Niin rankkaa vastasyntyneen kanssa
Vauva on ihana, mutta olen yksinkertaisesti liian väsynyt. Kaikki aika menee vauvan hoitoon. Esimerkiksi en ole tänään ehtinyt syödä ollenkaan, ison mukin vettä olen juonut. Suihkussa kävin toissapäivänä. Muistelen syöneen lämpimän aterian viikko tai pari sitten. Pakolliset kotityöt on tehtävä, ja sitten jos pitää valita syömisen tai nukkumisen väliltä, nukun, koska olen niin äärettömän väsynyt. Vauvan ollessa hereillä hän vaatii kaiken huomion.
Ketään ei ole auttamassa miestä lukuunottamatta. Mutta hänestä ei paljoa ole apua. Kun tulee töistä, haluaa levätä ja mennä nukkumaan. Pitelee kyllä vauvaa jonkin aikaa, jolloin pesen pulloja tai käyn ehkä suihkussa. Viikonloppuisin ja iltaisin käy kuntosalilla ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Olen aika yksin. Kukaan, mieskään, ei taida ymmärtää, miten tiukilla olen, enkä valitakaan kenellekään, koska olen tottunut pärjäämään yksin. En edes osaa sanoa, että tarvitsen jotain apua.
Kommentit (613)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyihmiset kirjoitti:
En lukenut kuin eka sivun. Hyviä vinkkejä ota niistä neuvot.
En voi silti olla ihmettelemättä, miten IHMEESSÄ entisaikaan naiset pärjäsivät esikoistensa ja isojen lapsilaumojensa kanssa.?
Ei ollut pesukoneita eikä muita mukavuuksia joilla helpottaa arkea.
Maalla ei tullut vettäkään. Piti hakea kaivosta tms.
Muehet eivät puuttuneet lastenhoitoon millään tavalla. Heillä oli omat työnsä ym.
Miksiköhän nykyihmiset ovat niin avuttomia?
Niin ja ei se vauva kuole jos joutuu vähän joskus rääkymään, joten käy siellä suihkussa vain.Entisaikaan, vähän riippuu mistä ajasta puhutaan, vaatteet pestiin esim kerran kuussa ja pistettiin sitten takaisin päälle, imuria ei ollutkaan vaan joskus kesällä ja jouluna pestiin lattia, ja mitä tiskiin tuli, jokainen nuoli lusikkansa
riippuu tosiaan mistä ajasta puhuu - mummini(ämmi) oli syntynyt 1888 ja hänen kotonaan tuvan lattia piti olla pestynä kuuteen mennessä aamulla, sitten talon isäntä aloitti puutyöt tuvassa ja uudelleen lattia siivottiin, kun puutyöt loppuivat. minun kotonani lattiat pestiin kahdesti viikossa ja lakaistiin kahdesti päivässä ennen imuria ja kun imuri hankittiin 60-luvuna alkuvuosina lattiat piti olla imutoituna muina kuin siivouspäivinä ja pölyt pyyhittyinä ennen kyymentä.
Mikä järki on ollut siivota lattia kaksi kertaa päivässä? Varsinkin tuossa puutyötapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyihmiset kirjoitti:
En lukenut kuin eka sivun. Hyviä vinkkejä ota niistä neuvot.
En voi silti olla ihmettelemättä, miten IHMEESSÄ entisaikaan naiset pärjäsivät esikoistensa ja isojen lapsilaumojensa kanssa.?
Ei ollut pesukoneita eikä muita mukavuuksia joilla helpottaa arkea.
Maalla ei tullut vettäkään. Piti hakea kaivosta tms.
Muehet eivät puuttuneet lastenhoitoon millään tavalla. Heillä oli omat työnsä ym.
Miksiköhän nykyihmiset ovat niin avuttomia?
Niin ja ei se vauva kuole jos joutuu vähän joskus rääkymään, joten käy siellä suihkussa vain.Entisaikaan, vähän riippuu mistä ajasta puhutaan, vaatteet pestiin esim kerran kuussa ja pistettiin sitten takaisin päälle, imuria ei ollutkaan vaan joskus kesällä ja jouluna pestiin lattia, ja mitä tiskiin tuli, jokainen nuoli lusikkansa
riippuu tosiaan mistä ajasta puhuu - mummini(ämmi) oli syntynyt 1888 ja hänen kotonaan tuvan lattia piti olla pestynä kuuteen mennessä aamulla, sitten talon isäntä aloitti puutyöt tuvassa ja uudelleen lattia siivottiin, kun puutyöt loppuivat. minun kotonani lattiat pestiin kahdesti viikossa ja lakaistiin kahdesti päivässä ennen imuria ja kun imuri hankittiin 60-luvuna alkuvuosina lattiat piti olla imutoituna muina kuin siivouspäivinä ja pölyt pyyhittyinä ennen kyymentä.
Mikä järki on ollut siivota lattia kaksi kertaa päivässä? Varsinkin tuossa puutyötapauksessa.
ei mitään - en edes aluksi uskonut, kun äiti kertoi siivoustavoista - mutta ämmi kertoi saman ja ja muutenkin hänen isänsä oli ollut ' jäykkä' tavoiltaan. ämmi oli teititellyt isäänsä koko ikänsä - osa tavoista oli varmaan peräisin Amerikasta, missä olivat olleet siirtolaisina.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et syö ja käy suihkussa, kun vauva nukkuu? Pienet vauvat nukkuvat suurimman osan vuorokaudesta toki heräillen säännöllisesti syömään.
Isä huolehtikoon myös vauvasta, tietenkin.
Ei ei missään tapauksessa näin. Kun on noin uupunut (minäkin olin) niin silloin ei tuhlata nukkuma-aikaa suihkutteluun tai syömiseen ellet nimenomaan nii halua mielen virkistykseksi.
Syöminen hoidetaan vauva kantoliinassa tai sitterissä. Tai jos vauvalla on hyvä hetki ja jaksaa kölliä itsekseen niin vaikea silloin. Vauvaa ei ole myöskään pakko kylvettää ammeessa vaan ihan pienenkin kanssa voi mennä yhdessä suihkuun, tulee sekä äiti (tai isä) ja vauva puhtaaksi yhtä aikaa.
Sitten kun vauva nukkuu niin itsekin nukutaan. Kaikki pakolliset siivoomisrt yms. Myös hoidetaan vauvan hereillä ollessa. Toistan: kun vauva nukkuu niin uupunut vanhempi nukkuu myös.
Lisäksi soitat heti neuvolaan ja sanot että oot uupunut ja tarviit apua.
Vierailija kirjoitti:
Kerro tästä neuvolassasi, toivottavasti saisit apua sieltä.
Tämä on hyvä neuvo! Itse olin 20v sitten samassa tilanteessa. Neuvolan lääkäri kysyi voiko lähettää seuraavan neuvola-ajan kirjeessä kotiimme ja pyytää siinä isää mukaan neuvolaan? Näin tehtiin ja mieheni otti asian hyvin vastaan. Näytti kirjettä työnantajalleen ja tuli mukaan neuvolaan. Siellä sitten lääkäri jutteli vauva-ajan väsyttävyydestä, äidin tuen tarpeesta ja kaikesta vauvanhoitoon liittyvästä kivalla ja kannustavalla tavalla . Kohdisti paljon puhetta miehelleni. Vieläkin kiitän tuota viisasta lääkäriä mielessäni. Mieheni alkoi osallistumaan ihan eri tavalla ja jakoi vastuuta lapsesta . Joskus ulkopuolisen ”auktoriteetin”väliintulo auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mikään muu elämänmuutos ei ole niin suuri kuin naiselle ensimmäisen lapsen syntyminen. Totta hemmetissä se on monelle järkytys, miten kokonaisvaltainen se on. Kivut, säryt, uuden opetteleminen, unen puute ja yksinäisyys ei tee siitä helpompaa. Mies pääsee paljon helpommalla, kun miehelle muutos on pieni. Te, jotka solahditte heti äidin rooliin, voitte olla onnellisia. Olen silti järkyttynyt, miten ilkeitä te osaatte olla. Ettei vaan kyseessä ole trauma, mikä pitää kostaa toisille?
Tämä on niin totta! Ja kaikesta tästä tekee vielä vaikeampaa länsimaisen yhteiskunnan järjestys, jossa äiti jää yksin kotiin vauvan kanssa. Lajityypillisesti jos eläisimme luonnossa, ei äiti jäisi vauvansa kanssa yksin vaan lapsen hoitaminen olisi yhteisöllisempää.
Edelleen monessa kulttuurissa suvun naiset rientävät avuksi ensimmäiseksi 3 kuukaudeksi, saattavat jopa muuttaa perheen kotiin, kun perheeseen syntyy vauva. En nyt tiedä, onko tämäkään ihanteellinen ratkaisu, sillä tällöin vauvan ja äidin suhde ei aina pääse kehittymään, mutta joku välimuoto voisi löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et syö ja käy suihkussa, kun vauva nukkuu? Pienet vauvat nukkuvat suurimman osan vuorokaudesta toki heräillen säännöllisesti syömään.
Isä huolehtikoon myös vauvasta, tietenkin.Ei ei missään tapauksessa näin. Kun on noin uupunut (minäkin olin) niin silloin ei tuhlata nukkuma-aikaa suihkutteluun tai syömiseen ellet nimenomaan nii halua mielen virkistykseksi.
Syöminen hoidetaan vauva kantoliinassa tai sitterissä. Tai jos vauvalla on hyvä hetki ja jaksaa kölliä itsekseen niin vaikea silloin. Vauvaa ei ole myöskään pakko kylvettää ammeessa vaan ihan pienenkin kanssa voi mennä yhdessä suihkuun, tulee sekä äiti (tai isä) ja vauva puhtaaksi yhtä aikaa.
Sitten kun vauva nukkuu niin itsekin nukutaan. Kaikki pakolliset siivoomisrt yms. Myös hoidetaan vauvan hereillä ollessa. Toistan: kun vauva nukkuu niin uupunut vanhempi nukkuu myös.
Lisäksi soitat heti neuvolaan ja sanot että oot uupunut ja tarviit apua.
Paitsi jos on muutakin lapsia niin äiti ei voi nukkua.
Ei ole todellista ! Onko sinun aiemmin pitänyt tehdä mitään ? On ne ennenkin lapset hoidettu ja ohella tehty töitä. Kyllä se muksu välillä nukkuukin ja voit tehdä kaikenlaista sillä aikaa. Eikä ylimääräisiä puuhailuita sen kanssa yöllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi isä ei hoida lastaan?
Jonkun toisen kommentin perusteella siksi, että äiti ei hoksannut etukäteen keskustella miehensäkanssa, ja nyt ”saa mitä tilaa” ja ”olisi pitänyt miettiä ensin”. Eli siksi. Naisen olisi pitänyt keskustella. Eikä se keskustelu nyt jälkeenpäin enää käy. (Älkää kysykö miksi,tämä vain tuntuu olevan se yleinen mielipide.)
Mitä se keskustelu asiaa muuttaa. Suu voi puhua ennen lapsen syntymää yhtä mutta kun lapsi on syntynyt, mikään ei sitten muutukaan. Vanhemmuuteen pitäisi kasvaa käytännössä eikä se kaikilta suju sitten kun aika koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et syö ja käy suihkussa, kun vauva nukkuu? Pienet vauvat nukkuvat suurimman osan vuorokaudesta toki heräillen säännöllisesti syömään.
Isä huolehtikoon myös vauvasta, tietenkin.Ei ei missään tapauksessa näin. Kun on noin uupunut (minäkin olin) niin silloin ei tuhlata nukkuma-aikaa suihkutteluun tai syömiseen ellet nimenomaan nii halua mielen virkistykseksi.
Syöminen hoidetaan vauva kantoliinassa tai sitterissä. Tai jos vauvalla on hyvä hetki ja jaksaa kölliä itsekseen niin vaikea silloin. Vauvaa ei ole myöskään pakko kylvettää ammeessa vaan ihan pienenkin kanssa voi mennä yhdessä suihkuun, tulee sekä äiti (tai isä) ja vauva puhtaaksi yhtä aikaa.
Sitten kun vauva nukkuu niin itsekin nukutaan. Kaikki pakolliset siivoomisrt yms. Myös hoidetaan vauvan hereillä ollessa. Toistan: kun vauva nukkuu niin uupunut vanhempi nukkuu myös.
Lisäksi soitat heti neuvolaan ja sanot että oot uupunut ja tarviit apua.Paitsi jos on muutakin lapsia niin äiti ei voi nukkua.
Totta kyllä. Ajattelin omasta näkökulmasta 1 lapsisena. Tosin jos lapset on tarpeeksi isoja että ovat koulussa tai hoidossa tai ne voi komentaa toiseen huoneeseen katsomaan pikkukakkosta?
T. Edellinen
Peset pulloja?
Siinä sun aikas menee. Sen sijaan että lepäisit ja söisit.
Minä syötin vauvaa ilman pulloja ja sain levätä kun vauva nukkui.
Ilmeisesti näille "eihän pienet vauvat kuin syö ja nukkuu"-ihmisille ei itselle tai lähipiiriin sattunut koliikkivauvaa tai muuten vain vaativaa vauvaa.. en kyllä itsekään olisi uskonut, että alle 2kk vauva saattaa nukkua vain 8h vuorokaudessa ja siitäkin ison osan sylissä ennen kuin sellaisen itselleni sain. Toki seuraavana päivänä nukkui enempi, mutta on se aika tuskaista välillä vaativan vauvan kanssa.
Normaali ihminen ei mitään apuja tarvitse ja silloin ei ole mitään muita omia harrastuksia muita kun kakaran tekee. Se on sitten ainoa harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Peset pulloja?
Siinä sun aikas menee. Sen sijaan että lepäisit ja söisit.
Minä syötin vauvaa ilman pulloja ja sain levätä kun vauva nukkui.
Kerro toki miten korviketta syötetään ilman pulloa?
Ja ennen kuin alat haukkua korvikkeen käytöstä, raskaus laukaisi sairauden, johon jouduin syömään lääkkeitä
joita ei imettäessä voi käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Normaali ihminen ei mitään apuja tarvitse ja silloin ei ole mitään muita omia harrastuksia muita kun kakaran tekee. Se on sitten ainoa harrastus.
En tiedä miksi ruokin trollia, mutta jännä että esim. useissa Aasian kulttuureissa vauvaperheen nimenomaan tiedetään tarvitsevan paljon apua ensimmäiset 3kk. On ihan normaalia, että esim. lapsen isoäiti muuttaa perheen kotiin tuoksi ajaksi.
Mistä se tulee vaativa vauva? Luulen että se tulee kun ihmisellä ei ole ihan kaikki elämä kunnossa ja on levoton.
Vierailija kirjoitti:
Normaali ihminen ei mitään apuja tarvitse ja silloin ei ole mitään muita omia harrastuksia muita kun kakaran tekee. Se on sitten ainoa harrastus.
Myös ap:n miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Mistä se tulee vaativa vauva? Luulen että se tulee kun ihmisellä ei ole ihan kaikki elämä kunnossa ja on levoton.
Mun vaativa vauvani oli vaativa lapsi ja vaativa nuori, dg 16-vuotiaana, ADD.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt voin kyllä sanoa että onnekas olen kun ei lapsia. Olen tyytyväinen nyt. Palaisin loppuun lasten kanssa.
Ainut syy, miksi jaksan, on että tiedän, että pahin menee ohi vuodessa. Minulla ei ollut ruusuista kuvaa vauva-ajasta todellakaan, koska on ennestään yksi lapsi. Ja halusin kovasti tämän lapsen. Olen tottunut kovaan työntekoon ja siihen, että jos jotain haluaa, niin se vaatii paljon työtä ja uhrauksia. Kyse on siitä, että olen fyysisesti niin väsynyt, en henkisesti vaan fyysisesti täysin väsynyt. Koska toisin kuin töiden jälkeen, vauvan hoidossa ei ole palautumisaikaa, jolloin saa levätä ja syödä. Ap
En halua pelotella, mutta mielestäni vauvavuosi oli omalla tavallaan raskas mutta itse uuvuin totaalisesti lapsen 1-2v aikana.
Siinä oli vauvavuoden kuormitus alla ja just tuo sama moka kuin sulla eli tein hulluna kotitöitä ja mietin liikaa että on terveellistä itsetehtyä ruokaa, ja sitten lapsi oppikin liikkumaan ja kävelemään.
Niin pientä liikkujaa täytyy vahtia silmä kovana ja on kaikkia raskaita vaiheita. Hampomiset alkaa jo ennen kuin täyttää 1v ja siitä se sitten kiihtyy.
Itse hain apua lopulta lastensuojelusta koska paloin niin pahasti loppuun kun lapsi täytti 1v.
Suosittelen hakemaan apua aiemmin ja hei se lapsen isä nyt hommiin myös!!!!
Juu ja vauva sai karjua rauhassa kehdossaan, kun ”vahvisti keuhkoja”. Välillä imetettiin. Vitsi miten rankkaa vanhemmuutta.