Tiina- ja Lotta-kirjat

Miksi jotkut alapeukuttaa tuota Tiinan tamperelaisuutta. Totta se kuitenkin on. Asun Tampereella ja kirjastosta kerran otin sellaisen esitteenkin, jossa selitettiin Tiina-kirjojen tapahtumapaikkoja täällä.
Googlatkaa vaikka. Kyllä luulis silläkin tavallla löytyvän.

Ja ne korkeat funkkiskerrostalot siinä Kalevan kirkon ja Tammelan stadionin välissä ovat ne.talot, joissa Tiina kävi ekaa kertaa matkustelemassa huvikseen hissillä.

Minä muistelen, että jossakin kirjassa selitettiin, että Tiinan isä oli saanut sodassa vamman sydämeensä. Otin sen lapsena kirjaimellisesti, mutta näin jälkikäteen mietittynä saattoihan se olla kirjailijan kiertoilmaus sille, että vamma oli henkistä laatua. En koskaan lapsena ajatellut, että Tiinan isä olisi ollut alkoholisti, mutta jotakin todella herkkää ja haurasta hänessä tuntui olevan. Ja Tiinan äitihän koko ajan hyppi huolesta seinille isän vuoksi.

Varmaan nuo henkiset ja fyysiset sotavammat olivat tuon ajan ihmisille niin tuttuja, ettei niitä tarvinnut kummemmin selitellä edes nuortenkirjoissa. Olisipa mielenkiintoista lukea nuo kirjat uudestaan aikuisen silmin.

Mäkin luin kaikki Tiina-kirjat ja Lotta-kirjat. Osa Tiina-kirjoista mulla on vieläkin omana :D

Hassua kyllä mä olin jotenkin hirveän kateellinen Tiinalle. Etenkin sen järjestelmällisen määräilevästä äidistä! Mikähän vika minussa oikein on? :p

Tiina kirjoissa oli niin mukavan rauhallinen meno, että ne sopivat oikein hyvin iltalukemiseksi. Hyvä ajankuvaus myös. Toivottavasti enää ei palaa aika, jolloin kaikilla ei ollut varaa oppikouluun, vaikka olisi halunnut ja lapsi pakotettiin lähes koko vapaa-aikansa vahtimaan pikkusisaruksiaan, kun äitinsä työskenteli koko ajan. Nämä tapahtuivat Tiinan kavereille. Tiinahan pääsi oppikouluun.

Rakastin Lotta-kirjoja ja ne olivat tosi hauskoja. Tiinatkin luin, mutta ne ahdistivat jotenkin, ja jälkikäteen ajatellen se viiskytlukulainen sukupuoliroolitus ja sodanjälkeinen köyhyys ja henkinen ankeilu olivat ne asiat, mitkä ahdistivat. Tiinakin oli jotenkin umpimielinen tappeluineen ja ihme jörötyksineen, ettei voinut anteeksi pyytää mistään. Kädet verillä sitten kutoi itseään rangaistakseen. Minäkin pidin Tiinan äitiä ihan kauheana ja kotia rakkaudettomana.

Muistan, että penkillä söivät voipaperiin käärittyjä leipiään aina, ja joskus välissä oli hevoslaukkaa. Mahtoi olla jotain herkullista leikkelettä nimestä päätellen ;)

Aiemminkin joskus oli tästä aiheesta ketju, ja siinä väännettiin pitkään pulsusta, jota Tiina päätyi hoitamaan ja vaihtamaan sen paskasta ja kusesta levyksi kovettuneet housut. Olin aivan järkyttynyt tästä kohtauksesta. Kuka aikuinenkaan pystyisi samaan, saati nuori tyttö. Nykyään tulisi ls hätiin, jos jotain paskalevyhousuja alettais vaihtelemaan.

Minulla on itselläni kymmenisen Tiina-kirjaa. Ollaan luettu ne tyttärellemme jo puolitoista kertaa.

Lotta-kirjat oli aivan ihania! Luin ne kaikki. Tiina-sarjakin oli hyvä. Harmittaa, etten enää noista Lotta-kirjoista muista paljoakaan. Muistaakseni Lotta joutui aina johonkin hassuihin tilanteisiin, joista joutui selviämään. Lotan kaveri Giggi oli aina rauhallinen viilipytty. Jotain samaahan Lotassa ja Tiinassa oli, mutta Lotta-kirjat oli huomattavasti hauskempia, Tiina-kirjoissa oli jonkun verran ankeammat olosuhteet. Tiinan äiti oli sellainen ankara ja muistaakseni joku Tiinan luokkakaveri, tais olla Elvi nimeltään, kuolikin johonkin sairauteen. Lotta-kirjat oli paljon kepeämpiä ja niissä oli muistaakseni jotain sellaista kevyttä sanailua enemmän. Suosittelisin kyllä Lotta-sarjaa kaikille tyttökirjoista kiinnostuneille. :)

Ei se Tiinan kaveri Elvi kuollut. Yhdessä kirjassa kerrottiin aiemmin mainitsemattomasta Tiinan luokkakaverista, joka kuoli. Siis lukijalle hyvin lyhyt tuttavuus. Tätä kaukana asunutya tyttöä kuvattiin vain yhden kirjan alkupuolikkaassa ja sitten se jo kuoli. Tiina meni käymään sen kotona. Se oli kauhean sairas, asui hyvin köyhästi ja Tiina vei sille jotain tuliaisiakin.

Ei se Tiinan kaveri Elvi kuollut. Yhdessä kirjassa kerrottiin aiemmin mainitsemattomasta Tiinan luokkakaverista, joka kuoli. Siis lukijalle hyvin lyhyt tuttavuus. Tätä kaukana asunutta tyttöä kuvattiin vain yhden kirjan alkupuolikkaassa ja sitten se jo kuoli. Tiina meni käymään sen kotona. Se oli kauhean sairas, asui hyvin köyhästi ja Tiina vei sille jotain tuliaisiakin.

Tiinoissa syvimmän vaikutuksen teki se, kun Tiina repäs veljensä tyttökaverin kuvan ja kävi pyytämässä anteeksi :) sehän ei ollu Tiinalle mikään pikkujuttu.
Lotat luettiin kans, niissä Anni Polvan aikuisten kirjoissa on kyllä paljon saman tyylistä kepeyttä ku Lotta-kirjoissa.
Niihin ja Montgomeryn Anna-sarjaan palaan aina uudelleen.

Tiinat olen minäkin lukenut moneen kertaan pienenä ja kertaalleen näin vanhempanakin. Olivat mun lempikirjoja ala-asteella. Mä tykkäsin siitä menneen ajan kuvauksesta ja Tiinan reippaudesta ja reiluudesta. Mielenkiintoista Tiinassa on, että vaikka se tappeleekin verissä päin (useimmiten hyvän asian tai heikompien puolesta) ja on muutenkin poikatyttö, niin Tiina tykkää myös perinteisistä tyttöjen jutuista, käy katselemassa näyteikkunoita, saa jonkun ihanan hiuslaitteen lahjaksi apteekkarilta ja yrittää kähertää hiuksia.

Joku siitä mainitsikin jo, että kirjoissa on uudistusmielisiä naisia, niin uudistukset ovat kyllä lapsenkengissään. Eikös Tiinakin haaveillut, että Juhasta tulee johtaja ja hänestä sitten sihteeri.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 20:21"]

Oletteko lukeneet? Luin kaikki, Lotat moneen kertaan. Tiina oli jotenkin ärsyttävä, muistan. Ja mietin usein, kun luin Tiinoja että voi kun voisi mennä sinne kertomaan, millaista nykyää (silloin 90-luvun alussa) on. Farkuista ja muista. Lotat olivat lempikirjojani!

[/quote]

Kyllä, molemmat sarjat moneen kertaan jopa. Tyttäreni on saanut nimensäkin Lotta-kirjoista! :)

Ihan hiljattain luin jonkun Lotta-kirjan uudelleen, ja ihmeen hyvin oli säilynyt, Tiinoista en menisi sanomaan samaa.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 22:04"]

Lotta kirjat<3 ! Ol7n yksinäinen lapsi ja tavallaan ne korvasi mulle ystäviä. Lotta ja Giggi :) , mieleen on myös jäänyt Giggin lempparikarkki, eli suklaata ja lakua:)

[/quote]

Muistatko kuinka Lotta ja Giggi kävivät koulun jälkeen ostamassa kookospalloja? :) Niitä mäkin edelleen ostan aina, kun käyn Ruotsissa/Tukholmassa, vain sieltä saa niitä "oikeita".

Se oli Tiinan luokkakaveri Sylvi, joka kuoli. Asui tosi kurjissa oloissa ja muistaakseni kuoli aivokalvontulehdukseen. Mulla on melkein kaikki Tiina-kirjat ja jokaisen lukenut vähintään neljä kertaa. Tiina-kirjoissa parasta on ajankuvaus ja se sellainen reiluus kaikessa. Tiinahan ei osannut pyytää anteeksi äidiltään kiukustumisiaan, vaan anteeksi pyytämisen sijasta virkkasi lakanapitsiä äidilleen. 
Muistan, että lapsena lukiessa ensimmäisiä kertoja Tiinaa, ihmettelin kuinka kenenkään nimi voi olla Veli :D Ja kieltämättä se on hassu nimi pojalle. Tiinan veljen nimi on siis Veli.
Mummo oli herttainen ja Tiinaa kuvattiin samanlaiseksi kuin isänsä oli ollut pienenä. Tiina tappeli poikien kanssa ja äitinsä sanoikin, että Tiinasta olisi pitänyt tulla poika, kun oli niin raisu.

Lotta-kirjat ja Tiina-kirjat on tullut luettua, vaikka eivät minun ikäisteni (24v) lapsuuteen/nuoruuteen varsinaisesti enää kuuluneetkaan.

Samoin Ursulat ja Helenat olen lukenut, ihania! Gulla -kirjatkin luin lapsena läpi, se Regina ärsytti suunnattomasti kun oli niin epäreilu aina, etenkin kiusasi Johannes-parkaa.

Joku pohdiskeli, että mikä oli kirjasarja jossa päähenkilön ystävä oli Hertta. Kyseessä on Eeva -sarja, jossa siis Eeva, Marja ja Hertta touhusivat luokkansa kanssa kaikenlaista :)

Mites Seljan tytöt? Sara ja Sarri?

Ihanaa kun joku sanoi tätä ensimmäiseksi hyvän mielen ketjuksi pitkästä aikaa! <3
Ap

.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 23:23"]

Tiinan talossa Heidän osakkeessaan oli vain keittiö ja kamari. Ei kammari vaan kamari. Tiina asui kuvitteellisesti Tampereen Tammelassa eräässä oikeasti olevassa talossa. Niiden talo oli samanlainen kuin lähellä sijaitseva isoisovanhempieni asuttama talo. Isoisovanhemmillani oli samankokoinen osake, mutta en ehtinyt siellä käydä. Tiinan talo oli siis pienehkö puukerrostalo. Rappukäytävä oli varmaankin lämmittämätön. Tuollaisia taloja on modernisoituna vieläkin Tammelassa. En muista, onko Tiinan taloa, luultavasti on. Liisankallio on se kallio, johon nykyään on rakennettu Kalevan kirkko.

[/quote]Se talo on olemassa. Joku "raitti" on tehty Tiina-kirjojen tai Anni Polvan mukaan, en tiedä tehdäänkö niitä enää mutta joskus oli opastettuja kävelykierroksia kirjojen tapahtumapaikoilla.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 00:03"]

Tampereesta tuli mieleen eräs toinen suomalainen tyttökirjasarja; Seljat. Oletteko niitä lukeneet, eikös Seljojen kotikatu leppäkertunkuja (?) sijoittunut myös Tampereen suuntaan...

[/quote]Seljan perhe asui Tampereella, Kalkussa. Oja jonka yli hyppivät tai jotain on kai vielkin olemassa :)