Tiina- ja Lotta-kirjat

Sitä olen aina ihmetellyt, että ruotsalaisen Lotta-kirjasarjan kirjoittaja Merri Vik eli oikealta nimeltään Ester Ringner- Lindgren on kirjoittanut niin nuorekkaasti, vaikka itse olikin yli 50 v kun niitä alettiin julkaisemaan. Viimeisin Lotta-sarjan kirja julkaistiin v -91, jolloin kirjailija oli jo 84 v. Kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Täytynyt olla koko ikänsä pilke silmäkulmassa. Olen lukenut myös näitä kirjoja uudelleen ja uudelleen.. Kiva, että netistä löytyy nykyään tietoa kirjailijoista. Kun olin nuori, ei ollut nettiä. Paljon luettiin. Noita toisia Lotta-kirjoja olen myös lukenut, mutta en muista niistä juuri mitään.

Kirjoittavatko nykykirjailijat enää reipashenkisiä, hauskoja tyttökirjoja? Jotenkin niin nostalgista lukea välillä noita nuoruuden kirjasarjoja. Tiina-kirjat olen kaikki kerännyt omaan hyllyynikin seuraavia sukupolvia varten ja Lotta-kirjojen kerääminen on työn alla. Tässä ketjussa siis tarkoitetaan ruotsalaisia Merri Vikin kirjoja. Toinen Lotta- sarja oli lyhyempi. Harmittaa vaan , kun kirjastossa siirretään varastoon näitä iki-ihania kirjoja. Nykylapset eivät osaa niitä sieltä pyytää.

Lotta-kirjoja luen vieläkin, kun kaipaan iloa ja huolettomuutta.

Nuorena opin nimenomaan Lotta-kirjoista, että paras karkkisekoitus on suklaa & lakritsi. Niinpä tuo kombo kuului tähänkin pe-iltaan...

n43

Ella-kirjat nykyään luokittelisin vähän samaan kuin Tiina-kirjat.

Anni Swanilla on tosiaan myös ihania kirjoja. Ne on niin surullisiakin. Joku Ollin oppivuodet, Tottisalmen perillinen ja erityisesti Iiris-Rukka, jota itken vieläkin lukiessani.

Iiris oli oikeasti luokan pelle, häirikkö ja boheemi taiteilijanalku. Huolimatta siitä, että hän oli "köyhä ja maalainen" ja suri syvästi eri asioita. Tajusin tämän joskus vanhempana.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 14:12"]

Ihmettelin aina sitä, miksi Ursulan kaksoisveljen nimi oli Charlie. Eiväthän ne sopineet ollenkaan kaksosten nimiksi, koska ne olivat niin erilaiset toisiinsa nähden. No, selvisihän se viimein: alkuperäisteoksessa Ursulan nimi oli Cherry, suomentaja oli vain muuttanut sen nimen Ursulaksi (miksi ihmeessä?). Eikä Helenakaan ollut alunperin Helena vaan Sue. Aivan älytöntä touhua, ei taideta sentään enää tehdä noin?

[/quote]

Luulisin, että on haettu suomalaisille (tolloille maalaisille) helpompia ja tuttuja nimiä. Molemmat on mun korvaan jotenkin myös saksalaistyyppisiä, ehkä ajateltu että ovat helppoja. Joku Cherryhän olisi ollut tosi erikoinen. Puhumattakaan Suesta, kuka sitä olisi osannut edes ääntää.

Olen vuonna 1993 syntyny ja lapsena/teininä kaikki Tiinat, Lotat, Seljat, Vihervaaran Annat ja muut vastaavat lukenut. Ihania kirjoja!

Suomessa Lotta-kirjoja on kustantanut Karisto. Vuosina 2004-2007 se julkaisi uusintapainoksina osan Vikin Lotta-kirjoista. Osasta ei olla niitä otettu ja ovat häviämään päin kirjaston hyllyistä. Harmi. Toivottavasti sarja vielä elvytetään. Paljon tervehenkisempää luettavaa olisi nykynuorille kuin monet muut kirjat. Meillä tällähetkellä miehen ja tyttären kanssa rentouttava lukutuokio terassilla. Itsellä luettavana Varo aaveita Lotta! Helppoa ja rentouttavaa lukemista. Pienet on murheet kirjassa ja hauskaa ajanvietettä tämä.

[quote author="Vierailija" time="11.08.2015 klo 22:42"]

Joku mainitsi Kitty-lentoemäntäkirjat, en muista koskaan kuulleenikaan. Onko ne hyviä? Mihin aikaan sijoittuu? Ihanaa jos löytyis jostain, tykkäsin lapsena (90-luvulla) tosi paljon Lotta lentoemäntä-kirjoista, näin jälkikäteen ajateltuna ihmeen paljon niissä jaksettiin fiilistellä lentoemännän työn sisällöstä :)

[/quote]

Kitty-kirjat sijoittuvat jonnekin 40-50-luvuille. Tein äsken vähän googlaustöitä, ja päädyin siihen, että kirjailija on (enimmäkseen) sama kuin Ursuloissakin eli Helen Wells, ja alkuperäiseltä nimeltään Kitty onkin Vicki! Siis suomentajan ja kustannusyhtiön mielestä Kitty oli helpommin hyväksyttävä ja äännettävä kuin Vicki? Joopa joo...

Pari linkkiä: https://en.wikipedia.org/wiki/Vicki_Barr_Flight_Stewardess_Series

http://annaminunlukeaenemman.blogspot.fi/2013/06/helen-wells-kitty-saa-hopeasiivet-helen.html

http://sheferijm.vuodatus.net/lue/2014/02/helen-wells-kitty-lentaa-meksikoon

T. se Kittystä joskus maininnut.

Eikös Anni Polva aloittanut kirjoittamisen köyhyyttään sota-aikana, eli Tiina-kirjatkin kuvaavat sodanjälkeistä aikaa. Milloin olivatkaan nuorisomuotia elefanttitossut?

En ole koskaan ajatellut, että hienon Ninan ja talonmiehen Elvin asuminen samassa kerrostalossa olisi ollut jotenkin outoa. Eräille av-mammoille lienee vierasta se, että suomalaisessa yhteiskunnassa voi johtajakin asua kerrostalossa ja se, että sosiaalinen nousu vaikkapa työläispojasta johtajaksi oli mahdollista.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2014 klo 14:12"]

Kaikkein rakkaimmat nuortenkirjat (ei hyvänen aika, siis aivan kaikille ikäluokille sopivia!) ovat minulle Montgomeryn kirjat. Annat ja Runotytöt minulla on omassa hyllyssäni ja luen niitä sopivin väliajoin. Ne eivät ikinä vanhene. 

[/quote]

Eivät tosiaankaan! :) Mulla on kaikki Annat ja Runotytöt englanninkielisinä ja luen niitä säännöllisesti edelleen. Edellisestä kerrasta onkin jo hetki vierähtänyt, pitäisikin ottaa ne taas lukulistalle.

Ehkä näissä nimikäännöksissä on vaan toteutettu sitä mysteeriksi jäänyttä ideaa mitä myös elokuvien nimien käännöksissä Suomessa ;)

Sattui viikonloppuna käsiini eräs lehti joulukuulta 1970 ja siinä oli Anni Polvan haastattelu. Hän kertoi siinä, ettö Tiinan hahmo perustui hyvin vahvasti häneen itseensä - ei juuri koulupäivää ettei olisi nurkassa seisonut tai jälki-istunnossa ollut, ja kova tappelemaan poikien kanssa. Hän myös totesi, ettei edes osaa kirjoittaa sellaista mikä ei ole itse jollain tavalla koettua. Hyvin todenmukainen siis Tiina-kirjojen maailma taisi olla, vaikka vähän oudolta tuntui jo silloin 70-luvun lopulla, 80-luvun alussa kun niitä itse luin.

Lotta-sarja oli ehdoton suosikkini! Olen lukenut kaikki osat, jotka olen saanut käsiini.

Minä en pitänyt Tiina-kirjoista. Luin tuon Tinttamari-kirjan ja ehkä jonkun toisenkin, mutta kuvaus oli sellaista yltiörealistista minun makuuni, äiti ja Juha molemmat olivat sellaisia tiuskijoita ja kaikki kuvattiin jotennkin negatiivisella tavalla. Ja puhuttiin kammarista, vaikka se ei ollut kenenkään makuuhuone...

Lotta-kirjoja rakastin, erityisesti juuri niitä kahvilakäyntejä ja leivoksia, joita kuvailtiin ja sellaista vähän romanttista tunnelmaa (leivottiin, sytyteltiin kynttilöitä jne).

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:35"]

Oliko noi Lotta-kirjatniitä lentoemäntäkirjoja? Sellaisia muistan lukeneeni.

[/quote]

Oli semmoinen kuin Lotta lentoemäntänä kirjasarja ja se oli ihan eri sarja. Nää Lottakirjat, joista tässä ketjussa puhutaan oli ruotsalaisia. Mä muistan kanssa tuon lentoemäntäsarjan ja se oli muistaakseni ihan hauska, joskus teininä luin.

Luimme koko Tiina-sarjan lapselle iltasaduiksi. Ei Tiinan isä ollut viinaanmenevä. Häntä kuvattiin mukavaksi ja leppoisaksi, mutta alkoholia ei mainittu milloinkaan. Joku on turhaan tulkinnut noin.
Koko perhe oli erittäin oikeudenmukaisia ja hyveellisiä ja esimerkillisiä. Hyvä ajankuvaus tosiaan. Tuollaista elämä oli silloin. Ihanan yksinkertaista. Ei aluksi edes vissiin jääkaappia. Evääksi voileipiä Rahasta oli tiukkaa ja leikkele oli luksustuote

Siid tiinan isäkö juoppo? Mulle on tullut ebnemminkin sellainen olo, että tiinan isä oli vastaan alkoholia yms.. yhdessä kirjassa tiina päätyi johonkin juoppoperheeseen vieraaksi ja oli aivan kauhuissaan.. tiinan isä oli vaan sellanen vassari nössykkä.

Tiinat olen lukenut kaikki, tuosta lotta-sarjasta en ole kylllä kuullutkaan. Tiinat kuvasivat tosiaan omaa aikaansa hyvin, ja samaistumiskohteita oli paljon esim. mun omaan perheeseen.

Lotta kirjat<3 ! Ol7n yksinäinen lapsi ja tavallaan ne korvasi mulle ystäviä. Lotta ja Giggi :) , mieleen on myös jäänyt Giggin lempparikarkki, eli suklaata ja lakua:)