Olen juuri 60 v täyttänyt nainen
Mietin, millaisena minut nähdään. Itse koen olevani normaalipainoinen, ksunis, nuorekas, iloinen ja mukava. Vaan olenko kuitenkin rupsahtanut, ikäloppu, tekopirteä. Mistä saisin tietää miltä vaikutan?
Ja saanko jo olla vanha ja elämästä nautiskeleva ilman suorituspaineita? En ole työelämässä, niin minulla ei ole 'peilejä' joista reflektoida itseäni
Kommentit (58)
Kaikki on hyvin niin kauan kuin haluat toiselle pelkkää hyvää, olet hänelle läsnä kun hän sitä tarvitsee. Se on suurinta karismaa.
Miksi pitäisi kiinnostaa mitä muut ajattelevat?
Vierailija kirjoitti:
Käytätkö vesipohjaista liukkaria?
Mä olen 61v enkä ole elämäni aikana tarvinnut liukkaria koskaan. Miehestä ja intohimon määrästä se on kiinni, you know;) Huonon rakastajan kanssa ei kannata edes yrittää, hyvä kostuttaa jo pelkällä katseella!
10-vuotiaasta 20-vuotias on vanha.
20-vuotiaasta 40-vuotias on vanha.
40-vuotiaasta 80-vuotias on vanha.
Omasta mielestään 80-vuotias on ikinuori.
Että miten on?
Vierailija kirjoitti:
Käytätkö vesipohjaista liukkaria?
Hybridillä mennään
On sinulla peilejä lähempänäkin kuin töistä löytäisit. Lapset? Puoliso? Muut sukulaiset? Naapurit? Ja paras peili olet itse, miltä sinusta tuntuu? Itse joskus säikähdän oikeita peilejä, sitä muistaa itsensä kolme-nelikymppisen näköisenä ja kauhistuu ryppyjä ja mahamakkaroita. Mutta unohtaa ne kun huomaa miten mies katselee minua, tai kun joskus on hoksannut miten joku naapuri tai ohikulkija näyttää katselevan kun hyväntuulisena kuljen ohi. Ja niin kuin useampi on jo sanonut: tärkeintä on miltä itsestäsi tuntuu, hittojako sitä kaikkia enää miellyttämään tämän ikäisenä, saavat ajatella mitä haluavat. t samanikääinen
Minä olen rupsahtanut ikäloppu eikä se haittaa ollenkaan. En yhtään kärsi siitä vaan päinvastoin olen onnellisempi kun ei tarvitse ulkonäöstä piitata ja mennyt helpoksi elämä. Ei tarvitse peiliinkään katsoa aamulla kun lyö vain hatun päähäsä ja lähtee :D Kauneuden hoitokuluissa säästää melkoisen summan eikä mene kampaamoihin isoja summia.
Olen 65-vuotias nainen ja tyytyväinen siihen, miltä näytän, mitä olen ja millaisen elämän olen saanut tähän saakka elää.
Uskoisin, että minusta ei kovin pahaa kukaan ajattele, koska olen aina pyrkinyt ottamaan muut ihmiset huomioon. En tyrkytä kenellekään seuraani, en soittele lapsilleni jatkuvasti vaan annan heidän elää omaa elämäänsä. Olen kuitenkin taustalla ja tietävät, että aina saa apua, jos sitä tarvitaan.
Saan ja haluan olla vanha eikä ole mitään "suorituspaineita". Miksi olisi? Nuoruuttani en haikaile, koska se on jo eletty enkä ikinä haluaisi palata niihin vuosiin vaikka mukavaa silloinkin oli.
Olen 57 vuotias ja olen edelleen hyvännäköinen. Juuri eilen töissä yksi asiakas sanoi ”oletpa kaunis”. En stressaa enää ulkonäöstäni, toki pidän itseni kunnossa ja hoikkana mutta ihan sama mitä mieltä muut ovat ulkonäöstäni, itse olen tyytyväinen. Tässä iässä painaa ihan muut asiat vaakakupissa. Tosin kivahan se on jos joku vielä pitää kauniina.
Jos olet kaunis, iloinen ja mukava, miksi mietit mitä muut ajattelevat? Onko se iloisuus vain kuorta, ei aidosti sisältä kumpuavaa? Vaikea uskoa, että olet sitä mitä ajattelet olevasi, muuten vähät välittäisit muiden mielipiteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytätkö vesipohjaista liukkaria?
Mä olen 61v enkä ole elämäni aikana tarvinnut liukkaria koskaan. Miehestä ja intohimon määrästä se on kiinni, you know;) Huonon rakastajan kanssa ei kannata edes yrittää, hyvä kostuttaa jo pelkällä katseella!
Tämä onkin aina niin huvittavaa, kun luullaan, että nainen kuivuu ja kiihkeä seksi loppuu suurin piirtein jo neljässä kympissä. Eikö hävetä noin suuri yleissivistyksen puute?
Sen sijaan saa kuulla ja lukea, kuinka kolmekymppisillä on kaiken maailman ongelmia, tunnelukkoja, endometrioosia, häpeää, kuivat limakalvot, etsitään itseä ja omaa seksuaalisuutta ja rampataan kaiken maailman terapeuteilla jne. Ja aika törkeetä tulla kyselemään jotain näinkin intiimiä. Moukat osaa :D
Vierailija kirjoitti:
Olen 57 vuotias ja olen edelleen hyvännäköinen. Juuri eilen töissä yksi asiakas sanoi ”oletpa kaunis”. En stressaa enää ulkonäöstäni, toki pidän itseni kunnossa ja hoikkana mutta ihan sama mitä mieltä muut ovat ulkonäöstäni, itse olen tyytyväinen. Tässä iässä painaa ihan muut asiat vaakakupissa. Tosin kivahan se on jos joku vielä pitää kauniina.
Kukapa kissan hännän nostaisi ellei kissa itse. Just tällaiset itseään kehuvat vanhat naiset on ikäviä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kaunis, iloinen ja mukava, miksi mietit mitä muut ajattelevat? Onko se iloisuus vain kuorta, ei aidosti sisältä kumpuavaa? Vaikea uskoa, että olet sitä mitä ajattelet olevasi, muuten vähät välittäisit muiden mielipiteistä.
Jos olet ruma ja vittumainen niin mitä sitä siltikään miettii, mitä muut ajattelee.
Tuossa iässä voit ottaa ja kouluttaa jonkun nuoren miehen sänkyhommiin. Itselläni oli tuollainen mentori 18 vuotiaana ja hyvät muistot jäi.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä voit ottaa ja kouluttaa jonkun nuoren miehen sänkyhommiin. Itselläni oli tuollainen mentori 18 vuotiaana ja hyvät muistot jäi.
Voi poikaparka! Taisi olla melkoisen huonolla itsetunnolla varustettu.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen rupsahtanut ikäloppu eikä se haittaa ollenkaan. En yhtään kärsi siitä vaan päinvastoin olen onnellisempi kun ei tarvitse ulkonäöstä piitata ja mennyt helpoksi elämä. Ei tarvitse peiliinkään katsoa aamulla kun lyö vain hatun päähäsä ja lähtee :D Kauneuden hoitokuluissa säästää melkoisen summan eikä mene kampaamoihin isoja summia.
Tämä helpottaa omaakin elämääni suuresti. Viime kesän helteillä vitutti, kun ei voinut pitää hattua.
Minä olen 58-vuotias enkä ole kaunis ollut koskaan. Viimeiset 15 vuotta ylipainoinenkin. Mitä väliä? Pukeudun töihin asianmukaisesti ja huolehdin tottakai hygieniastani, mutta en ymmärrä miksi en saisi näyttää ikäiseltäni vaan pitäisi pyrkiä näyttämään nuoremmalta? Ulkonäön sijaan panostan nyt nimenomaan työhön, jotta voisin heittäytyä eläkkeelle seitsemän vuoden kuluttua ilman toimeentulohuolia.
Riippuu naisesta.
Jotkut 60-vuotiaat naiset ovat hot ja ikäistänsä nuorempia. Toiset taas ovat ihan mummoja.
Kummassakaan ei ole mitään vikaa, mutta eroja on.
Pidä hymy huulilla ja nauti elämästäsi! Tässä iässä ei enää tarvitse välittää muiden mielipiteistä vaan voi olla ihan vaan oma itsensä. Itse tosin aloitin sen jo nelikymppisenä.
T: toinen kuusikumppinen.