Mihin armeijassa laitetaan kaikkein älykkäimmät?
Jos siis ei itse ole hakenut mihinkään erikoisjoukkoon ja äo-testistä tempasee vaikka 150 pistettä niin minne laittavat ensisijaisesti?
Kommentit (1054)
Vierailija kirjoitti:
Siviilipalvelukseen.
Ja työpalveluspaikkana sairaala ja siellä lääkärihommat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksut perseili koko alokasajan ja pääsivät helppohin hyviin hommiin. Sinne minunkin siviilikoulutusta vastaavaan hommaan laitettiin yksi perseilijä, kun se oli 6kk homma.
Tuo on vanha väite, joka ei pidä paikkaansa. Kyllä ainakin omasta komppaniasta ne älykkäimmät ja paras aines lähti AUK:iin ja RUK:iin. Selvästi huonoin aines jäi sinne lähtöpaikalle.
Häh?
Siis AUK/RUK ei ole hyvä homma, vaan 12kk nakki, joka on vielä paljon raskaampi ja vaikeampi kuin mikään miehistön homma, koska esimerkiksi AUK:issa pitää oppia kaikkien alaisten hommat, että osaa kouluttaa ne niille. Miehistössä opit vaikka tykillä ammusmieheksi, mutta tykki-AUK opit ammusmiehen, suuntaajan, asettajan ja tykinjohtajat hommat, ja harjoittelet niitä kaikkia enemmän kuin se miehistönjäsen sitä yhtä hommaa. Sitten vielä koulutat oman tykkiryhmäsi sodanajanhommaa harjoitellessa. Nimimerkillä 12kk yli 1kk Lohtajalla leireillä.. Tykkirallia marssikentän lipputangon ympäri tykkihalleilta..
Fiksut (jotka perseili alokasajan) nimenomaan pääsi 6kk helppoihin hommiin, kuten atk-mieheksi. Aamulla kassulta salkun kanssa armeijan tutkimuslaitokseen, illalla takaisin. Ne, jotka ei osanneet pelata armeijan peliä, laitettiin vaikka tykki-auk:iin, kuten minut.
Ei sillä, eipä tuo haitannut näin jälkikäteen. Kyllä sitä osasi vaan naureskella intin touhuille, oman elämänkokemuksen kanssa. Jos sen olisi ottanut vakavissaan, olisi voinut pälli hajota monesti. Pääsi sitä sentään 12kk aikana kerran ampumaan tykillä. Worth it.
Sehän on ihan mielipidekysymys, mikä kenestäkin on "hyvä homma". Luonteeltaan lusmu arvostaa mahdollisimman helppoa hommaa ja mahdollisuutta vältellä siinäkin kaikenlaista vastuunkantoa. Moni taas suhtautuu asioihin aivan toisin. Itse esimerkiksi pidin selvänä johtajakoulutukseen hakeutumista, koska tykkään oppia uutta, tehdä kaikenlaista monipuolisesti ja myös ottaa vastuuta. Olisin tylsistynyt kuoliaaksi jossain simppelissä hanttihommassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä mitään ÄÖ-testejä tehdä. Sain pällikokeesta ysin ja palvelin tavallisena tykkimiehenä.
Kyllä tehdään, etkä saanut. Pällikoe eli P2 on se psykologinen testi jossa kysytään vanteen kiristämisestä ja kukkakauppiasaikeista. P1 on älykkyystesti ja siitä saadaan arvosana asteikolla 1-9.
Kaljupäitten joukkueet kirjoitti:
Ketä noi kaljut on armeijassa . Kaljut miehet .
Ainakin Sodankylässä olivat etelästä tulleita wannabe ramboja. Talvella mulipäitä, kesällä rupipäitä. Meille komppanian päällikkö sanoi, että sotilaan varustukseen kuuluu hiukset. Ei juuri kapiaiset perustaneet näistä möyhöttäjistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä mitään ÄÖ-testejä tehdä. Sain pällikokeesta ysin ja palvelin tavallisena tykkimiehenä.
Kyllä tehdään, etkä saanut. Pällikoe eli P2 on se psykologinen testi jossa kysytään vanteen kiristämisestä ja kukkakauppiasaikeista. P1 on älykkyystesti ja siitä saadaan arvosana asteikolla 1-9.
No, nuo muodostavat yhdessä pällikokeen tai palikkatestin. Vältin tn. ylimääräisen juoksemisen ilmoittamalla kukkakauppiasaikeistani, koska en ole työnvieroksuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeija ei testaa älykkyyttä eikä välitä siitä lainkaan. Näin siis kun olin itse 20 vuotta sitten siellä. Ainoastaan fyysisellä kunnolla oli merkitystä (kunhan ei ollut ihan hullu) johtotehtäviin valittaessa. Yllättäen urheilijoista tuli kaikista johtajia. Huomattavasti älykkäämmät mutta huonompikuntoiset jätettiin jopa AUK:ista pois.
'
Kyllä välittää. P1-kokeesta tulee saada muistaakseni 5 (asteikko 1-9) jotta AUK:iin pääsee, RUK:hon vähintään 7.
Tekee coopperissa rennon suorituksen niin ei tartte mennä mihinkään, vaikka p1 oli 7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä mitään ÄÖ-testejä tehdä. Sain pällikokeesta ysin ja palvelin tavallisena tykkimiehenä.
Kyllä tehdään, etkä saanut. Pällikoe eli P2 on se psykologinen testi jossa kysytään vanteen kiristämisestä ja kukkakauppiasaikeista. P1 on älykkyystesti ja siitä saadaan arvosana asteikolla 1-9.
No, nuo muodostavat yhdessä pällikokeen tai palikkatestin. Vältin tn. ylimääräisen juoksemisen ilmoittamalla kukkakauppiasaikeistani, koska en ole työnvieroksuja.
Niin ja P1 on aivan liian karkea ollakseen vakavasti otettava älykkyystesti.
Mielenkiintoinen aloitus, jonka toivottavasti myös puolustusvoimat on huomannut.
Varusmiespalveluksessahan ei yleensä ole mitään tekemistä järjen käyttämisen kanssa. Käytännössä aikaa kuluu, kun odotetaan jotain tapahtuvan ja sen jälkeen singahdetaan. Usein odotusajat ovat pitkiä ja tämä johtuu siitä, että alin johtava taho ei usein ole älyllä pilattua eikä käsitettä multitasking tunneta lainkaan. Eli älykäs varusmies on vain muiden jatkeena ihmettelemässä, että miksi tämäkin asia on näin vaikeaa kun sen voisi hoitaa paremminkin.
Voisi olla paikallaan suorittaa alokasaika älykkyystesti kaikille ja osin priorisoida mm. aliupseerioppilaat näiden tietojen perusteella. Ainakin omana aikanani intissä oli kantakessuja joiden äo oli varmasti alle 80. Toki joukkoon mahtui poikkeuksia mutta valitettavan usein äly loisti poissaolollaan.
Älykkäimmät joutuvat eturintamaan tykinruuaksi jos tuovat ilmi älykkyytensä ja mielipiteet eivät miellytä pomoja, toisaalta sotilaat ovat massaa, ei heidän mahdollinen älykkyytensä ole kenenkään tiedossa. Toisaalta päätyykö älykäs koskaan sotimaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
P1-testi, joka tehdään alokaskaudella on jonkin sortin älykkyyttä mittaava testi. Kuvio-ja matemaattisten osioiden lisäksi siellä oli myös yleissivistykseen liittyviä kysymyksiä. Esim. mikä on uuhi? Jos halutaan mitata puhtaasti älykkyyttä, silloin tällaiset kysymykset pitäis jättää kokonaan pois.
P2-testi puolestaan mittaa psykologisia ominaisuuksia. Ujoa ja arkaa kaveria, joka pelkää esiintyä suuren joukon edessä ja joka ei uskalla antaa käskyjä, tuskin laitetaan joukkueen johtajaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, sitä etteikö olisi RUK-ainesta. Tehtäviä kun on monenlaisia.
Näiden lisäksi tietysti fyysinen kunto ja terveys.
Tervejärkinen, älykäs ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva pääsee luultavasti AUK/RUK tai 6kk palveluksella, jos niin haluaa. Kukaanhan ei valvo, vastaatko tosisssasi kysymyksiin. Väitän myös, että P2-testissäkin voi huijata. Samoja asioita kysytään monella tapaa. Älykäs ihminen, kyllä tietää mitä kysymyksillä haetaan. Sitten on niitä, jotka haluavat AUK:iin, mutta P1 testistä liian alhaiset pisteet. Kun itse suoritin intin, näitä oli muutama. Osa sai yrittää uudestaan P1-testiä, mutta lopputulos sama.
Höh, sinut pitäisi otta korjaamaan maailman arvotetuin ja luotettivimpana pidetty ÄO-testi WAIS, sillä sen tekijät ja suunnittelijat kokoevat yleistiedon ja esim. kysymykse mikä on uuh? Tärkeäksi testin kannalta...
Toivottavasti voit parantaa testit ja selvittää tutkijoille mikä on oleellista!
No jos kysytään kysymyksiä, jotka perustuvat yleissivistykseen, niillä ei ole silloin mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Jos et ole kuullut jotain sanaa, jonka merkitystä haetaan, et voi päätellä vastausta vaihtoehdoista. Paitsi ehkä, jos sinulla on aavistus, että uuhi voisi olla eläin ja lammas, niin vastausvaihtoehdoista voisi silloin löytyä sopiva päättelemällä. Itselläni oli tuo kysymys uuhi, 2000-luvun alussa. Matemaattiset päässälaskutehtävät mittaavat paineensietokykyä, ei varsinaisesti älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä mitään ÄÖ-testejä tehdä. Sain pällikokeesta ysin ja palvelin tavallisena tykkimiehenä.
Kyllä tehdään, etkä saanut. Pällikoe eli P2 on se psykologinen testi jossa kysytään vanteen kiristämisestä ja kukkakauppiasaikeista. P1 on älykkyystesti ja siitä saadaan arvosana asteikolla 1-9.
No, nuo muodostavat yhdessä pällikokeen tai palikkatestin. Vältin tn. ylimääräisen juoksemisen ilmoittamalla kukkakauppiasaikeistani, koska en ole työnvieroksuja.
Pointti ei ole siinä, haluaako kukkakauppiaaksi, sehän on ihan asiallinen ammatti ja yrittäjyys on positiivinen juttu sotilaallakin. Testillä testataankin ihan muuta. Yksittäinen vastaus ei ole merkitsevä, vaan koko testin kokonaisuus, siinä nouseeko sieltä esiin sellaisia vastausyhdistelmien kuvioita, jotka kielivät psyykkisistä poikkeavuuksista.
Psykopaatit on usein huippu älykkäitä ja käteviä tappohommissa. Intissä haittaa eniten jos kykenee itsenäiseen ajatteluun sekä päättelyyn. Esim. ajatus sota paha ja rauha hyvä, on monelle todella vaikea käsite.
Sotilaspoliisin alikessu on vuorossaan varuskunnan korkea-arvoisin varusmies.
Kotiin, koska älykkän ja hullun raja on hämyinen. Puhutaan siis äo yli 170
Vierailija kirjoitti:
Älykkäimmät joutuvat eturintamaan tykinruuaksi jos tuovat ilmi älykkyytensä ja mielipiteet eivät miellytä pomoja, toisaalta sotilaat ovat massaa, ei heidän mahdollinen älykkyytensä ole kenenkään tiedossa. Toisaalta päätyykö älykäs koskaan sotimaan?
Jap, ei siellä sodassa älykköjä kaivata.
Vai mitä meinasit tehdä sillä "älykkyydellä" kun ilmassa rautaa ja suolenpätkijä?
Älykkö tietysti voisi yrittää kotia lähtiä mutta en usko et vähemmän älykkäät sitäkään hyvällä katsoisivat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäimmät joutuvat eturintamaan tykinruuaksi jos tuovat ilmi älykkyytensä ja mielipiteet eivät miellytä pomoja, toisaalta sotilaat ovat massaa, ei heidän mahdollinen älykkyytensä ole kenenkään tiedossa. Toisaalta päätyykö älykäs koskaan sotimaan?
Jap, ei siellä sodassa älykköjä kaivata.
Vai mitä meinasit tehdä sillä "älykkyydellä" kun ilmassa rautaa ja suolenpätkijä?
Älykkö tietysti voisi yrittää kotia lähtiä mutta en usko et vähemmän älykkäät sitäkään hyvällä katsoisivat...
Nimenomaan. Ei sodassa/rintamalla ole älykkäitä. Älykkäät ovat sodassa lääkäreinä, insinööreinä, varakkaat ulkomailla jne. Sodassa ovat ne joilla ei ole vaihtoehtoja ja ne ovat köyhät. Niinkuin venäjällä myös jenkkien sodissa kuolee ne kaikki köyhimmät jotka lähtevät sotimaan ainakin osa ihan toimeentulon takia. Pietarin ja moskovan parempien perheiden lapset eivät ikinä tapattaisi itteensä jonku typerän sodan tai putinin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkäimmät joutuvat eturintamaan tykinruuaksi jos tuovat ilmi älykkyytensä ja mielipiteet eivät miellytä pomoja, toisaalta sotilaat ovat massaa, ei heidän mahdollinen älykkyytensä ole kenenkään tiedossa. Toisaalta päätyykö älykäs koskaan sotimaan?
Jap, ei siellä sodassa älykköjä kaivata.
Vai mitä meinasit tehdä sillä "älykkyydellä" kun ilmassa rautaa ja suolenpätkijä?
Älykkö tietysti voisi yrittää kotia lähtiä mutta en usko et vähemmän älykkäät sitäkään hyvällä katsoisivat...
Ei älykkö ole sama kuin älykäs. Eikä älykäs tarkoita itsekästä pelkuria.
Älykkyys on ominaisuus oppia ja päätellä nopeasti ja käsitellä laajempia tietomääriä oikein. Sodassa se auttaa ihan siinä missä siviilielämässäkin. Älykäs osaa lukea tilanteita ja tehdä oikeita päätöksiä. Älykkään suolenpätkät lentävät vähemmin kuin tyhmempien, koska tämä esimerkiksi osaa suojautua keskityksessä paremmin tai välttää edetessä tähystetyksi tulemisen ja tulilinjalle joutumisen tai laskelmoi paremmin ensisijaiset viholliskohteet maaleiksi. Varsinkin johtajalle älykkyys on tärkeä piirre, koska se nopeuttaa ja parantaa päätöksiä ja edesauttaa kaavamaisen ulkoaopetellun toiminnan soveltamista tilanteen mukaan fiksummaksi.
Ai mistä tietää onko älykäs sotilas? Ei turhaan tapata itseään ja kavereitaan vaan pitää hengissä itsensä ja taistelutoverinsa sodan loppuun asti.