Selittäkää se ristiriita, kun esim. Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia palvotaan pakkomielteen omaisesti, mutta kaikki uudet rakennukset ovat

Eihän ne Alvarin rakennukset niin kummoista ole. Sanotaan, että ruman ja epäonnistuneen tyylisuunnan vähiten huonoja.

Alvar Aallon fanittaminen on samankaltainen ilmiö kuin muusikoiden tai näyttelijöiden fanitus. Kevytkultti. Ihmisillä on taipumus jonkun palvomiseen.

Alvar Aalto oli toinen Suomen kansainvälisesti arvostetuista arkkitehdeista. Toinen oli tietysti Eliel Saarinen.  Molempien töitä löytyy ulkomailta kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...ja nyt eletään 2020-lukua, ei 1950-lukua = enää ei työmaalla tehdä käsityönä yhtään mitään, vaan kaikki tulee valmistuotteina ja elementteinä, jotka vaan kasataan yhteen.

No se on aivan yks lysti, miten se talo sisustetaan.

Suunnittelu ja tilat, ikkunat, huonejärjestys, rappukäytävät, ulkonäkö sun muut suunnittelee aina arkkitehtitoimisto.

On sitten rakentajan yhtiön asia, millaisen tason se valitsee.

Että onko talossa muovilattiat, vai laminaatti vaiko oikea parkettii?  Onko tiiliseinää vaiko puuseinää vaiko halpaa lastulevyä, Ja niin edelleen.

Ja tuon varustuksen mukaan huoneistojen hinnat ja vuokrat määräytyy.

Höhö, et taida itse olla rakennusalalla. Olisipa juhlaa jos aina saisi suunnitella ne kaikki "Suunnittelu ja tilat, ikkunat, huonejärjestys, rappukäytävät, ulkonäkö sun muut" ihan A:sta Ö:hön. Asuinrakentamisessa harmi vaan työpöydälle saattaa päätyä grynderikuutio jossa ei muuttaa mitään suunnilleen senttiäkään kun muuten rakentaminen saattaisi jopa maksaa jotain. 5% extrapanostus viihtyvyyteen/kauneuteen on se ensimmäinen 5% joka leikataan pois. Puhumattakaan että tekisi herranjumala ihmisarvoisia asuntoja eikä 15 m2 eteisvessaumpisuoliputkia.

Arkkitehdin rooli on kyllä ihan karmean glamoroitua. Raha se on mikä valitettavasti puhuu, eikä mikään viihtyvyys tai kauneus jos jostain on irtitiristettävää.

T. Arkkitehti

Vierailija kirjoitti:

Alvar Aalto on ylivoimaisesti Suomelle kallein suunnittelija ellei jopa henkilö. Käytännön ymmärrys oli nolla ja tämän seurauksena loi tasakattovillityksen ja muutenkin jäljestä jäi lähinnä litisevää homepaskaa.

Estetiikan taju toki oli hyvä.

Kannattaisi tutustua aiheeseen ennen kuin kommentoi.

Alvar Aalto kuoli 1976 eli yli 45 vuotta sitten. Aalto nousi kansainvälisesti merkittäväksi koska ymmärsi että rakennuksessa on oltava muutakin kuin vain “käytännön ymmärrystä” eli muotoidea.

Aalto ei “luonut” Suomeen tasakattovillitystä.

Tasakattoinen minimalismi alkoi suomessakin saada suosiota ulkomaisten tähtiarkkitehtien kuuluisimpien töiden vaikutuksesta mm. Le Corbusierin VIlla Savoyn 1930 ja Mies Van Der Rohen v.1929 Barcelonan paviljongin jälkeen.

Turha syyttää pelkästään Aaltoa, kyllä hänen suunnitelmansa on hyväksytetty ja aika moni idea on tyrmätty: https://fi.wikipedia.org/wiki/Alvar_Aallon_Helsingin_keskustasuunnitelm…

Eivätkä esim. Viljo Revellin aikaansaannokset sovi yhtään paremmin kaupunkikuvaan.

Mutta miten nostaa arkkitehtuurin tasoa 2020-luvulla ?

- arkkitehtien suunnittelupalkkion korottaminen ? Juristit haloo ? Miten se nyt EU-kilpailulainsäädännön alla onnistuisi ? Pitäisikö minimipalkkion olla joku prosenttiosuus hankkeen kokonaiskustannuksista ?

- rakennuslupakäsittelyn nopeuttaminen ? Miten saada kuntien viranomaiset ja rakennusvalvonnat tajuamaan että yliraskas lupakäsittely aiheuttaa lähes yksinomaan vahinkoa hankkeiden arkkitehtoniselle laadulle ? Mikään ei varmista surkeaa lopputulosta yhtä varmasti kuin yli-tunnollinen turhia pilkkuja viilaava lupakäsittelijä ja yli 100 hakemuksen liitettä.

- suunnittelukilpailujen lisääminen ja kunnollisten palkkioiden maksaminen loppukilpailuun päässeille ja voittajille.

- rakennuttajien kouluttaminen kunnioittamaan arkkitehtonisia ratkaisuja ? Vai pitäisikö rakennuttajilta vaatia jonkinlainen arkkitehtuurikoulutus ?

Muita ideoita ?

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomessa yhtään Aallon rakennusta, joka ei olisi homeessa?

Homeita ja itiöitä taitaa olla kaikkialla luonnossa ja enemmän tai vähemmän kaikissa rakennuksissa. Toinen asia on että aiheuttavatko ne lopulta ihan niin paljon ongelmia ihmisille kuin on luultu.

Suomessa on haastavat sääolosuhteet ja vaikeammaksi näyttää tulevaisuudessa menevän jos myrskyt pahenevat ja tuulet lisääntyvät.

Rakennuksia pitää vaan tarkistaa ja korjata säännöllisin väliajoin.

Tasakatto talot tarttuivat etelän mailta, siellä vain ei sada lunta. Mitä Finlandia taloon tulee, siihenkin tarttui vaalea marmori etelän mailta. Eikös tuo ole plagiointia jos mikä. Oma ehdotus on alumiinilevy johon pinnoitetaan marmori jäljitelmä, kestää ainakin 50 vuotta tai jopa pidempään. Jos siinä pelätään jonkinmoista skandaalia, rakentakoot yöllä.

Arkkitehti = laillistettu julkisten varojen tuhlaaja.

Aallon rakennuksissa ei ole räystäitä,katot vuotavat ja rakenteet eivät ole Suomen säähän sopivia. Kallista turhuutta. Finlandia-talo on kuin kylpyhuone, jossa poltetaan rahaa marmorialtaassa. 

Ei kukaan voi oikeasti olla sitä mieltä, että Aallon suunnittelema Enston päärakennus on hienompi kuin siinä aiemmin ollut Normenin talo! Enston talo on neukkokuutio ja siihen ei saa koskea koska pyhä Aalto sen on suunnitellut, helkutin ruma laatikko minkä mereltä tulevat näkee ensimmäiseksi, tervetuloa Neuvosto-Suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan voi oikeasti olla sitä mieltä, että Aallon suunnittelema Enston päärakennus on hienompi kuin siinä aiemmin ollut Normenin talo! Enston talo on neukkokuutio ja siihen ei saa koskea koska pyhä Aalto sen on suunnitellut, helkutin ruma laatikko minkä mereltä tulevat näkee ensimmäiseksi, tervetuloa Neuvosto-Suomeen.

Se oli Enso-Gutzeitin pääkonttori.