Tiina- ja Lotta-kirjat

Selja-kirjat! Rakastin kahta ensimmäistä aivan täysillä. Jotenkin sitten ne poikakuviot ja Virvan finnit tekivät hommasta liian ankean kolmannessa kirjassa.

Tiina-kirjoissa varmaan mätti tuo tappeleminen. Muistelisin, että joko Tiina uhkasi tai häntä uhattiin tappelulla lähes joka käänteessä ja tämän takia en sietänyt sitä Tiinan veljeä enkä Juhaa.

Lotta-kirjojen kepeys oli varmaan se houkutin. Lotalle sattui pahoja mokia mutta kaikki päättyi aina hyvin. Parasta oli lukea Lotan ja Gigin saumattomasta ystävyydestä. Ei ollut sellaista mokaa, etteikö Giggi olisi seissyt vieressä tukemassa. Ja Lotan vanhemmat olivat niin mukavia. Paulista pidin kyllä vähiten.

Luin kaikki Tiinat, Lotat ja Gunillat aikoinaa. Lotta-kirjat olivat ehdoton suosikkini hauskuutensa ja keveytensä takia. Muistan edelleen Kihara-Fridolfin joka oli tyttöjen opettaja ja mullekkin on jäänyt mieleen Giggin laku-suklaasekoitukset : )) sekä kaikki ihanat leivokset. Jo lapsena pidin Tiina-kirjoja tietyllä tapaa hieman sovinistisena, vaikka ehkä siitä välittyvä arvomaailma peilasi vain 50-lukua.

Juuri muuten katselin ohjelmaa vanhasta työläisksupunginosa Amurista, jonka puutalot liki kaikki 70-luvulla purettiin. Ankeaa eloa oli siellä. Yhteuskeittiöt joissa pakkasta talvella. Siis nyt ihan OT :) Mutta täytyisikin lukea Tiinat uudelleen ihan tuon tamperelaisuuden pohjalta.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 20:47"]Miten niin Tiinan isä oli viinaanmenevä? En ole tuollaista kirjoista havainnut. [/quote] makasi aina köökin sohvalla ylileppoisana. Ei voinut ihan selvinpäin olla ;)

[/quote]

Toisaalta Tiinan isällä oli nähtävästi sepelvaltimotauti (sai sydänkohtauksen jossain kirjassa ja siitä rintakivusta taidettiin mainita useamminkin, ellen pahasti muista väärin) joten se jo selittää makailemisen. Leppoisa voi olla selvinkin päin :-)

Lotta ja Giggi ja kumppanit olivat minunkin suosikkejani. Niin, ja lukiko kukaan muu niitä sairaanhoitajakirjoja - Sisar Helena -sarjaa ja vanhempaa, sisar Ursula-sarjaa? Me niitä äidin kanssa luettiin :-)

Anni Swanin nuortenkirjat huippuja, Sarasta ja Sarrista tykkäsin vaik' en Sarasta, ärsytti kun houkutteli Sarrin vaihtamaan vaatteita kanssaan joissain juhlissa, paljastuivat ja muistaakseni Sara ei tunnustanut ideaa omakseen tai sitten muistan väärin, myötätunto oli kuitenkin Sarrin puolella. Seljan tytöt luettu moneen kertaan, niissä inhokkini oli Margarita, oli mielestäni ärsyttävän itserakas. -Tulipas negatiivista tekstiä, olen varmaan ollut noille kateellinen. ;-) -taidan vanhana lukea nuo uudelleen ja katsoa onko näkemykseni muuttunut.

Särähti silmään tuo maininta selkäsaunoista ja siitä kuinka kirjoittaja sanoi eläneensä väkivallattoman lapsuuden.En tässä käy puolustelemaan selkäsaunoja,mutta väkivallattoman ja kaiken lisäksi ihanan kunnon lapsuuden minäkin vietin.Silti sain jonkun kerran koivun vitsasta äidiltä,isä ei antanut koskaan selkäsaunaa.Äidiltäkin oli vain pieniä vitsajuttuja ja joskus tukisti.Minusta se kuulukasvatukseen,kunnioitan päätöstä ettei niin tehdä,mutta pieni "muisto" vain muistuttaa missä teki väärin.Saan varmasti mammat silmilleni enkä omalle tytölleni ole vitsaa antanut enkä tietenkään lapsenlapsille.Mutta se oli ajan oikeus,kaukana oltiin väkivallasta.Tiesin suvussani että joku sai vyöremmistäkin ja vielä äidiltä,siinä menee kyllä mulla raja.Mutta siitäkin kasvoi kunnonkansalainen ja vanhempiaan edelleen rakastava ihminen.Alkoholiongelmia ei ollut meillä eikä heillä eikä rakkauden puutetta.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 01:03"]Ei se Tiinan kaveri Elvi kuollut. Yhdessä kirjassa kerrottiin aiemmin mainitsemattomasta Tiinan luokkakaverista, joka kuoli. Siis lukijalle hyvin lyhyt tuttavuus. Tätä kaukana asunutya tyttöä kuvattiin vain yhden kirjan alkupuolikkaassa ja sitten se jo kuoli. Tiina meni käymään sen kotona. Se oli kauhean sairas, asui hyvin köyhästi ja Tiina vei sille jotain tuliaisiakin. [/quote] Tiina lahjoitti tytölle pitkään haluamansa Elefanttitossut. Se tyttö (Saara?) kuoli, minua jäi vaivaamaan että saiko Tiina ne kenkänsä takaisin. Muistan että se luku muutenkin päättyi jotenkin töksäyttäen, Tiina kävi siis kylässä ja seuraavassa lauseessa luki että viikon päästä Saara(?) kuoli. Ja se luku oli sitten siinä. -Tiinan äidin taas luulin oikeasti vihaavan Tiinaa, hassua, luin kirjoja sitten vanhempana ja huomasin että tavallinen huolehtiva äitihän olikin.

[/quote]

Sylvihän se tyttö taisi olla. Mielestäni taas juuri tuo luvun loppu oli erittäin vaikuttava ja kerronnallisesti toimiva ratkaisu. Luulenpa että kirjailija kirjoitti jonkun tosielämän tapauksen tuohon Sylviin? Se minuakin tosin häiritsi, ettei koko Sylvistä mainittu enää sanallakaan koko kirjassa tämän jälkeen.

Luin molempia. Tiinoista jäi mieleen ankara äiti ja kiltti isä sekä se kerrostalolapsuuden tunnelma vastakohtana omalle lapsuudelle maaseudulla.
Lotta-kirjat olivat ihania, hauskoja, olisin itse niin halunnut elää niin kuin Lotta. Ja olin todella pettynyt, kun Tukholmassa maistoin kookospalloja eikä ne ollukaan hyviä!!
Omalle tytölle yrittänyt näitä kaupata, mutta lukee mieluummin fantasiaa ja uudempia kirjoja...

Luin. Myös gunillat.

Ihania! Erityisesti Lotat. Kävivät kahvilassa kaakaolla. Meillä maalla moisesta saattoi vain haaveilla.

Luin molempia. Tiinassa mua ärsytti lähinnä se ankea perhe. Ja Lotat luin myös melkein kaikki ja jotenkin petyin siihen miten se sarja kehittyi, mutta en muista kyllä enää että mistä... Pitäisi lähteä kirjastoon kolistelemaan niitä hyllyjä uudestaan ja verestää muistoja. Muistan vaan, että johonkin mukamas petyin. Muistan vaan sen tunteen. Mutta yleismuistot ko.kirjasarjoista on hyvät. Noita Gunilloita en muista.

Tiinalla oli ihana isä ja mummo.

Gunilloita en ole lukenut. Tuli mieleen myös vanhempia, Vihervaaran Anna ja joku suomalainen (muistaakseni), jossa oli päähenkilön kaverina Hertta-niminen tyttö (tai Hella?). Ja Pikku Naisia koko sarjan luin joskus. Voisikin trillerien sijaan seuraavalla kerralla kirjastossa suunnata nuorten puolelle :) entäs Maria Gripe, onko tuttu? Muistelen, että outo sarja mutta hyvä.
ap

Tiinat luin kaikki ja järjestyksessä, pidin silloin mutten ole koskaan palannut kirjoihin. Lottia en ole vieläkään lukenut kaikkia, kun ei niitä löydy mistään. Lotta-sarja lössähti jossain vaiheessa, kirjoittajan tyyli muuttui ankeammaksi. Ehkä häneltä loppui inspis tai ikää tuli liikaa. Oli myös aika tylsää kun Lotta ja Paul lopulta alkoivat seurustella... ja ärsyttävää sekin, että Lotta vain haikaili ja haikaili koko sarjan ajan saman tyypin perään. Lotissa on häiritsevää muuten se, että vaikka niiden tapahtumat sijoittuvat ehkä 10-15 vuoden ajalle (Lotta ekassa kirjassa 13, viimeisessä 20jotain) ja 1. kirja on julkaistu vuonna 1958, tapahtumat tuntuvat sijoittuvan aina julkaisuajan mukaiseen nykyhetkeen. Joitain vaihtuvia nimiä yms. virheitä niistä löytyy myös. Mutta joo, pidin sarjasta kovasti ja haluaisin lukea sen kokonaan... Karistokin lopetti uusintapainokset jostain syystä, höh.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 20:29"]

Tiinalla oli ihana isä ja mummo.

[/quote]

Mä jotenkin muistelen, että sillä oli myös kyykyttävä ja käskevä äiti?? Vai sekoitankohan johonkin toiseen. Voi olla, että muistan sen äidin ja olen feidannut nuo hyvät perhehahmot, koska elin itse just silloin vaihetta, jolloin otettiin äidin kanssa usein yhteen.  Pitäs tosiaan verestää muistoja :)  T. se joka muisteli sitä ankeaa perhettä.

Lotta-kirjat perustuivat kirjailija Merri Vikin omaan elämään. Ehkä sen elämästä vaan tuli aikuistuessa tylsää ;)

Tiinan äidin kai oli pakko pitää jöötä kun isä oli joidenkin tulkintojen mukaan viinaanmenevä ja siksi välillä vanhempana "leppoisa". Tiedä sitten. Mutta Juha oli ihana!

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 20:30"]

Gunilloita en ole lukenut. Tuli mieleen myös vanhempia, Vihervaaran Anna ja joku suomalainen (muistaakseni), jossa oli päähenkilön kaverina Hertta-niminen tyttö (tai Hella?). Ja Pikku Naisia koko sarjan luin joskus. Voisikin trillerien sijaan seuraavalla kerralla kirjastossa suunnata nuorten puolelle :) entäs Maria Gripe, onko tuttu? Muistelen, että outo sarja mutta hyvä. ap

[/quote] Mä luin tuon vieras aikojen takaa ja sen luin ihan liian nuorena. Oli jotenkin pelottava. Muistan sen kannen edelleen hyvin, jossa joku tyttö menee portista ja sillä on päivänvarjo tms. aika synkkä kuva.  Ne kirjassa kuvaillut askeleet muistan hyvin ja pelkäsinkin niitä.

Ah ne Gunilla-kirjat.. aivan ihania..

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 20:32"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 20:29"]

Tiinalla oli ihana isä ja mummo.

[/quote]

Mä jotenkin muistelen, että sillä oli myös kyykyttävä ja käskevä äiti?? Vai sekoitankohan johonkin toiseen. Voi olla, että muistan sen äidin ja olen feidannut nuo hyvät perhehahmot, koska elin itse just silloin vaihetta, jolloin otettiin äidin kanssa usein yhteen.  Pitäs tosiaan verestää muistoja :)  T. se joka muisteli sitä ankeaa perhettä.
[/quote] Äiti oli kova huolehtimaan ja toi huolehtimisen tiukalla kurinpidolla esiin. Kuitenkin loppujen lopuksi Tiinakin aina tajusi miksi äiti toimi niin kuin toimi. Kyllä aittwn taas toiaaalta auttoi, esim. Myyjäisiin kutoi loppuun Tiinan vaivalla tekemän köaityön, kun tämä ei saanut valmiikai. Ja oli valmia ottamaan perheeseen ottotytön, vaikka toimeentulo oli niukkaa. Oli myös suuri eläinten ystävä, Möllikissa oli hemmoiteltu killi.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 20:35"]

Lotta-kirjat perustuivat kirjailija Merri Vikin omaan elämään. Ehkä sen elämästä vaan tuli aikuistuessa tylsää ;)

Tiinan äidin kai oli pakko pitää jöötä kun isä oli joidenkin tulkintojen mukaan viinaanmenevä ja siksi välillä vanhempana "leppoisa". Tiedä sitten. Mutta Juha oli ihana!

[/quote]

Okei kiitos! Mä olin niin nuori, etten muista ihan tarkalleen ja tuosta viinaanmenevästä tulkinnasta en ollut tietoinen.