkastusten jälkeen koneeseen, sinne mentiin jalan. Mjuita tarkastuksia ei juurikaan ollut. Juuri kun olimme päässeet istumaan, kone lähtikin samantien. Nykyisin ei onnistu.

Asuin itse pohjois-Suomessa ja muutamalla tutulla oli tapana loman aluksi pakata laukkuun vähän kaikenlaista vaatetta ja mennä sitten Helsinki-Vantaan lentoasemalle metsästämään peruutuspaikkoja. Lomakohde saattoi olla mikä tahansa, mutta se oli halpa.

Nyt pitää olla hiljaa eikä saa sanoa kirjoitti:

- Ei ollut kännykkäzombeja

- Ei tarvinnut suvaita kaiken maailman himmelijuttua

-Töisä sai kun haki ei ollut rekryfirmojen leikkaa liimaa,teippaa taita, hyppää loikkaa juttuja. Ahkeruus ja halua oppia uutta riitti

- Ei tarvinut pelastaa koko maailmaa ja ymmärtää jos jonkinmoista sateenkaarta

- Naiset käyttivät hametta, miehet saivat olla miehiä

Mikä sinua nyt estää käyttämästä hametta, kun siitä tykkäät? Minä kuljin koko 1980-luvun housuissa, koska pystyin. Inhoan hameita ja varsinkin sukkahousuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syötiin voita. Ei ollut margariineja. Juotiin kevytmaitoa. Sininen maito oli yleisintä maitoa jota kaikki käytti. Rasvaton vaaleansininen maito oli jo olemassa mutta se oli marginaalituote kaupan hyllyllä. Kaupoissa ei myöskään ollut valtavaa valikoimaa hedelmiä ja vihanneksia.

Silti ihmiset oli laihoja...

Oli margariinia ainakin vuonna 1986.

Jo 60-luvulla oli margariinia. Suomessa tuli esiin, että on  margariinitehtaissa rasvasulattamoja, joissa eläinten raadoista tiristettiin rasvaa margariinin valmistukseen.

Raision margariinitehdas jäi kiinni kuolleitten raatojen, koirien, kissojen käytöstä margariinin valmistuksessa. Syntyi suuri skandaali! Sen jälkeen meillä ei koskaan ostettu margariinia ja jos paketissa luki mitään Raision tehtaasta, se jäi auttamattomasti hyllylle.

Vierailija kirjoitti:

Itä-Suomen kaupunkiin tuli ensimmäinen pizzeria. Siellä istuttiin ja ihasteltiin ihania valmiita ruokia. Italialainen sen perusti.

Kaupunki oli Lappeenranta ja se sijaitsee Kaakkois-Suomessa:D

Billy Carson oli suomen ainoa k*****i.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjeenvaihtoystävät. "Varma vastaus fotonsa lähettäneille". Ja Nuorten sävellahja lauantaisin klo 16.

Ja toinen vakijuttu noissa kirjeenvaihtoilmoituksissa oli: "Rillipäät ja läskit älkööt vaivautuko"

Nykyisin läski silmälasipäinen moderaattori poistaa tällaiset :D

Meillä myös, ja sukulaiset käryttivät myös käydessään kylässä. Ei tullut mieleenkään alkaa siitä valittaa tai kyseenalaistaa mitenkään. Kuului peruselämiseen...

Vierailija kirjoitti:

Se oli sitä aikaa kun minä pääsin tanssikapakoihin  ja että joskus hävetti kun joku jätkä haki tanssiin eikä se osannut tanssia mitään diskomusaa.  Joku nokki kuin kana tai tai piti käsiä kuin jänis käpäliä. Tai veti jotain omanlaista sekatyyliä.  Kaverit nauroi katketakseen pöydässä. Kyllä sieltä kumminkin ukon löysi.

Åke Blomqvist opetti diskotanssia studiollaan sekä videoilla. Noille tanssiaskeleille nauretaan vieläkin kovin makeasti, mutta se oli ajan tyyli. Joku oli ottanut videon tosissaan ja potki kipeästi nilkkoihin Helsingissä nuorten paikassa bailatessani.

Vierailija kirjoitti:

Olin ollut Tukholmassa töissä 2v 80-luvun alussa ja kun lopulta pesti loppui, tulin laivalla Helsinkiin, laiva oli Silja ja tuntui hienolta. Siihen aikaan Silja oli jotain parempaa eikä virolaisten omistuksessa. Mutta järkytyin kun menin nuorena katsastamaan pitkästä aikaa Helsingin yöelämää. Ihan kuin olisi palannut Neuvostoliittoon ja 20v ajassa taaksepäin. Ne säännöt ravintoloissa, ankeat aukioloajat, yökerhot kiinni jo klo 2 yöllä ja kaiken maailman istumismääräykset pöydissä. Musiikki oli täyttä paskaa, ulkomaisista biiseista väännettyjä suomalaisia covereja huonojen laulajien esittäminä. Ja ne pakolliset hitaat ja tanssitangot diskossa, ei  edes tiedetty mikä on disko. Tiskijukka ei osannut yhdistää biittejä vaan piti pienen tauon jokaisen biisin jälkeen ja höpötti mikrofoniin jotain omaansa siinä välillä ."Tässä tulee sitä ja tässä tätä..." Ja ne vaatteet, pukeutuminen, hiustyyli..suoraan Neuvostoliitosta. Mutta Suomihan oli täysin rähmällään siihen aikaan itään ja pyllisteli länteen. Kuvankauniit ruotsalaiset nuoret neitoset hyvin hoidettuinen asuineen ja pitkine hiustyyleineen olivat kuin filmitähtiä verrattuna pönäkkiin miesmäisiin nuoriin suomalaisiin naisiin, joilla oli lyhyt polkkatukka, potan avulla leikattu, ja yleensä karseat miesmäiset vaatteet, ei hametta eikä osaavaaa meikkiäkään. Sain kuitenkin niiin hyvän työpaikan Helsingissä, etten heti lähtenyt takaisin. Työn etuihin kuului matkustelu Pohjoismaissa. Suomalaiset matkustivat siihen aikaa Neuvostoliitossa, DDR:ssä ja kaikkialla itäblogissa mihin tunsivat kuuluvansa.

No nyt taitaa muistikuvat sekoittua sinulla johonkin Jugoslaviaan, missä kävit muiden komsomol-nuorten kanssa? 

Olin 80-luvulla monessakin Länsi-Euroopan maassa, eikä ne nyt kummemmin poikenneet silloisesta Suomesta.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla kelpasi olla teini: yläosattomat yleistyivät rannalla, uimahalleihin tuli höyrysaunat joissa miehet ja naiset olivat alasti. Tarkoitus oli että ne käy jotka kehtaa ja höyry peittää näkymän. Tarjolla oli myös tavallinen sauna, mutta ei se paheksujille kelvannut. Ne tunkivat sinne yhteishöyrysaunaan ja sitten valittivat että kauheeta kun ukot töllää.

Sitten tuli äkkistoppi, 90-luvun alkupuolella yhteishöyrysaunat lopetettiin ja pahimmillaan esimerkkinä olkoon Helsingin Itäkeskuksen uuden uimahallin hieno pyöreä höyrysauna, joka jaettiin seinällä kahtia. Syytä tämä palsta ei anna kertoa, mutta jokainen arvannee mistä oli kyse.

Sitten tuli äkkistoppi, 90-luvun alkupuolella yhteishöyrysaunat lopetettiin ja pahimmillaan esimerkkinä olkoon Helsingin Itäkeskuksen uuden uimahallin hieno pyöreä höyrysauna, joka jaettiin seinällä kahtia. Syytä tämä palsta ei anna kertoa, mutta jokainen arvannee mistä oli kyse.

Niinpä., sievistelevän hienosteleva pissispalsta jossa asioista ei voi kertoa niitten oikeilla nimityksillään.

Vierailija kirjoitti:

80-luku oli värikästä ja vaurasta aikaa, ei ollut mitään itäblokin touhua.

Kävin opiskelijana itäblokissa, Itä-Saksassa haisi kivihiili, ja sillä lämmitettiin kotia. Siis poltettiin brikettejä kaakeliuunissa.

Länsi-Saksassa olivat rikkaita, tavallisilla ihmisillä kivitalo ja pihalla uima-allas.

Puolassa oli neukkumeininki, jonotettiin appelsiineja, opiskelija-asunnossa torakoita.

Riikassa piti olla varovainen ettei puhuttu valtion vastaisia julkisesti. Opiskelijoiden kesken sitten jossain kellarissa juotiin stolia ja puhuttiin neuvostovastaisia.

Me kävimme 1980-luvulla lukiossa ollessa luokkaretkellä Leningradissa, jonne menimme bussilla Kuopiosta Viipuriin ja sieltä eteenpäin. Jotenkin suomalaisena kuluttajana Leningradin suurin tavaratalo ei tehnyt mainittavaa vaikutusta, mutta toki Eremitaašin taidemuseossa riitti katseltavaa. Turisteja varten oli Berjozka nimisiä valuuttakauppoja, joissa kelpasi Suomen markat ja USA:n dollarit. Jos tarvitsi ruplia, niin niitä kannatti vaihtaa katukaupassa, joka oli huomattavasti virallista kurssia edullisempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjeenvaihtoystävät. "Varma vastaus fotonsa lähettäneille". Ja Nuorten sävellahja lauantaisin klo 16.

Ja toinen vakijuttu noissa kirjeenvaihtoilmoituksissa oli: "Rillipäät ja läskit älkööt vaivautuko"

Nykyisin läski silmälasipäinen moderaattori poistaa tällaiset :D

Vanha silmälasien käyttäjänä sanoisi että ennen ne silmälasien linssit olivat huomattavasti nykyistä raskaampia, sillä niitä ei vielä hiottu yhtä lailla ohuiksi kuin mitä nykyisin tehdään. Sen takia ne vanhat rillit vaikuttavat semmoisilta "pullonpohjamalleilta".  Minä pelaisin jalkapalloa, jääkiekkoa ja sählyä ihan täydellä vauhdilla eivätkä ne rillit rajoittaneet millään lailla elämää. Jossain vaiheessa olin sen verran turhamainen että käytin Bausch & Lombin pehmeitä piilolinssejä, mutta sitten kun rillit kevenivät ohuempien linssien ja kapeampien sankojen avulla, se ei enää tuntunut tarpeelliselta.

Ennen myös sanottiin että rillipäät ovat pilanneet silmänsä liialla lukemisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjeenvaihtoystävät. "Varma vastaus fotonsa lähettäneille". Ja Nuorten sävellahja lauantaisin klo 16.

Ja toinen vakijuttu noissa kirjeenvaihtoilmoituksissa oli: "Rillipäät ja läskit älkööt vaivautuko"

Nykyisin läski silmälasipäinen moderaattori poistaa tällaiset :D

Vanha silmälasien käyttäjänä sanoisi että ennen ne silmälasien linssit olivat huomattavasti nykyistä raskaampia, sillä niitä ei vielä hiottu yhtä lailla ohuiksi kuin mitä nykyisin tehdään. Sen takia ne vanhat rillit vaikuttavat semmoisilta "pullonpohjamalleilta".  Minä pelaisin jalkapalloa, jääkiekkoa ja sählyä ihan täydellä vauhdilla eivätkä ne rillit rajoittaneet millään lailla elämää. Jossain vaiheessa olin sen verran turhamainen että käytin Bausch & Lombin pehmeitä piilolinssejä, mutta sitten kun rillit kevenivät ohuempien linssien ja kapeampien sankojen avulla, se ei enää tuntunut tarpeelliselta.

Ennen myös sanottiin että rillipäät ovat pilanneet silmänsä liialla lukemisella.

Jep, juuri näin. Ekat ohuemmaksi hiotut linssit sain laseihin vasta aikuisten kirjoissa ollessani v. 1987.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tupakkaa poltettiin kaikkialla, pahinta oli paljossa junankäytössäni, kun vapaita paikkoja yleensä oli vain tupakointiosastolla ja aina paikka oli ketjupolttajan vieressä. Enkä itse polttanut.

Vielä vuonna 1992 jouduimme tupakkavaunuun, kun auto hajosi ja oli pakko tulla Helsingistä Turkuun junalla. Meillä nimittäin oli kissa kopassa, ja totta kai kissat tupakoivat (!!) ja siksi me ihmisetkin jouduimme tupakkavaunuun. Sen jälkeen olenkin ollut vain yhden meno-paluumatkan junassa (matkat maksoi Warner Brothers Finland), niin kiukkuiseksi ja pahoinvoivaksi VR meidät halusi tehdä ihan kiusallaan. En anna sitä anteeksi.

Ainakin minun vaunustani olisin heittänyt sinut ja eläimesi välittömästi ulos. Ensinnäkin en voi sietää katteja ja toiseksi olen niille allerginen joten ihan oikeaan paikkaan VR teidät ja eläimen laittoi.

Joo, siinä sitä meillä on sitten erinomainen ihminen, oikea mallikelposuomalainen. No, sinunkin takiasi VR:n sijaan olen antanut matkarahani bussiyhtiöille ja myös maksanut mielelläni oman auton omistamisesta, jotta pääsen eroon sinusta ja kaltaisistasi vähemmän älykkäistä ihmisistä.

Rillipäänä hypin riemusta kun vihdoin vuonna 1982 sain piilolinssit. Olin 17-vuotias.

Hyvästi ne paksulinssiset, rumat lasit. Käytin minä niitä iltaisin ja aamuisin kotona, mutta aina kotoa lähtiessäni laitoin piilolinssit.

Minulle se oli ulkonäöllisesti tosi suuri asia, niin paljon paremmalta näytin ilman laseja.