Saako puolisolle kertoa ystävän henkilökohtaisia asioita?
Olin kertonut ystävälleni eräästä kurjasta tilanteesta elämässäni (kyse ei ollut mistään todella vakavasta asiasta, tyyliin jonkun kuolema/sairastuminen, mutta ikävä ihmissuhdeasia kuitenkin). En ollut erikseen sanonut, että tästä ei sitten saa puhua kenenkään kanssa ja jotenkin automaattisesti oletin, että ei ystäväni tästä kenellekään puhuisi. Muutamaa päivää myöhemmin törmäsin yllättävässä tilanteessa ystäväni puolisoon ja ystäväni puoliso tuli kyselemään tuosta kurjasta tilanteesta elämässäni. Yritin vain sopertaa jotain ympäripyöreää ja vaihtaa nopeasti aihetta. Minulle tuli tuosta tosi paha olo. Tuntui, kuin olisin ollut toisen edessä henkisesti aivan alasti ja häpesin ihan valtavasti, että toinen ihminen tuli kyselemään tilanteestani (en edes tiennyt, että hän tiesi elämäntilanteestani). Jäin myös miettimään, oliko ystäväni puoliso kertonut tilanteestani vielä eteenpäin ja spekuloinut sitä mahdollisesti omien ystäviensä kanssa. En tunne ystäväni puolisoa erityisen hyvin, olemme tavanneet hänen kanssaan muutamia kertoja eli emme ole mitenkään läheisiä. Minulle jäi kurja olo ja koen, että ystävä petti luottamukseni kertomalla tuon henkilökohtaisen asiani puolisolleen. Onko ihmisillä yleensä tapana kertoa puolisoilleen ystäviensä henk. koht. asiat? Kertovatko vain naiset ystäviensä asioita puolisoilleen vai tekevätkö miehetkin niin? Onko mielestäsi ok jakaa ystävän elämässä tapahtuvia asioita puolisolle?
ap
Kommentit (675)
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
No, eihän sitä kuuluisi, mutta minä oletan kyllä että kaverini kertovat puolisoilleen ainakin joitain salaisuuksia mitä olen heille kertonut. Oletus on aina ollut että kaikki puhuvat ystäviensä salaisuuksia puolisolleen. ja tämä on sellainen asia mikä tiedostetaan ja hiljaa hyväksytään.
Tai sitten olen vain menettänyt luottamuksen ihmisiin ja oletan yleisesti että aivan kaikki juoruaa muiden salaisuuksia eteenpäin. Siksi kerron ihmisille vain niistä asioista joiden eteenpäin juoruaminen ei vahingoita minua.
Minä olen ystävieni kanssa puhunutkin tästä, ja useimmilla tuntuu olevan ajatuksena että lähtökohtaisesti puolisolle saa kertoa ellei toinen ole erikseen kieltänyt. Tästä minäkin lähden. Ei varsinaisesti ole luottamuksesta kiinni, sillä minä kyllä luotan täysin siihen että ne erikseen kielletyt salaisuudet pidetään. Se vaan on minusta fiksu peruslähtökohta, että olettaa avioparin jakavan kaiken ellei muusta ole erikseen sovittu.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaveri voi aina tietää, mitkä asiat ovat niin intiimejä ja salaisia ettei niistä saa kertoa.
Niin, eri ihmisille eri asiat ovat luottamuksellisia. Yleensä ihmiset tajuavat, ettei esim. kaverin abortista sovi kertoa eteenpäin, mutta sitten on monia asioita, jotka voivat olla toisille salaisuuksia ja toisille taas julkisia asioita joita voi puhua eteenpäin. Esim. yksi miespuolinen kaverini suuttui, kun kerroin muille kavereille, että hän kävi treffeillä syömässä erään naisen kanssa eikä maksanut sen naisen ruokia. Ei se minusta niin vakavaa ollut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Otapa nyt ne lääkkeet. Ethän sinä voi tietää onko mitään luottamusta edes rikottu, ihan hyvin voi olla että kyseisen ihmisen kaverit ovat samoilla linjoilla. Ihmisillä kun on taipumus etsiä kaltaistaan seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Minä en juoruile koskaan ystävieni asioista, mutta työasioista kerron ystävilleni, vaikka olen vaitiolovelvollinen. En nimittäin usko, että ystäväni soittavat työnantajalleni ja kertovat, että olen paljastanut heille työasioita.
Yksinkertaista: mikä on sinulle salassapidettäväksi annettu, sen sinä pidät salassa tai et ole luottamuksen arvoinen.
Mun vanhemmat juorusivat juuri tuolla verukkeella "meillä ei ole salaisuuksia toisiltamme" minun heille luottamiani asioita toisilleen, joten siinä meni luottamus ja otin välimatkaa.
Miten miehet kestävät tuollaisia juoruakkoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Minä en juoruile koskaan ystävieni asioista, mutta työasioista kerron ystävilleni, vaikka olen vaitiolovelvollinen. En nimittäin usko, että ystäväni soittavat työnantajalleni ja kertovat, että olen paljastanut heille työasioita.
Siinähän paljastelet. Ja tunnustit täälläkin, joten käräjillä olet heikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Minä en juoruile koskaan ystävieni asioista, mutta työasioista kerron ystävilleni, vaikka olen vaitiolovelvollinen. En nimittäin usko, että ystäväni soittavat työnantajalleni ja kertovat, että olen paljastanut heille työasioita.
No en kyllä uskaltaisi työasioista kertoa yhtikästä mitään. Se ystävä voi olla joku päivä työkaverisi. Näin on minulle käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Miten miehet kestävät tuollaisia juoruakkoja?
Vain sillä tavoin, että ovat itse myös juoruakkoja.
Salaisuuksien kertominen edelleen on suosionkerjuuta, sillä ostetaan huomiota tai valtaa hetkeksi. Oikeasti siinä menettää kunnioituksen.
Mä en ymmärrä juoruakkoja. Mullehan ihmiset vuodattavat vaikka mitä, mutta olen niin lahopäinen että kaikki menee toisesta korvasta ulos eikä ole mitään vaaraa, että kertoisin edelleen. Ja mua ei oikeasti kiinnosta ne tarinat, kuka ketä missä mitenpäin tuuttasi jne. Ei jää edes nimet mieleen.
Hyvä itsetuntokin auttaa siinä, ettei koe tarvetta buustata itseään olemalla lörppä, vaikka jotain muistaisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Minä en juoruile koskaan ystävieni asioista, mutta työasioista kerron ystävilleni, vaikka olen vaitiolovelvollinen. En nimittäin usko, että ystäväni soittavat työnantajalleni ja kertovat, että olen paljastanut heille työasioita.
Et varmaan myöskään usko, että yrityssalaisuuksia vakoillaan juuri noin, tekeytymällä ystäväksi. Kyllä voi olla aikuinen ihminen yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Otapa nyt ne lääkkeet. Ethän sinä voi tietää onko mitään luottamusta edes rikottu, ihan hyvin voi olla että kyseisen ihmisen kaverit ovat samoilla linjoilla. Ihmisillä kun on taipumus etsiä kaltaistaan seuraa.
Juu totta, junteilla hölöttäjillä on samanlaiset ystävät, mutta kirjoitinkin omasta kokemuspiiristäni käsin. Käsittelin työssä yrityssalaisuuksia ja vein yrityksiä pörssiin, tein yrittäjien taustaselvityksiä.
Kukin toki toimii tasollaan ja aattelee aivoillaan. Voihan olla, että minun hommaani ei sinua koskaan huolittaisi, reputat turvaselvityksen.
Pääpiirteittäin kerron ja niin tekee tietääkseni kaikki ystäväni. Meillä päin ei tosin ole tapana, että mies sitten nämä juorut ottaisi puheeksi asianomaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Minä en juoruile koskaan ystävieni asioista, mutta työasioista kerron ystävilleni, vaikka olen vaitiolovelvollinen. En nimittäin usko, että ystäväni soittavat työnantajalleni ja kertovat, että olen paljastanut heille työasioita.
Siinähän paljastelet. Ja tunnustit täälläkin, joten käräjillä olet heikoilla.
En usko, että tämä kelpaa todisteeksi käräjillä. Voisin sanoa, että vain pilan päiten kirjoittelin, eläytyen joksikin toiseksi henkilöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Minä en juoruile koskaan ystävieni asioista, mutta työasioista kerron ystävilleni, vaikka olen vaitiolovelvollinen. En nimittäin usko, että ystäväni soittavat työnantajalleni ja kertovat, että olen paljastanut heille työasioita.
Et varmaan myöskään usko, että yrityssalaisuuksia vakoillaan juuri noin, tekeytymällä ystäväksi. Kyllä voi olla aikuinen ihminen yksinkertainen.
Ensinnäkin tunsin nämä ystävät jo silloin kun menin ko. firmaan töihin. Toiseksi meidän firmassa ei ole sellaisia salaisuuksia, joita kannattaisi vakoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ainakaan ole salaisuuksia keskenämme.
Vaikkei teillä ole, niin se salaisuus ei ollut sinun salaisuutesi vaan ystävän.
Ei sinulla ole lupa rikkoa hänenkään luottamustaan, eikä asia millään lailla liity sinuun ja mieheesi.
Juoruakka olet, toivottavasti et työssä, jossa luottamuksellisuus on läsnä. Sitä ei nimittäin katsota esimerkiksi oikeudessa hyvällä, että paljastelet ukollesi työasioita ja yrityssalaisuuksia.
Minä en juoruile koskaan ystävieni asioista, mutta työasioista kerron ystävilleni, vaikka olen vaitiolovelvollinen. En nimittäin usko, että ystäväni soittavat työnantajalleni ja kertovat, että olen paljastanut heille työasioita.
No en kyllä uskaltaisi työasioista kertoa yhtikästä mitään. Se ystävä voi olla joku päivä työkaverisi. Näin on minulle käynyt.
En usko, että ystävät kertoisivat asiasta firmalle sittenkään, vaikka olisivat itse töissä siellä. He kun eivät hyötyisi siitä mitenkään.
Olen aika järkyttynyt, että niin moni kertoo kaiken puolisolleen. Kerrotteko jopa siinä tapauksessa, että ystävä kertoo asiaan luottamuksellisesti?
Minä en kerro ystävien salaisuuksia kenellekään. En missään nimessä edes puolisolle. Toki tavallisia asioita voi jakaa, sellaisia joilla ei ole merkitystä tai joista tiedän etteivät ole vaikeita ystävälle.
Kyllä mä kerron kaiken puolisolleni, myös jos ystävällä on vaikeita asioita elämässään. Eipä mun mies kyllä niistä juttelisi ääneen....
Vierailija kirjoitti:
Riippuu paljon puolisosta. Joku osaa pitää suunsa kiinni, toinen osaa unohtaa asian sopivasti ja joku sitten ei. Ukot ne vasta osaakin juoruilla - tosin asian pitää olla kiinnostava heidän näkökulmasta.
Jos kaveri kaataa synkimmät juttunsa niskaani, niin pidän oikeutena käsitellä asiaa myös jonkun muun kanssa. Muuten asian vatvominen voi minulle käydä raskaaksi. Puoliso on siihen pohdintaan vallan sopiva ulkopuolinen taho - ja mun ukko tuskin huomenna muistaa, mistä puhuttiin. Ja siltä varalta että muistaa, varmasti pitää suunsa kiinni nimimerkillä kokemusta on.
Miksi sinä saisit päättää kenelle ystäväsi salaisuudet kuuluu?
Siis ei tulisi mieleenkään seurustella "miehen" kanssa jolla on juoruakkataipumusta, minusta pahin turn off ikinä.