Selittäkää se ristiriita, kun esim. Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia palvotaan pakkomielteen omaisesti, mutta kaikki uudet rakennukset ovat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katastrofin viimeistelee Helsingin rakennusvalvonta, jossa joku aloitteleva tarkastaja suuressa viisaudessaan vaatii lupakuviin liitteeksi lähes sata täysin turhaa ja typerää kaaviokuvaa ja selostusta ja korjauttaa loputtoman määrän turhia merkintöjä. Tavoitteena ilmeisesti on ettei pienestä suunnittelupalkkiosta jää puolen vuoden lupaprosessin jälkeen varsinaiseen suunnitteluun senttiäkään.

Meillä ollut taloyhtiössä pian viisi vuotta liikehuoneiston ikkunan uusinta jumissa. Haluaisimme palauttaa sen mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi (on jopa alkuperäinen arkkitehdin piirustus), mutta ei. Siinä se hemmetin 60-lukulainen ikkuna nyt on ja kai pysyy, kiitos rakennusvalvonnan.

Niin ja asuinhuoneistoahan ei liikehuoneistosta saa, koska on joku helvatan kiintiö, kuinka paljon milläkin alueella pitää olla kivijalkaliiketiloja. Joo, niissähän kysyntä sen kuin kasvaa.. juu ei.

Vierailija kirjoitti:

Laatikko eli suora seinä ja suorakulma on aina yksinkertaisempi suunnitella, halvempi rakentaa ja vähemmän rakennusvirheriskialtis kuin kaareva pinta ja muut yksilölliset ratkaisut.

No kyllä Alvar Aalto on piirtänyt ja suunnitellut paljon myös kaarevia ja pyöreitä pintoja.

Hyvä esimerkki on hänen ajattomat huonekalut, kuten erilaiset tuolit ja pöydät.

Pointti on siinä,  että ne ovat sellaisia töitä, jotka kestävät aikaa.

Klassikoita.  Ovat suunnittelunsa puolesta, että kelpaavat jokaiselle sukupolvelle, eivät siis ole muotiin ja aikaan sidottuja, koska niistä puuttu monimutkainen kuvioini ynnä muu sellainen.

Juuri tämän takiahan hän on niin kansainvälisesti suosittu arkkitehti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Iso ongelma on tuo nimen palvonta. Pitäisi pystyä avoimesti myöntämään, että vaikka Aallolla on hienojakin töitä, niin on myös epäonnistumisia, jotka pitää voida purkaa vaikka kuinka olisi "nimeä".

Miten voi olla niin vaiketa myöntää, että esim. Finlandia-talon laattojen materiaalivalinta on epäonnistunut? Miksi pitää jääräpäisesti palvoa mestaria ja laittaa ne samat paskat laatat uudelleen ja uudelleen?

Ulkolaattojen lisäksihän meni talon akustiikka pieleen. Mikä aika fail ottaen huomioon käyttötarkoituksen.

Samaa kuulin Otaniemen luentosaleista. Ja sitten kun akustiikan asiantuntijoilla olisi ollut keinot korjata se, niin eipä saanut tehdä mitään näkyviä muutoksia...

Mitään käyttörakennuksia ei pitäisi antaa kuuluisien/potentiaalisesti kuuluisien arkkitehtien suunniteltavaksi, koska sitten siinä paskassa olla jumissa niin, että mitään virheitä ei voi korjata eikä tiloja muokata myöhempiä käyttötarpeita varten.

Suunnitelkoot jotain patsaita tms. joiden käytännöllisyydellä ei ole väliä.

Suomessa kannattaa suunnittelussa ottaa huomioon että talo todennäköisesti puretaan jo 20 vuoden kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katastrofin viimeistelee Helsingin rakennusvalvonta, jossa joku aloitteleva tarkastaja suuressa viisaudessaan vaatii lupakuviin liitteeksi lähes sata täysin turhaa ja typerää kaaviokuvaa ja selostusta ja korjauttaa loputtoman määrän turhia merkintöjä. Tavoitteena ilmeisesti on ettei pienestä suunnittelupalkkiosta jää puolen vuoden lupaprosessin jälkeen varsinaiseen suunnitteluun senttiäkään.

Meillä ollut taloyhtiössä pian viisi vuotta liikehuoneiston ikkunan uusinta jumissa. Haluaisimme palauttaa sen mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi (on jopa alkuperäinen arkkitehdin piirustus), mutta ei. Siinä se hemmetin 60-lukulainen ikkuna nyt on ja kai pysyy, kiitos rakennusvalvonnan.

Niin ja asuinhuoneistoahan ei liikehuoneistosta saa, koska on joku helvatan kiintiö, kuinka paljon milläkin alueella pitää olla kivijalkaliiketiloja. Joo, niissähän kysyntä sen kuin kasvaa.. juu ei.

No ei se noin mene.

Liikehuoneistot maksavat taloyhtöille tosi hyvää vuokraa, jos tila on vuokrattu.

Ja usein liikehuoneistot ovat vuokrattuja tiloja, sillä etukäteen ei voi tietää, kannattaako yritys vai ei.

Ja liikehuoneistoksi suunniteltu tila, on aivan erilainen kuin muut huoneistot taloyhtiössä.

Siinähän pitää asiakkaa ja heille wc:t.  Ja itse liiketila, sosiaaliset tilat, keittiö ja huoneiden lukumäärä ja poistumistilat, valaistut sun muut.

Liikehuoneisto joka on käytössä, tuottaa taloyhtiölle erittäin hyvin rahaa, ja siitä hyötyy tavallaan oman asuntonsa vastikkeesa tai vuokrassa.

Vierailija kirjoitti:

...ja nyt eletään 2020-lukua, ei 1950-lukua = enää ei työmaalla tehdä käsityönä yhtään mitään, vaan kaikki tulee valmistuotteina ja elementteinä, jotka vaan kasataan yhteen.

No se on aivan yks lysti, miten se talo sisustetaan.

Suunnittelu ja tilat, ikkunat, huonejärjestys, rappukäytävät, ulkonäkö sun muut suunnittelee aina arkkitehtitoimisto.

On sitten rakentajan yhtiön asia, millaisen tason se valitsee.

Että onko talossa muovilattiat, vai laminaatti vaiko oikea parkettii?  Onko tiiliseinää vaiko puuseinää vaiko halpaa lastulevyä, Ja niin edelleen.

Ja tuon varustuksen mukaan huoneistojen hinnat ja vuokrat määräytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katastrofin viimeistelee Helsingin rakennusvalvonta, jossa joku aloitteleva tarkastaja suuressa viisaudessaan vaatii lupakuviin liitteeksi lähes sata täysin turhaa ja typerää kaaviokuvaa ja selostusta ja korjauttaa loputtoman määrän turhia merkintöjä. Tavoitteena ilmeisesti on ettei pienestä suunnittelupalkkiosta jää puolen vuoden lupaprosessin jälkeen varsinaiseen suunnitteluun senttiäkään.

Meillä ollut taloyhtiössä pian viisi vuotta liikehuoneiston ikkunan uusinta jumissa. Haluaisimme palauttaa sen mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi (on jopa alkuperäinen arkkitehdin piirustus), mutta ei. Siinä se hemmetin 60-lukulainen ikkuna nyt on ja kai pysyy, kiitos rakennusvalvonnan.

Niin ja asuinhuoneistoahan ei liikehuoneistosta saa, koska on joku helvatan kiintiö, kuinka paljon milläkin alueella pitää olla kivijalkaliiketiloja. Joo, niissähän kysyntä sen kuin kasvaa.. juu ei.

No ei se noin mene.

Liikehuoneistot maksavat taloyhtöille tosi hyvää vuokraa, jos tila on vuokrattu.

Ja usein liikehuoneistot ovat vuokrattuja tiloja, sillä etukäteen ei voi tietää, kannattaako yritys vai ei.

Ja liikehuoneistoksi suunniteltu tila, on aivan erilainen kuin muut huoneistot taloyhtiössä.

Siinähän pitää asiakkaa ja heille wc:t.  Ja itse liiketila, sosiaaliset tilat, keittiö ja huoneiden lukumäärä ja poistumistilat, valaistut sun muut.

Liikehuoneisto joka on käytössä, tuottaa taloyhtiölle erittäin hyvin rahaa, ja siitä hyötyy tavallaan oman asuntonsa vastikkeesa tai vuokrassa.

Ei pidä paikkaansa. Liikehuoneiston neliövuokra on ainakin täällä 60-70 % alhaisempi verrattuna asuinhuoneistoon. Liikehuoneisto on jo 80-luvulla myös muutettu asumiskäyttöön sopivaksi. Siksihän taloyhtiö sen haluaisi virallisesti asuinkäyttöön muuttaa, koska nykyisellään tuottaa hyvä jos ylläpitokulunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laatikko eli suora seinä ja suorakulma on aina yksinkertaisempi suunnitella, halvempi rakentaa ja vähemmän rakennusvirheriskialtis kuin kaareva pinta ja muut yksilölliset ratkaisut.

No kyllä Alvar Aalto on piirtänyt ja suunnitellut paljon myös kaarevia ja pyöreitä pintoja.

Hyvä esimerkki on hänen ajattomat huonekalut, kuten erilaiset tuolit ja pöydät.

Pointti on siinä,  että ne ovat sellaisia töitä, jotka kestävät aikaa.

Klassikoita.  Ovat suunnittelunsa puolesta, että kelpaavat jokaiselle sukupolvelle, eivät siis ole muotiin ja aikaan sidottuja, koska niistä puuttu monimutkainen kuvioini ynnä muu sellainen.

Juuri tämän takiahan hän on niin kansainvälisesti suosittu arkkitehti.

Paljon myös? Siis hänhän nimenomaan ja aivan erityisesti suunnitteli sellaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katastrofin viimeistelee Helsingin rakennusvalvonta, jossa joku aloitteleva tarkastaja suuressa viisaudessaan vaatii lupakuviin liitteeksi lähes sata täysin turhaa ja typerää kaaviokuvaa ja selostusta ja korjauttaa loputtoman määrän turhia merkintöjä. Tavoitteena ilmeisesti on ettei pienestä suunnittelupalkkiosta jää puolen vuoden lupaprosessin jälkeen varsinaiseen suunnitteluun senttiäkään.

Meillä ollut taloyhtiössä pian viisi vuotta liikehuoneiston ikkunan uusinta jumissa. Haluaisimme palauttaa sen mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi (on jopa alkuperäinen arkkitehdin piirustus), mutta ei. Siinä se hemmetin 60-lukulainen ikkuna nyt on ja kai pysyy, kiitos rakennusvalvonnan.

Niin ja asuinhuoneistoahan ei liikehuoneistosta saa, koska on joku helvatan kiintiö, kuinka paljon milläkin alueella pitää olla kivijalkaliiketiloja. Joo, niissähän kysyntä sen kuin kasvaa.. juu ei.

No ei se noin mene.

Liikehuoneistot maksavat taloyhtöille tosi hyvää vuokraa, jos tila on vuokrattu.

Ja usein liikehuoneistot ovat vuokrattuja tiloja, sillä etukäteen ei voi tietää, kannattaako yritys vai ei.

Ja liikehuoneistoksi suunniteltu tila, on aivan erilainen kuin muut huoneistot taloyhtiössä.

Siinähän pitää asiakkaa ja heille wc:t.  Ja itse liiketila, sosiaaliset tilat, keittiö ja huoneiden lukumäärä ja poistumistilat, valaistut sun muut.

Liikehuoneisto joka on käytössä, tuottaa taloyhtiölle erittäin hyvin rahaa, ja siitä hyötyy tavallaan oman asuntonsa vastikkeesa tai vuokrassa.

Ei liikehuoneistoista oikeasti mitään kunnollista vuokraa saa. Nykyisin liiketilojen vuokrataso on Helsingilssäkin surkea. Ja liikehuoniestoja kaavoitetaan koko ajan lisää vaikka niiden tarve on romahtanut. Tyhjiä näyteikkunoita on kantakaupungissakin. En ikinä sijoittaisi liikehuoneistoon. Omalla asuinalueellani prahaan vuokran saa vuokrattavasta irtaimistovarastokopista. Sitten tulevat autopaikat ja ihan viimeisenä liiketilat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alvar Aalto on ylivoimaisesti Suomelle kallein suunnittelija ellei jopa henkilö. Käytännön ymmärrys oli nolla ja tämän seurauksena loi tasakattovillityksen ja muutenkin jäljestä jäi lähinnä litisevää homepaskaa.

Estetiikan taju toki oli hyvä.

Ja Finlandia-talon akustiikkaa ei saatu kuntoon. Ukko ei tajunnut siitä mitään.

Tieto akustiikasta on lisääntynyt vuosien varrella. Finlandia-talon suunittelun aikaan ei ollut hienoja 3D-malleja joilla akustiikkaa olisi voinut tutkia.

Kaikille suunnittelijoille tapahtuu virheitä. Täydellistä on vaikea tehdä. Se ei kuitenkaan vähennä Aallo merkitystä arkkitehtina.

Aallon rakennusten suunnittelu- ja materiaalivalintavirheistä puhutaan harvoin. Finlandia-talon marmorilaatat lienee kuuluisin. Kun tehdään yksilöllistä ja uutta eikä käytetä testattuja ja tunnettuja ratkaisuja, virheiden riski kasvaa merkittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alvar Aalto on ylivoimaisesti Suomelle kallein suunnittelija ellei jopa henkilö. Käytännön ymmärrys oli nolla ja tämän seurauksena loi tasakattovillityksen ja muutenkin jäljestä jäi lähinnä litisevää homepaskaa.

Estetiikan taju toki oli hyvä.

Ja Finlandia-talon akustiikkaa ei saatu kuntoon. Ukko ei tajunnut siitä mitään.

Tieto akustiikasta on lisääntynyt vuosien varrella. Finlandia-talon suunittelun aikaan ei ollut hienoja 3D-malleja joilla akustiikkaa olisi voinut tutkia.

Kaikille suunnittelijoille tapahtuu virheitä. Täydellistä on vaikea tehdä. Se ei kuitenkaan vähennä Aallo merkitystä arkkitehtina.

Niin, mutta kun ongelma on se, että mitään virheitä ei voi korjata tai ominaisuuksia parantaa uuden tiedon avulla, koska Aalto.

Vierailija kirjoitti:

Aallon rakennusten suunnittelu- ja materiaalivalintavirheistä puhutaan harvoin. Finlandia-talon marmorilaatat lienee kuuluisin. Kun tehdään yksilöllistä ja uutta eikä käytetä testattuja ja tunnettuja ratkaisuja, virheiden riski kasvaa merkittävästi.

On ihan ymmärrettävää, että kun kokeilee uusia juttuja, tulee myös virheitä. Ei siinä mitään, mutta ne virheet pitäisi pystyä myöntämään ja korjaamaan! Mutta joku v:n aaltosäätiö ja museosäätiö fanaattisesti vahtii, että mitään virheitä ei saa korjata, koska Aalto the Suuri Mestari !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Iso ongelma on tuo nimen palvonta. Pitäisi pystyä avoimesti myöntämään, että vaikka Aallolla on hienojakin töitä, niin on myös epäonnistumisia, jotka pitää voida purkaa vaikka kuinka olisi "nimeä".

Miten voi olla niin vaiketa myöntää, että esim. Finlandia-talon laattojen materiaalivalinta on epäonnistunut? Miksi pitää jääräpäisesti palvoa mestaria ja laittaa ne samat paskat laatat uudelleen ja uudelleen?

Ulkolaattojen lisäksihän meni talon akustiikka pieleen. Mikä aika fail ottaen huomioon käyttötarkoituksen.

Samaa kuulin Otaniemen luentosaleista. Ja sitten kun akustiikan asiantuntijoilla olisi ollut keinot korjata se, niin eipä saanut tehdä mitään näkyviä muutoksia...

Mitään käyttörakennuksia ei pitäisi antaa kuuluisien/potentiaalisesti kuuluisien arkkitehtien suunniteltavaksi, koska sitten siinä paskassa olla jumissa niin, että mitään virheitä ei voi korjata eikä tiloja muokata myöhempiä käyttötarpeita varten.

Suunnitelkoot jotain patsaita tms. joiden käytännöllisyydellä ei ole väliä.

Kyllä rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa arkkitehtuurikin huomioon. Rakennus on aina enemmän tai vähemmän kompromissi. Ja kun isossa hankkeessa tehdään satoja materiaalivalintoja, väistämättä joku niistä onnistuu huonommin. Täydellistä ei koskaan saa.

Suuri yleisö tarttuu aina johonkin yksittäiseen puutteeseen eikä näe metsää puilta. Tosin sanoen niitä satoja tai tuhansia ihan hyvin onnistuneita asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Iso ongelma on tuo nimen palvonta. Pitäisi pystyä avoimesti myöntämään, että vaikka Aallolla on hienojakin töitä, niin on myös epäonnistumisia, jotka pitää voida purkaa vaikka kuinka olisi "nimeä".

Miten voi olla niin vaiketa myöntää, että esim. Finlandia-talon laattojen materiaalivalinta on epäonnistunut? Miksi pitää jääräpäisesti palvoa mestaria ja laittaa ne samat paskat laatat uudelleen ja uudelleen?

Ulkolaattojen lisäksihän meni talon akustiikka pieleen. Mikä aika fail ottaen huomioon käyttötarkoituksen.

Samaa kuulin Otaniemen luentosaleista. Ja sitten kun akustiikan asiantuntijoilla olisi ollut keinot korjata se, niin eipä saanut tehdä mitään näkyviä muutoksia...

Mitään käyttörakennuksia ei pitäisi antaa kuuluisien/potentiaalisesti kuuluisien arkkitehtien suunniteltavaksi, koska sitten siinä paskassa olla jumissa niin, että mitään virheitä ei voi korjata eikä tiloja muokata myöhempiä käyttötarpeita varten.

Suunnitelkoot jotain patsaita tms. joiden käytännöllisyydellä ei ole väliä.

Kyllä rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa arkkitehtuurikin huomioon. Rakennus on aina enemmän tai vähemmän kompromissi. Ja kun isossa hankkeessa tehdään satoja materiaalivalintoja, väistämättä joku niistä onnistuu huonommin. Täydellistä ei koskaan saa.

Suuri yleisö tarttuu aina johonkin yksittäiseen puutteeseen eikä näe metsää puilta. Tosin sanoen niitä satoja tai tuhansia ihan hyvin onnistuneita asioita.

Joo, mutta jos rakennus olisi jonkun perttiperusinsinöörin suunnittelema, havaitut virheet voitaisiin hyvin korjata. Mutta kun se on erehtymättömän mestarin suunnittelema, niin mitään ei saa muuttaa jälkeenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuhansien vuosien ajan on osattu rakentaa hienoja rakennuksia, mutta muutamassa vuosikymmenessä tämä taito on täysin kadonnut?

Osa syynä on varmasti ihmisten asumisviihtyvyyden ja vaatimusten lisääntyminen. Tämän päivän ihmiset vaativat vedottomia asuntoja, sisävessat ja suihkussa halutaan käydä sisätiloissa, eikä missään ulkorakennuksissa. Yläpohjassa pitää olla puoli metriä eristeitä, lämpöikkunat ja ovet eli tehdään tiiviitä pullotaloja, jossa kosteusongelmat yleisiä. Samoin kesähelteellä halutaan viilennystä ja Suomessa rakennuksen pitäisi kestää jopa 80ast. lämpötilavaihtelut.

Ja kyllä niitä hyviä taloja osataan rakentaa ja niitä on, esim. pihasaunat ovat yleistyneet kovaa vauhtia, hirsitalot jne. mutta talvella joudutaan käyttämään villasukkia.

Ja tuhansia vuosia sitten, ei ollut niin väliä työntekijöiden työturvallisuudesta, jopa ihmishenkiä menetettiin. Käytettiin materiaaleja, jouden käyttö on tänä päivänä kielletty esim. asbesti, joka materiaalina on hyvä.

Jos sinä et ole kiinnostunut Aallon jälkeen muiden arkkitehtien luomuksista ja rakennuksista, se on sinun häpeäsi.

Ja totta kait Alvar Aallosta puhutaan, koska hän on vaikuttanut rakennustuotantoon ajallisesti kauan, ihan samalla tavalla kuin esim. Elias Saarinen.

Vierailija kirjoitti:

Aallon rakennusten suunnittelu- ja materiaalivalintavirheistä puhutaan harvoin. Finlandia-talon marmorilaatat lienee kuuluisin. Kun tehdään yksilöllistä ja uutta eikä käytetä testattuja ja tunnettuja ratkaisuja, virheiden riski kasvaa merkittävästi.

Kyllä Aallon virheistä puhutaan. Tottakai Aallonkin talossa on virheitä kun niitä on kaikkien muidenkin taloissa.

Yksittäinen iso rakennus koostuu tuhansista valinnoista ja väistämättä osa niistä menee väärin.

Uutta pitää silti kokeilla ja tutkia. Kulttuuri on kuollut jos ei mennä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aalto on pilannut monta vanhaa kaupunkia betonikuutioillaan, sen aikaiset arkkitehdit olivat myös tätä mieltä. Ne rakennukset eivät koskaan ottaneet huomioon ympäristöään ja nyt nämä rakennukset ovat suojelun piirissä estäen vanhan harmonian palauttamisen. Jos olisi edes rahaa kunnostaa julkisivuja, talot menettelisivät jotenkin mutta nykytilassaan ne ovat katukuvan rumiluksia

Iso ongelma on tuo nimen palvonta. Pitäisi pystyä avoimesti myöntämään, että vaikka Aallolla on hienojakin töitä, niin on myös epäonnistumisia, jotka pitää voida purkaa vaikka kuinka olisi "nimeä".

Miten voi olla niin vaiketa myöntää, että esim. Finlandia-talon laattojen materiaalivalinta on epäonnistunut? Miksi pitää jääräpäisesti palvoa mestaria ja laittaa ne samat paskat laatat uudelleen ja uudelleen?

Ulkolaattojen lisäksihän meni talon akustiikka pieleen. Mikä aika fail ottaen huomioon käyttötarkoituksen.

Samaa kuulin Otaniemen luentosaleista. Ja sitten kun akustiikan asiantuntijoilla olisi ollut keinot korjata se, niin eipä saanut tehdä mitään näkyviä muutoksia...

Mitään käyttörakennuksia ei pitäisi antaa kuuluisien/potentiaalisesti kuuluisien arkkitehtien suunniteltavaksi, koska sitten siinä paskassa olla jumissa niin, että mitään virheitä ei voi korjata eikä tiloja muokata myöhempiä käyttötarpeita varten.

Suunnitelkoot jotain patsaita tms. joiden käytännöllisyydellä ei ole väliä.

Kyllä rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa arkkitehtuurikin huomioon. Rakennus on aina enemmän tai vähemmän kompromissi. Ja kun isossa hankkeessa tehdään satoja materiaalivalintoja, väistämättä joku niistä onnistuu huonommin. Täydellistä ei koskaan saa.

Suuri yleisö tarttuu aina johonkin yksittäiseen puutteeseen eikä näe metsää puilta. Tosin sanoen niitä satoja tai tuhansia ihan hyvin onnistuneita asioita.

Joo, mutta jos rakennus olisi jonkun perttiperusinsinöörin suunnittelema, havaitut virheet voitaisiin hyvin korjata. Mutta kun se on erehtymättömän mestarin suunnittelema, niin mitään ei saa muuttaa jälkeenpäin.

Järkyttävimmät näkemäni suunnitteluvirheet ovat olleet juuri jonkun perttiperusinsinöörin suunittelemia. Kun amtööri kuvittelee osaavansa tehdä jotain mitä ei oikeasti ymmärrä syntyy huonoa jälkeä.

Se Uspenskin katerdaalin vieressä oleva sokeripala ei ole oikeastaan edes ruma. Mutta sen sijainti tekee siitä ruman. Pilaa koko alueen. Alvar ei ottanut ympäristössä olevai rakennuksia huomioon. 

... Mutta toisaalta luin jostain joskus, että rakennuttja olisi halunnut paikalle korkeamman rakennuksen, mutta Aalto oli ollut sitä mieltä, että ei saa olla korkeampi kuin katerdaali. Miettikää, jos sokeripala olisikin vaikka 10-kerroksinen. Hui!