Lue keskustelun säännöt.
Saako puolisolle kertoa ystävän henkilökohtaisia asioita?
Olin kertonut ystävälleni eräästä kurjasta tilanteesta elämässäni (kyse ei ollut mistään todella vakavasta asiasta, tyyliin jonkun kuolema/sairastuminen, mutta ikävä ihmissuhdeasia kuitenkin). En ollut erikseen sanonut, että tästä ei sitten saa puhua kenenkään kanssa ja jotenkin automaattisesti oletin, että ei ystäväni tästä kenellekään puhuisi. Muutamaa päivää myöhemmin törmäsin yllättävässä tilanteessa ystäväni puolisoon ja ystäväni puoliso tuli kyselemään tuosta kurjasta tilanteesta elämässäni. Yritin vain sopertaa jotain ympäripyöreää ja vaihtaa nopeasti aihetta. Minulle tuli tuosta tosi paha olo. Tuntui, kuin olisin ollut toisen edessä henkisesti aivan alasti ja häpesin ihan valtavasti, että toinen ihminen tuli kyselemään tilanteestani (en edes tiennyt, että hän tiesi elämäntilanteestani). Jäin myös miettimään, oliko ystäväni puoliso kertonut tilanteestani vielä eteenpäin ja spekuloinut sitä mahdollisesti omien ystäviensä kanssa. En tunne ystäväni puolisoa erityisen hyvin, olemme tavanneet hänen kanssaan muutamia kertoja eli emme ole mitenkään läheisiä. Minulle jäi kurja olo ja koen, että ystävä petti luottamukseni kertomalla tuon henkilökohtaisen asiani puolisolleen. Onko ihmisillä yleensä tapana kertoa puolisoilleen ystäviensä henk. koht. asiat? Kertovatko vain naiset ystäviensä asioita puolisoilleen vai tekevätkö miehetkin niin? Onko mielestäsi ok jakaa ystävän elämässä tapahtuvia asioita puolisolle?
ap
Kommentit (675)
Vähän tilanteesta riippuen. Ihan kaikista arkaluonteisimpia asioita en itse ole kertonut.
Yksi exäni kertoi minulle käytännössä kaikki ystäviensä asiat (mielialalääkitykset, parisuhdekriisit, alkoholiongelmat, sen miten joku oli tullut nuorena raiskatuksi...) ja välillä teki mieli sanoa että ei mun tarvitse ihan kaikkea tietää.
En itsekään haluaisi että kaverini kertoisi arkoja asioitani yksityiskohtaisesti kumppanilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kerron kyllä kaikki puolisolleni, mutta ollaan jo pitkän tien kulkijoita. Toisaalta mä sanon aina kaikille, että mulle ei kannata kertoa mitään, koska en muista mitä saa kertoa eteenpäin ja mitä ei.
Mulla menisi kyllä vähän arvostus puolisoon, joka tuolla tavalla juoruaisi. Sanoisin varmaan, että pidähän ystäväsi asiat omana tietonasi.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen varmaan nyt AV:n mittapuulla outo, kun mun mielestä ei ilman lupaa saisi ystävän asioita kertoa edes omalle miehelle.
Samaa mieltä. Mä en ole juoruilija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kokemukseni on, että naisille mikään ei ole pyhää. Mitä "pahemman" asian saa luottamuksellisesti tietää sitä herkemmin sitä levitellään ja tarina vielä paisuu matkan varrella.
Miehillä sitä vastoin on vahva itsesensuuri joka toimii. Miehet osaavat ihan itse päätellä mikä on säilytettävä asia ja mitä voi kertoa eteenpäin.
Tässä ketjussa on aika monta esimerkkiä kuinka nimenomaan miehet on laulaneet niitä henkilökohtaisia asioita ympäri kyliä.
Pahimmat tuntemani juoruämmät todellakin ovat olleet miehiä. Olen kuullut puolituttujen naisten ja miesten intiimiasioista aivan liikaa, täysin pyytämättä.
Sama. Ehdottomasti pahin tuntemani juoruaja on ollut mies. Kertoi mulle kaikki kaveriensa henkilökohtaiset asiat, kertoi myös asioita joista hänellä olisi ollut työnsä puolesta ehdoton salassapitovelvollisuus. Mun lisäkseni kertoi samalla tavalla ihmisten asioita parille muullekin kaverille.
Valitettavasti johti siihen että en koskaan halunnut kertoa kovin henkilökohtaisia omia asioitani tälle tyypille, koska olisi laulanut ne kylillä.
Tiedän mun vaimon ystävien kaikki abortit, pettämiset, potkut yms. Ei oikeasti kiinnosta yhtään, mutta ei sitä oikein korviakaan voi sulkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mun vaimon ystävien kaikki abortit, pettämiset, potkut yms. Ei oikeasti kiinnosta yhtään, mutta ei sitä oikein korviakaan voi sulkea.
Sun vaimos ei oo kovin luotettava ihminen. Kerrotko sille omat asiat kuinka laveasti? Oletko varma ettei sen kaverit vastaavasti tiedä kaikkea teidän jutuista ja sun asioista?
Oletko koskaan sanonut vaimolle ettei toi ole ok?
No ei.
oon sanonu ystävälleni että mun henkilökohtasia asioita ei kerrota kenellekään. Ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle puoliso ja ystävät ovat molemmat yhtä tärkeitä, vaikka tietenkin eri tavalla. Kunnioitan ystäviäni erittäin paljon, enkä todellakaan kerro heidän yksityisasioita puolisolleni. Ja aivan samalla tavoin kunnioitan puolisoani, enkä kerro hänenkään yksityisasioita ystävilleni.
Silloin jos kyse on tilanteesta, joka on ystävän tai puolison lisäksi myös minun yksityisasiani, esimerkiksi ongelmallinen tilanne ystävyyssuhteessani, niin koen minulla olevan oikeuden puhua tällaisesta puolisolleni. Mutta kun on kyse puhtaasti toisen ihmisen asioista, esimerkiksi ystäväni minulle luottamuksella kertomista elämänsä ongelmista, niin niistä en koskaan puhu kenellekään muulle. En edes puolisolleni.
En ymmärrä ollenkaan näitä ihmisiä, jotka juoruamalla pettävät ystäviensä luottamuksen. Ettekö te kunnioita ystäviänne ollenkaan? Miksi edes jatkatte ystävyyssuhteitanne, jos kerran ystävänne merkitsevät teille noin vähän?
Oot aivan ihana
Vierailija kirjoitti:
Kaiken huippuhan oli entisen kotikaupunkini terveyskeskus, jonka hoitsut juorusivat tuttujensa taudit miehilleen, jotka sitten kertoivat niistä edelleen omilla työpaikoillaan. Pikkukaupungit on niin kivoja paikkoja! Tämä tapahtui siis aikana, kun potilastietoja pystyi urkkimaan avaamalla mapin.
Juu ei yllätä. Tässä taas yksi painava syy, jonka takia ei kannata olla pienellä paikkakunnalla. Ja missä hoitajan vaitiolovelvollisuus ?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Beside the point. Ei ole teidän keskinäisistä jutuista kysymys vaan kolmannen asioista.
Ei saa. Luottamuksellisia asioita ei kerrota kenellekään. Tähän ei ole ainoatakaan poikkeusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika karmea on myös "ystävä", joka hieroo naamaasi sinusta tai läheisestäsi kerrottuja juoruja. Kysymättä lainkaan niiden todenperäisyyttä tms., suorasukaisesti vaan todeten että minulla nyt sitten onkin reaaliaikaista tietoa teidän asioista.
Omalle kohdalle sattui tilanne, jossa ystäväksi/kaveriksi luulemani kertoi minulle vanhempieni terveyteen liittyviä asioita ehdottomana totuutena. Ne hänen kuulemansa tiedot olivat silkkaa roskaa, peräisin ihmisiltä jotka eivät moneen vuoteen olleet ketään meistä edes tavanneet. Tilanne oli silloin aika kaoottinen, toisen vanhempani terveys oli yhtäkkiä romahtanut ja toisen parantumaton sairaus oli pahentunut sekin. Ei ollut mukava kuulla "ystävältä", että molemmat varmaan paranevatkin ja minulla nyt sitten onkin uusinta uutta tietoa, kun se on ihailemiltani X:ltä ja Y:ltä kuultua.
Ainakin vaisto oli ollut oikeassa, kun en ollut tälle ihmiselle siinä kaaoksessa ensimmäisenä mennyt kertomaan, millainen tilanne on.
Jos toinen sanoo, että et kerro kellekään, pitää se sisällään myös puolison. Sit taas sellaiset asiat, joita ei ole kielletty kertomasta, jaan kyllä puolisolleni, jos se mua itseäni helpottaa. Hän ei tietenkään kerro niitä eteenpäin. Riippuu siis asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen sanoo, että et kerro kellekään, pitää se sisällään myös puolison. Sit taas sellaiset asiat, joita ei ole kielletty kertomasta, jaan kyllä puolisolleni, jos se mua itseäni helpottaa. Hän ei tietenkään kerro niitä eteenpäin. Riippuu siis asiasta.
Ja tuo apn esimerkki on sellainen, että olisin varmaan kertonut, mutta puolisoni ei koskaan olisi mennyt sitä aplle sanomaan vaan odottanut kuuleeko aplta itseltään myös myöhemmin.
Tuota tapahtuu ja sen takia muutama ystävä on muuttunut hyvänpäivän kavereiksi.
En tunne juurikaan heidän puolisoitaan, joten en halua omien vaikeiden asioiden leviävän kauas.
Kyllä ne edelleen multa kaikkea kyselee, mutta en juuri kerro mitään. Nekin varmaan ihmettelee asiaa, mutta ihan sama.
Osaan sanomattakin arvioida ystävien jutuista, että mitä on lupa jakaa muille ja mitä ei. Minulla on paljon salaisuuksia ystäviltäni, joita en ole kertonut kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen sanoo, että et kerro kellekään, pitää se sisällään myös puolison. Sit taas sellaiset asiat, joita ei ole kielletty kertomasta, jaan kyllä puolisolleni, jos se mua itseäni helpottaa. Hän ei tietenkään kerro niitä eteenpäin. Riippuu siis asiasta.
Ja tuo apn esimerkki on sellainen, että olisin varmaan kertonut, mutta puolisoni ei koskaan olisi mennyt sitä aplle sanomaan vaan odottanut kuuleeko aplta itseltään myös myöhemmin.
Tämä on varmaan se tärkein asia näissä. Että voitko luottaa puolisoosi ettei möläyttele ja suolaa sinua.
Vierailija kirjoitti:
Osaan sanomattakin arvioida ystävien jutuista, että mitä on lupa jakaa muille ja mitä ei. Minulla on paljon salaisuuksia ystäviltäni, joita en ole kertonut kenellekään.
Toki moni asia on sellainen, mutta puolisoonsa luottava saattaa kertoa niitäkin, jos itseäkin asia vaivaa. Ystävän asiat saattavat vaivata paljonkin itseäänkin ja silloin niistä on hyvä puhua jollekin puolueettomalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen sanoo, että et kerro kellekään, pitää se sisällään myös puolison. Sit taas sellaiset asiat, joita ei ole kielletty kertomasta, jaan kyllä puolisolleni, jos se mua itseäni helpottaa. Hän ei tietenkään kerro niitä eteenpäin. Riippuu siis asiasta.
Ja tuo apn esimerkki on sellainen, että olisin varmaan kertonut, mutta puolisoni ei koskaan olisi mennyt sitä aplle sanomaan vaan odottanut kuuleeko aplta itseltään myös myöhemmin.
Tämä on varmaan se tärkein asia näissä. Että voitko luottaa puolisoosi ettei möläyttele ja suolaa sinua.
Ei ole. Tärkein asia on se miten asiat on, eikä se miltä asiat näyttää.
Pahimmat tuntemani juoruämmät todellakin ovat olleet miehiä. Olen kuullut puolituttujen naisten ja miesten intiimiasioista aivan liikaa, täysin pyytämättä.