Miehellä ollut salasuhde, miten selvitä?

Hei! Mulla ei ole kokemusta vastaavasta tilanteesta, mutta haluaisin rohkaista sinua, että vaikka sinua on petetty, olet siitä huolimatta aina täysin arvokas ja rakas ihminen :) kuten tässä lyhyesti mutta kauniisti vakuutetaan:

Up

No m nähtävästi selvitään. Siksi koska molemmat haluaa jatkaa yhdessä. Asia ei poistu mielestä vaikka heittäisin miehen pihalle, siksi halusin jatkaa. Ymmärrän, että ihminen tekee virheitä, olen antanut anteeksi.

meillä siitä on kohta vuosi. Edelleen asia käy päivittäin mielessä. Aluksi hajosin työkyvyttömäksi, mutta mies on tukenut ja katunut. Ymmärtänyt myös, mitä oli lähellä menettää. Ollaan puhuttu asiasta lähes päivittäin. Riidelty paljon. Nykyisin vain ehkä kerran viikossa. Tahti harvenee koko ajan. Ollaan panostettu parisuhteeseen, molemmat.

onneksi oli vain seksisuhteessa toisen kanssa, tilanne voisi olla toinen jos olisi miehellä ollut tunteet mukana.

tsemppiä.

Meillä ainakin seksi on ollut parhainta sen jälkeen kun suhde selvisi. Puhumme myös enemmän. Tuska on vieläkin mutta jotenkin tuntuu, että meitä se on lähentänyt. Ehkä mä olen jotenkin outo tapaus, tuntuu kuin joku tulppa olisi irronnut ja ehkä molemmat on tajunnut mitä voi menettää. Kuitenkin 20 vuotta yhdessä ei sitä niin vain lopeteta.

up

2

Meillä toimii yhteiselo suht hyvin edelleen vaikka mies petti. Nuorin lapsi on vasta 12, joten ainakin hänen takiaan pysyn naimisissa. Katsotaan sitten kun lapset lähtee pesästä onko meistä jatkamaan. Nyt ei ole vaihtoehtoa erota.

Miehen rakkaus liittyy kyllä monesti pikkareiden sisältöön, useimmilla tuskin tunteet mukana, himoja sitäkin enemmän! Voihan sitä tietysti kaiken rakkauden ja tunteiden valekaapuun pukaista, so what..

Vielä kokemuksia?

Jos liittoon jäät,niin se luottamuksen palautuminen ei tapahdu hetkessä. Eikä rikki mennyttä voi enää ehjäksi korjata, kyllä se vaan säröjä jättää, mutta lasten takia itse liittoon jäin, koska he ovat syyttömiä tilanteeseen enkä halua lasten elämää hajottaa.

Tsemppiä. En osaa neuvoa. Itse varmaan vaatisin itselleni "vapaakortin" hakea hetken nautintoa muualta kanssa. Ei kostamalla eikä ilkeillen. Sitten vasta olisin valmis korjaamaan suhdetta. Mutta tällainen ei kyllä sovi kenelle tahansa.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 08:01"]Jos liittoon jäät,niin se luottamuksen palautuminen ei tapahdu hetkessä. Eikä rikki mennyttä voi enää ehjäksi korjata, kyllä se vaan säröjä jättää, mutta lasten takia itse liittoon jäin, koska he ovat syyttömiä tilanteeseen enkä halua lasten elämää hajottaa.
[/quote]
En ymmärrä tätä "lasten takia olemme yhdessä"-mentaliteettia - mulle ainakin on satakertaa raastavampaa seurata sivusta vanhempia jotka ei enää rakasta toisiaan, tiuskii, riitelee, kuin se että olisin ollut erolapsi. Kyllä lapsi huomaa jos joku suhteessa on pilalla, etenkin mitä vanhemmiksi tullaan. Jokaisen riidan aikana toivoin että eroaisivat. Eivätkä siis riidelleet edes erityisen paljon, mutta niiden aikana se tunteettomuus vaan korostui niin paljon.

Minulla oli pari vuotta sitten salasuhde pari kuukautta. Liittomme oli ollut pystyynkuollut jo monta vuotta ja kuoppaamista vailla. Ajauduin suhteeseen harrastukseni kautta ja ajattelin avioliittoomme olevan ohi. Kunnes sitten suhteen tultua ilmi aloimme molemmat miettiä haluaisimmeko vielä jakaa elämämme yhdessä, myös miehenä ja naisena eikä vain kolmen lapsen vanhempina. Päätimme yrittää. Se kannatti, nykyään suhteemme on vihdoinkin parisuhde ja minun salasuhteeni prosessointi loppusuoralla. Tosin en tiedä voinko koskaan antaa itselleni anteeksi tekoani mutta toivon, että jonain päivänä nämä itsesyytökset edes vähän laimenisivat. Alkuvaiheeen terapia auttoi pahimman yli ja sitten loppuja hoiteli se kuuluisia klisee: aika.

Tsemppiä jos päätätte jatkaa yhdessä, ei se helppoa ole mutta kuka sanoo että elämä olisikaan.

Minä en varmasti enää ikinä pystyisi luottamaan mieheeni. Toisen kanssa makaaminen olisi varmaan kuin isku palleaan - ilmat pihalle ja jalat alta. Me ollaan oltu mun miehen kanssa yhdessä 17-vuotiaasta saakka, joten suhde toiseen tuntuisi kamalalta petokselta. En voisi antaa anteeksi, tiedän sen. Ajatus jäytäisi mielessä ja kalvaisi sisuksia, kunnioitus ja luottamus olisivat poissa. 

Lähipiirissä on tullut paljon eroja miehen uskottomuuden vuoksi. Useat ovat yrittäneet pysyä yhdessä, mutta vuosienkaan jälkeen eivät ole voineet antaa anteeksi petollisuutta. Lopulta ovat eronneet ja todenneet että olisi pitänyt erota jo heti tilanteen tapahduttua, olisivat päässeet toipumisessa eteenpäin ilman vuosien henkistä pahoinvointia. 

Voimia ap, mihin ratkaisuun päädytkään. Olen tosi pahoillani sun puolesta, kukaan ei ansaitse tuota surua ja ahdistusta jota joudut kokemaan.

Niin ja nyt olen siis 34v, puoli elämää mieheni kanssa yhdessä elänyt nainen, kahden lapsen äiti.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 08:26"]

Minä en varmasti enää ikinä pystyisi luottamaan mieheeni. Toisen kanssa makaaminen olisi varmaan kuin isku palleaan - ilmat pihalle ja jalat alta. Me ollaan oltu mun miehen kanssa yhdessä 17-vuotiaasta saakka, joten suhde toiseen tuntuisi kamalalta petokselta. En voisi antaa anteeksi, tiedän sen. Ajatus jäytäisi mielessä ja kalvaisi sisuksia, kunnioitus ja luottamus olisivat poissa. 

Lähipiirissä on tullut paljon eroja miehen uskottomuuden vuoksi. Useat ovat yrittäneet pysyä yhdessä, mutta vuosienkaan jälkeen eivät ole voineet antaa anteeksi petollisuutta. Lopulta ovat eronneet ja todenneet että olisi pitänyt erota jo heti tilanteen tapahduttua, olisivat päässeet toipumisessa eteenpäin ilman vuosien henkistä pahoinvointia. 

Voimia ap, mihin ratkaisuun päädytkään. Olen tosi pahoillani sun puolesta, kukaan ei ansaitse tuota surua ja ahdistusta jota joudut kokemaan.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 08:09"]

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 08:01"]Jos liittoon jäät,niin se luottamuksen palautuminen ei tapahdu hetkessä. Eikä rikki mennyttä voi enää ehjäksi korjata, kyllä se vaan säröjä jättää, mutta lasten takia itse liittoon jäin, koska he ovat syyttömiä tilanteeseen enkä halua lasten elämää hajottaa. [/quote] En ymmärrä tätä "lasten takia olemme yhdessä"-mentaliteettia - mulle ainakin on satakertaa raastavampaa seurata sivusta vanhempia jotka ei enää rakasta toisiaan, tiuskii, riitelee, kuin se että olisin ollut erolapsi. Kyllä lapsi huomaa jos joku suhteessa on pilalla, etenkin mitä vanhemmiksi tullaan. Jokaisen riidan aikana toivoin että eroaisivat. Eivätkä siis riidelleet edes erityisen paljon, mutta niiden aikana se tunteettomuus vaan korostui niin paljon.

[/quote]

Sulle ei selkeästi ole omakohtaista kokemusta pettämisestä, joten et ymmärrä asiaa. Ole kuule kiitollinen siitä. Ja kuka sanoi, että tarvii riidellä? Ja kyllä ne lasten tarpeet ylittää oman kaunan ja kostonhalun, meillä ei lapset kärsi tunteettomuudesta.

JSSAP! Muuta vaihtoehtoa ei ole, kun mies huomaa että pääsee pälkähästä niin tekee toistekin.

Jos et voi lopullisesti jättää niin ainakin näytä että meinaat, eli kerrot että haet asuntoa ja haet avioeroa. Teet selväksi ettei pääse kovin vähällä.

Meillä vasta selviämisyritys menossa. Muutama viikko aikaa kun mies ihan itse avautui asiasta kun suhde alkoi tuntua menevän solmuun jokatapauksessa. Yritys siis laittaa koko totuus tiskiin ja aloittaa puhtaalta pöydältä tai erota. Päätimme yrittää. Alkuun se lähtikin sujumaan ja tuntui ihan ok, mutta ollaan vähän huonosti jaksettu selvittää asiaa eikä oikein osata puhua tarpeeksi, nyt alkaa taas tuntua että tuleekohan tästä mitään. Mies on kerran käynyt yksin perheterapeutilla mutta mä en oo kertakaikkiaan päässyt kun aikoja ei ole hyvin tarjolla ja on työ ja lapset.. Kun vaikka kuinka haluis selvittää niin en mä irtisanoutua voi töistäkään!

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 08:33"]

JSSAP! Muuta vaihtoehtoa ei ole, kun mies huomaa että pääsee pälkähästä niin tekee toistekin.

Jos et voi lopullisesti jättää niin ainakin näytä että meinaat, eli kerrot että haet asuntoa ja haet avioeroa. Teet selväksi ettei pääse kovin vähällä.

[/quote]

Lisään tähän omaan kommenttiini, että antaisin anteeksi yhden kännipanon, mutta suhdetta en, vaikka menisi talo ja lusikat ja lapset jakoon. Olen sen kerran jo tehnyt eli ei tuntuisi missään nyksänkaan kanssa.

miehellä lapsi suhteesta ja edelleen yhdessä. Jotkut selviytyy. Aika auttaa.