Kuolen nauruun, poikaystäväni (pian ex) on ihan ääliö

Täytyy vaan todeta, että tosi moni mies on vielä kiinni eksässä. On nähty. Ja minustakaan ei ole laastariksi.

Minä en käsitä menneessä eläviä ihmisiä. Mullakin on valitettavasti yksi eksä joka höpöttää minusta nykyiselleen, lähettelee viestejä ja kyselee kuulumisia, luulee facessa, että päivitykseni on tehty hänelle jne. :D Hirveä luuseri. Ei ole kiva olla laastari, mutta ei ole kiva olla se exäkään, jota ei voi millään jättää rauhaan. AP teki oikein.

Jos ihminen, jota luulee aikuiseksi ihmiseksi tasavertaisessa (rakkaus)suhteessa, sanoo toiselle osapuolelle: olen kanssasi kun en saa sitä kenet halusin, niin silloin on aika lopettaa. Olen samaa mieltä. Kokemuksesta oppineena. Ei hyvä seuraa. Eksäni sanoi jo suhteen alkumetreillä minulle, ettei olisi katsonut minuun päinkään, ellen olisi ollut hänestä kiinnostunut. Muutaman vuoden jälkeen hän kohteli minua kuin ilmaa, vaikka asuimme yhdessä ja lapsiakin jo oli.

2

2

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 23:15"]

Muutama kuukausi virallista seurustelua takana, vuoden olemme tunteneet. Juttelimme tänään syntyjä syviä, ja keskustelu kääntyi molempien entisiin suhteisiin. Mies kysyi mihin viimeisin suhteeni kaatui, ja minä kerroin että emme vain sopineet yhteen vaikka ex olikin oikein mukava mies. Kysyin sitten mieheltä saman, hän oli ollut sinkkuna noin vuoden ennen minun tapaamistani. Mies meni sitten paljastamaan, että hän oli suhteessa se, joka tuli jätetyksi, ja että hänellä on vielä tunteita exäänsä kohtaan. Ei tarkoittanut möläyttää tuota, mutta kun ilmeeni oli yhtä kysymysmerkkiä, niin ei voinut myöskään valehdella. Tämä meidän suhde on kuulemma miehen tapa edetä elämässään. Ex ei häntä enää halua, eikä hän halua olla sinkkukaan. Sen pitäisi olla ihan ok hänen mielestään.

Olin aika mykistynyt, mutta aika pian tein päätöksen että mies saa nyt lentävän lähdön. Aloitin uudestaan keskustelun ja sanoin että asia on nyt niin, että en ole niin epätoivoinen että ryhtyisin kenellekään laastariksi. Kaikkein hauskin hetki tuli tässä kohtaa, kun mies kehtasi vielä sanoa että oikeastaan tämä koko kriisi on minun syytäni, sillä itsehän menin asiaa kysymään :D Niin joo, olisihan se toki miehen kannalta mukavampaa ettei asia olisi tullut puheeksi, ja minä en vain tietäisi olevani hänelle sen ihanan exän korvike, kun yksinkään ei jaksa olla.

Olen jotenkin shokissa, ja tämä tulee varmasti vielä sattumaan ja lujaa, koska kuvittelin meidän olevan oikeasti rakastunut pari yhteisen taipaleensa alussa. Mutta jostain syystä tuo miehen idioottimaisuus naurattaa ihan järjettömästi, onneksi asia selvisi ennemmin eikä myöhemmin.

Huh, onneksi täällä voi avautua.

[/quote]

Mies vaikuttaa todella yksinkertaiselta,hyvä että pääset eroon :D

Totta kai on vielä tunteita noin lyhyen ajan päästä kun ero on tuore. Se ei tarkoita että ei rakasta sinua vaan haluaisi exän. On vain sekaisin ja eron käsittelyn loppuun kuuluu positiiviset tunteet jonka jälkeen ero on henkisesti lopullinen. Kyse ei ole kaipauksesta, rakkaudesta vaan herättää tunteita.

Käske tarkentamaan. Älä vielä tee mitään. Erosta toipuminen oikeasti vie aikaa! Samaan aikaan voi rakastaa syvästi jo toista.

...

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 02:07"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 23:15"]

Muutama kuukausi virallista seurustelua takana, vuoden olemme tunteneet. Juttelimme tänään syntyjä syviä, ja keskustelu kääntyi molempien entisiin suhteisiin. Mies kysyi mihin viimeisin suhteeni kaatui, ja minä kerroin että emme vain sopineet yhteen vaikka ex olikin oikein mukava mies. Kysyin sitten mieheltä saman, hän oli ollut sinkkuna noin vuoden ennen minun tapaamistani. Mies meni sitten paljastamaan, että hän oli suhteessa se, joka tuli jätetyksi, ja että hänellä on vielä tunteita exäänsä kohtaan. Ei tarkoittanut möläyttää tuota, mutta kun ilmeeni oli yhtä kysymysmerkkiä, niin ei voinut myöskään valehdella. Tämä meidän suhde on kuulemma miehen tapa edetä elämässään. Ex ei häntä enää halua, eikä hän halua olla sinkkukaan. Sen pitäisi olla ihan ok hänen mielestään.

Olin aika mykistynyt, mutta aika pian tein päätöksen että mies saa nyt lentävän lähdön. Aloitin uudestaan keskustelun ja sanoin että asia on nyt niin, että en ole niin epätoivoinen että ryhtyisin kenellekään laastariksi. Kaikkein hauskin hetki tuli tässä kohtaa, kun mies kehtasi vielä sanoa että oikeastaan tämä koko kriisi on minun syytäni, sillä itsehän menin asiaa kysymään :D Niin joo, olisihan se toki miehen kannalta mukavampaa ettei asia olisi tullut puheeksi, ja minä en vain tietäisi olevani hänelle sen ihanan exän korvike, kun yksinkään ei jaksa olla.

Olen jotenkin shokissa, ja tämä tulee varmasti vielä sattumaan ja lujaa, koska kuvittelin meidän olevan oikeasti rakastunut pari yhteisen taipaleensa alussa. Mutta jostain syystä tuo miehen idioottimaisuus naurattaa ihan järjettömästi, onneksi asia selvisi ennemmin eikä myöhemmin.

Huh, onneksi täällä voi avautua.

[/quote]

Ja ikää oli? Oma villi veikkaukseni on, että jossakin alle kahdenkymmenen. 

Te olette seurustelleet pari kuukautta keskenänne ja nyt jo olet vaatimassa, että poikkis olisi unohtanut entisen elämänsä sinun vuoksesi. Kun näin ei olekaan, olet lemppaamassa häntä pois elämästäsi. Väität myös olevasi nauruun kuolemassa, mutta myöhemmin tunnustat olevasi ihan hajalla. Jos nyt tosiaankin jätät poikaystäväsi, teet todennäköisesti hänelle suuren palveluksen. Eihän kukaan jaksa moista draamakuningatarta pitemmän päälle. Teet niin äkkinäisiä johtopäätöksiä, että hieman hitaampaa hirvittää. 

Kuules nyt tyttö. Vaikka sinä et pahemmin ajattelekaan entisiä poikakavereitasi, tämä sinun poikakaverisi ei ole samanlainen tuulitunneli vaan myöntää ihan rehellisesti, että kyllä - tunteita on yhä olemassa. Minne ne tunteet häviäisivät? Eivät minnekään. Jos on ollut ihan hyvä suhde, tietenkin sitä voi muistella lämpimästi jälkeenpäin. Tunteet kuitenkin haalistuvat ajan myötä. Varmaan niin on käynyt myös poikakaverillesi. Kysypä häneltä. Kysy, vieläkö hän rakastaa entistä tyttöystäväänsä yhtä palavasti kuin eron hetkellä vai ovatko tunteet sittenkin haalenneet yhtään. 

Oen nainen ja sinua huomattavasti vanhempi. Todennäköisesti voisin olla äitisi tai isoäitisi. Säännölliseti muistelen entisiä suhteitani ja niiden huippuhetkiä. Saan tästä hyvän mielen. Muistelen intohimoisia tunteita, kun rakastin ja olin rakastettu. Erityisasemassa ovat ensimmäinen rakkauteni, ensimmäinen poikaystäväni ja se, joka vei neitsyyteni. Myös lasteni isälle suon ajoittain lämpimiä ajatuksia vielä katkeran eron jälkeenkin.

Enää en huolisi ketään heistä takaisin, tunteeni ovat haalistuneet vuosien kuluessa. Silloin nuorempana varmaan olisi ollut toisin. Jonkun heistä olisin voinut ottaakin takaisin silloin aikoinaan.

No niin, tyttö. Mietipä, mikä on tärkeysjärjestyksesi elämässä. Mieti myös, miksi kysyt kysymyksiä, joista voit saada rehellisiä vastauksia.  Osaatko arvostaa poikakaverisi rehellisyyttä vai takerrutko lapsellisiin päähänpinttymiisi? Valinta on sinun. 

[/quote]

Olemme seurustelleet pari kuukautta, tapailleet lähes vuoden, ja kyllä vaadin todellakin että mies ei tässä kohtaa tunnusta käyttävänsä minua välineenä exänsä unohtamiseen :D Kuinka alas naisen pitäisi mielestäsi vajota miehen takia? Minä olen mieluummin yksin kuin tällaisessa suhteessa. Mies ei tarkoittanut että muistelisi exää haikeudella, vaan että hän ei ole päässyt tästä ollenkaan yli. Osaan minäkin arvostaa entisten poikaystävieni hyviä puolia edelleen, mutta olen mennyt elämässä eteenpäin. 

Ja kyllä, minua sekä naurattaa että surettaa, ihminen voi kyllä tuntea noita tunteita ihan samanaikaisesti. Olen surullinen, koska poikaystäväni myönsi käyttävänsä minua laastarina unohtaakseen toisen naisen. Mutta minua myös naurattaa, koska oli älyttömän koomista, että hänen mielestään ongelmaa ei olisi, jos minä en olisi kysynyt asiasta. Ja huom. hän kysyi sitä minulta ensin!

Nimesit minut draamakuningattareksi. Itse en itseäni sellaisena pidä, koska en harrasta riitelyä tai riehumista, vaan tämäkin erokeskustelu käytiin aivan normaalilla äänensävyllä. 

Minulla on kai oikeus päättää, millaisessa suhteessa haluan olla? Tämä ei minulle riitä. Exiä ei tarvitse inhota tai olla kuin heitä ei olisi olemassa, mutta tämä mies ei ole valmis seurustelemaan kenenkään kanssa.

Olen lähes 30-vuotias.

-ap

Oon erimieltä, kun monet vastaajat! Minusta miehesi kuulostaa symppikseltä ja rehelliseltä, kun puhuu lämpimästi ex:stään. Ei tämä estä sitä, etteikö teidän suhteesta voi kehittyä tätä suurempi rakkaustarina! Älä nyt vaan eroa tämän takia hyvästä miehestä, vaan sopikaa, että menneet on menneitä, ja keskitytte teidän suhteeseen!

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 08:46"]

Totta kai on vielä tunteita noin lyhyen ajan päästä kun ero on tuore. Se ei tarkoita että ei rakasta sinua vaan haluaisi exän. On vain sekaisin ja eron käsittelyn loppuun kuuluu positiiviset tunteet jonka jälkeen ero on henkisesti lopullinen. Kyse ei ole kaipauksesta, rakkaudesta vaan herättää tunteita. Käske tarkentamaan. Älä vielä tee mitään. Erosta toipuminen oikeasti vie aikaa! Samaan aikaan voi rakastaa syvästi jo toista.

[/quote]

Heidän erostaan on pian 3 vuotta, mikä on pidempi aika kuin heidän suhteensa kesto. Omasta edellisestä erostani on lyhyempi aika, enkä puhuisi kuten mies eilen puhui. Ja sen jälkeen mitä hän sanoi, minä en ole valmis katsomaan ja odottamaan rakastaisiko hän kuitenkin minua enemmän. Annoin miehelle mahdollisuuden selittää ja korjata asia, jos sanoi jotain väärin, mutta sen sijaan hän myönsi että ymmärsin oikein.

Toki joku voi halutakin jäädä tällaiseen tilanteeseen, mutta minä en. Uskon että voin saada parempaakin.

-ap

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 08:46"]Totta kai on vielä tunteita noin lyhyen ajan päästä kun ero on tuore. Se ei tarkoita että ei rakasta sinua vaan haluaisi exän. On vain sekaisin ja eron käsittelyn loppuun kuuluu positiiviset tunteet jonka jälkeen ero on henkisesti lopullinen. Kyse ei ole kaipauksesta, rakkaudesta vaan herättää tunteita.

Käske tarkentamaan. Älä vielä tee mitään. Erosta toipuminen oikeasti vie aikaa! Samaan aikaan voi rakastaa syvästi jo toista.
[/quote]

Juu, mutta silloin ei ole valmis uuteen suhteeseen, jos haikailee menneitä eikä ole missään nimessä oikein käyttää toista laastarina (ts. hyväksikäyttää eroprosessissaan), jos toinen ei sitä halua. Itse en IKINÄ ryhtyisi kenenkään laastariksi. Säälittävää pelleilyä. Ymmärrän, että eron jälkeen hakee lohtua muualta ja haluaa läheisyyttä ja sympatiaa, MUTTA ei missään nimessä toista loukaten tai niin, että antaa toisen ymmärtää muuta. Exät on exiä ja niistä on päästävä yli, jos haluaa vakavan parisuhteen.

2

Jos suhde kestää kolme vuotta, menee kuusi siitä todella selviämiseen. AINA tuplasti mitä on kestänyt. Ei estä elämää mutta käsiteltäviä voi vielä olla.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 08:58"]

Jos suhde kestää kolme vuotta, menee kuusi siitä todella selviämiseen. AINA tuplasti mitä on kestänyt. Ei estä elämää mutta käsiteltäviä voi vielä olla.

[/quote]

Käsiteltävät asiat ovat eri juttu kuin se, että etsitään joku joka täyttäisi exän saappaat edes jotenkuten kun ei haluta olla yksinkään.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 08:53"]Oon erimieltä, kun monet vastaajat! Minusta miehesi kuulostaa symppikseltä ja rehelliseltä, kun puhuu lämpimästi ex:stään. Ei tämä estä sitä, etteikö teidän suhteesta voi kehittyä tätä suurempi rakkaustarina! Älä nyt vaan eroa tämän takia hyvästä miehestä, vaan sopikaa, että menneet on menneitä, ja keskitytte teidän suhteeseen!
[/quote]

Se, että kertoo kaipaavansa eksäänsä on täysin eri asia kuin eksästä lämpimästi puhuminen ! Ei ole oikein seurustella toisen kanssa jos samaan aikaan haaveilee vielä toisesta. Ja mun mielestä eksistä ei tarvii kertoa, siinähän pitää ne hyvät muistot oman päänsä sisällä.

Neuvoisitteko te miehen ymmärtäjät omia tyttäriänne jäämään miehen luo, joka on myöntänyt kyseessä olevan laastarisuhde? Sanoisitteko, että "odota vaan, voi se ajan myötä sinuun rakastua"? Entä sitten jos kaivattu ex ottaakin miehen takaisin ja laastari jää kuin nalli kalliolle?

Jokainen ansaitsee olla kumppanilleen se täydellisin ja ihanin puoliso, ei mikään exään vertailtava korvike. Surullista on, jos joku sellaiseksi tyytyy. Jotain parempaa voi mennä samalla ohi.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 02:24"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 23:15"]

Muutama kuukausi virallista seurustelua takana, vuoden olemme tunteneet. Juttelimme tänään syntyjä syviä, ja keskustelu kääntyi molempien entisiin suhteisiin. Mies kysyi mihin viimeisin suhteeni kaatui, ja minä kerroin että emme vain sopineet yhteen vaikka ex olikin oikein mukava mies. Kysyin sitten mieheltä saman, hän oli ollut sinkkuna noin vuoden ennen minun tapaamistani. Mies meni sitten paljastamaan, että hän oli suhteessa se, joka tuli jätetyksi, ja että hänellä on vielä tunteita exäänsä kohtaan. Ei tarkoittanut möläyttää tuota, mutta kun ilmeeni oli yhtä kysymysmerkkiä, niin ei voinut myöskään valehdella. Tämä meidän suhde on kuulemma miehen tapa edetä elämässään. Ex ei häntä enää halua, eikä hän halua olla sinkkukaan. Sen pitäisi olla ihan ok hänen mielestään.

Olin aika mykistynyt, mutta aika pian tein päätöksen että mies saa nyt lentävän lähdön. Aloitin uudestaan keskustelun ja sanoin että asia on nyt niin, että en ole niin epätoivoinen että ryhtyisin kenellekään laastariksi. Kaikkein hauskin hetki tuli tässä kohtaa, kun mies kehtasi vielä sanoa että oikeastaan tämä koko kriisi on minun syytäni, sillä itsehän menin asiaa kysymään :D Niin joo, olisihan se toki miehen kannalta mukavampaa ettei asia olisi tullut puheeksi, ja minä en vain tietäisi olevani hänelle sen ihanan exän korvike, kun yksinkään ei jaksa olla.

Olen jotenkin shokissa, ja tämä tulee varmasti vielä sattumaan ja lujaa, koska kuvittelin meidän olevan oikeasti rakastunut pari yhteisen taipaleensa alussa. Mutta jostain syystä tuo miehen idioottimaisuus naurattaa ihan järjettömästi, onneksi asia selvisi ennemmin eikä myöhemmin.

Huh, onneksi täällä voi avautua.

[/quote]

Hyvä esimerkki naisista: älä ikinä puhu totta naiselle missään olosuhteessa.

[/quote]

Jos et tahdo molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuvaa parisuhdetta, niin älä sitten puhu totta :) Jos totuuden puhuminen johtaa negatiivisiin seurauksiin niin ette ole oikeat toisillenne.

Mitä mieltä ootte; mun miesystävä puhuu tutuilleen esim "mikko kävi meidän pihassa laittamassa autoaan" "meilläkin radio toimi tv kanssa samasta kaukkarista" "mäkin tein meille sillon ne lattiat".. Puhuu näin kun mä oon mukana MUTTA puhuu eksästään.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 09:29"]Mitä mieltä ootte; mun miesystävä puhuu tutuilleen esim "mikko kävi meidän pihassa laittamassa autoaan" "meilläkin radio toimi tv kanssa samasta kaukkarista" "mäkin tein meille sillon ne lattiat".. Puhuu näin kun mä oon mukana MUTTA puhuu eksästään.
[/quote]

Sillä kysyn että ärsyynnynkö ihan turhasta kun se tekee noin ?? Oon jo ihan meidän suhteen alussa huomauttanut että TE ette oo enään "me"