Mihin armeijassa laitetaan kaikkein älykkäimmät?

Sain testistä parhaat pisteet ja Mensaankin liityin jo ennen armeijaa

Ammattikoulun kävin, niin ehkä se vaikutti negatiivisesti ylempiin, jotka asioista päättää

Tykkimies olin ja koskaan ei ole pyydetty kertaamaan

Varmaan muutkin asiat painaa sitten kupissa

Olin aika arka jo silloin, ehkä sekin sitten näkyi

Meillä oli tuvassa yksi oikeasti huippuälykäs kaveri, opiskeli tuolloin jo yliopistossa. Ajattelu oli kyllä välillä ns. arkisen tason yläpuolella. Sai huippupisteet noissa testeissä ja oli kaverille oli sitten sanottu, että "meillä tuollaiset kaverit pistetään RUK:hon". Ja sinne lähti.

Nykyään professori.

Vierailija kirjoitti:

Näin yleisesti pyritään sekoittamaan joukkoihin tasaisesti kaikenlaisia ihmisiä. Joka paikassa tarvitaan älykkäitä.

Juuri näin. Meillä oli tuvassa esimerkiksi rakennusinsinööri, joka oli mensan jäsen. Aselaji: kiväärimies.

Pioneeriksi. Tuntemani matikkanerot, joilla oli jo yliopistokoulutusta taustalla (eli menivät hiukan myöhemmin suorittamaan palvelustaan) siirrettiin pioneereiksi.

Vierailija kirjoitti:

Pioneeriksi. Tuntemani matikkanerot, joilla oli jo yliopistokoulutusta taustalla (eli menivät hiukan myöhemmin suorittamaan palvelustaan) siirrettiin pioneereiksi.

Niin ja RUK:Iin heittämällä.

tykimieheksi.

Parhaimpiin hommiin ei laiteta vaan hakeudutaan. Korkeakouluopiskelijoille on tutkimustyötä, ei ole kuin pakollinen p-kausi ja muuten toimistohommia. Skapparit suhtautuvat noissa hommissa kuin työkaveriin. 

Sitten on tietenkin elektronisen sodankäynnin erikoiskoulutus, joka on aikalailla hyshys-hommaa. 

Tietenkin myös ilmavoimien ohjaajakoulutus. Laskuvarjojääkäriksi yms ei edellytetä mitään ihmeempää älyä vaan kovaa kuntoa ja paineensietokykyä. 

P1-testi, joka tehdään alokaskaudella on jonkin sortin älykkyyttä mittaava testi. Kuvio-ja matemaattisten osioiden lisäksi siellä oli myös yleissivistykseen liittyviä kysymyksiä. Esim. mikä on uuhi? Jos halutaan mitata puhtaasti älykkyyttä, silloin tällaiset kysymykset pitäis jättää kokonaan pois. 

P2-testi puolestaan mittaa psykologisia ominaisuuksia. Ujoa ja arkaa kaveria, joka pelkää esiintyä suuren joukon edessä ja joka ei uskalla antaa käskyjä, tuskin laitetaan joukkueen johtajaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, sitä etteikö olisi RUK-ainesta. Tehtäviä kun on monenlaisia. 

Näiden lisäksi tietysti fyysinen kunto ja terveys. 

Tervejärkinen, älykäs ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva pääsee luultavasti AUK/RUK tai 6kk palveluksella, jos niin haluaa. Kukaanhan ei valvo, vastaatko tosisssasi kysymyksiin. Väitän myös, että P2-testissäkin voi huijata. Samoja asioita kysytään monella tapaa. Älykäs ihminen, kyllä tietää mitä kysymyksillä haetaan. Sitten on niitä, jotka haluavat AUK:iin, mutta P1 testistä liian alhaiset pisteet. Kun itse suoritin intin, näitä oli muutama. Osa sai yrittää uudestaan P1-testiä, mutta lopputulos sama. 

Itse teen tekniikan tohtorin väitöskirjaa

olin

tykkimies

Vierailija kirjoitti:

P1-testi, joka tehdään alokaskaudella on jonkin sortin älykkyyttä mittaava testi. Kuvio-ja matemaattisten osioiden lisäksi siellä oli myös yleissivistykseen liittyviä kysymyksiä. Esim. mikä on uuhi? Jos halutaan mitata puhtaasti älykkyyttä, silloin tällaiset kysymykset pitäis jättää kokonaan pois. 

P2-testi puolestaan mittaa psykologisia ominaisuuksia. Ujoa ja arkaa kaveria, joka pelkää esiintyä suuren joukon edessä ja joka ei uskalla antaa käskyjä, tuskin laitetaan joukkueen johtajaksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, sitä etteikö olisi RUK-ainesta. Tehtäviä kun on monenlaisia. 

Näiden lisäksi tietysti fyysinen kunto ja terveys. 

Tervejärkinen, älykäs ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva pääsee luultavasti AUK/RUK tai 6kk palveluksella, jos niin haluaa. Kukaanhan ei valvo, vastaatko tosisssasi kysymyksiin. Väitän myös, että P2-testissäkin voi huijata. Samoja asioita kysytään monella tapaa. Älykäs ihminen, kyllä tietää mitä kysymyksillä haetaan. Sitten on niitä, jotka haluavat AUK:iin, mutta P1 testistä liian alhaiset pisteet. Kun itse suoritin intin, näitä oli muutama. Osa sai yrittää uudestaan P1-testiä, mutta lopputulos sama. 

Höh, sinut pitäisi otta korjaamaan maailman arvotetuin ja luotettivimpana pidetty ÄO-testi WAIS, sillä sen tekijät ja suunnittelijat kokoevat yleistiedon ja esim. kysymykse mikä on uuh? Tärkeäksi testin kannalta...

Toivottavasti voit parantaa testit ja selvittää tutkijoille mikä on oleellista!

Armeijassa testien tuloksella, siviilikoulutuksella yms. ei ole oikeasti mitään väliä.

Itsellä armeijassa jo DI paperit (anoin lykkäystä, että sain opiskelut loppuun). Tämä ei tietenkään vaikuttanut mitään, vaan tykkimies oli hyvä sijoitus, ja tykki-AUK että 12kk palvelus. Siinä alokasajalla sai niitä ehdotuksia tehdä, mihin haluaisi (kolme paikkaa), mutta eihän tietenkään niillä ollut mitään merkitystä.

Fiksut perseili koko alokasajan ja pääsivät helppohin hyviin hommiin. Sinne minunkin siviilikoulutusta vastaavaan hommaan laitettiin yksi perseilijä, kun se oli 6kk homma.

No, armeijassa oppi, että pitää aina olla nakkipiilossa ja yleensäkin perseillä niin, että ei saa hommia, niin pärjää siellä. Kun perseilee riittävästi, kukaan ei uskalla nakittaa mihinkään, kun se homma menee kuitenkin pielee ja siitä saa paskaa niskaan se nakittaja. Perseilijä löhöää jossain samalla kun tunnolliset tekee hommat. Tuossa armeija yhdessä kappaleessa. Hassu opetus koko ikäluokan nuorille miehille.

Vierailija kirjoitti:

Parhaimpiin hommiin ei laiteta vaan hakeudutaan. Korkeakouluopiskelijoille on tutkimustyötä, ei ole kuin pakollinen p-kausi ja muuten toimistohommia. Skapparit suhtautuvat noissa hommissa kuin työkaveriin. 

Sitten on tietenkin elektronisen sodankäynnin erikoiskoulutus, joka on aikalailla hyshys-hommaa. 

Tietenkin myös ilmavoimien ohjaajakoulutus. Laskuvarjojääkäriksi yms ei edellytetä mitään ihmeempää älyä vaan kovaa kuntoa ja paineensietokykyä. 

Unelmissasi noin.

Olin valmis DI, kun kävin intin, ja siviilikoulutuksella ei ollut mitään merkitystä. Tykki-AUK oli se, mihin armeija tarvi tekniikan alan dippainssiä. Tämä 2000-luvun alussa.

Ihminen, joka määrittää itsensä älykkyyden kautta, ei ole kovin mielekäs miehistö- tai aliupseerihommiin vaan ehkä jonnekin kirjurihommiin, jossa itsekin olin. Tosin en ole pitänyt itseäni älykkäänä, mutta onnekkaana, koska kroppani oli silloin suorastaan laihanpuoleinen eikä mitenkään sporttinen, joten taistelutehtävissä olisin ollut suorastaan vaaraksi muille.

Vierailija kirjoitti:

Fiksut perseili koko alokasajan ja pääsivät helppohin hyviin hommiin. Sinne minunkin siviilikoulutusta vastaavaan hommaan laitettiin yksi perseilijä, kun se oli 6kk homma.

Tuo on vanha väite, joka ei pidä paikkaansa. Kyllä ainakin omasta komppaniasta ne älykkäimmät ja paras aines lähti AUK:iin ja RUK:iin. Selvästi huonoin aines jäi sinne lähtöpaikalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fiksut perseili koko alokasajan ja pääsivät helppohin hyviin hommiin. Sinne minunkin siviilikoulutusta vastaavaan hommaan laitettiin yksi perseilijä, kun se oli 6kk homma.

Tuo on vanha väite, joka ei pidä paikkaansa. Kyllä ainakin omasta komppaniasta ne älykkäimmät ja paras aines lähti AUK:iin ja RUK:iin. Selvästi huonoin aines jäi sinne lähtöpaikalle. 

Häh?

Siis AUK/RUK ei ole hyvä homma, vaan 12kk nakki, joka on vielä paljon raskaampi ja vaikeampi kuin mikään miehistön homma, koska esimerkiksi AUK:issa pitää oppia kaikkien alaisten hommat, että osaa kouluttaa ne niille. Miehistössä opit vaikka tykillä ammusmieheksi, mutta tykki-AUK opit ammusmiehen, suuntaajan, asettajan ja tykinjohtajat hommat, ja harjoittelet niitä kaikkia enemmän kuin se miehistönjäsen sitä yhtä hommaa. Sitten vielä koulutat oman tykkiryhmäsi sodanajanhommaa harjoitellessa. Nimimerkillä 12kk yli 1kk Lohtajalla leireillä.. Tykkirallia marssikentän lipputangon ympäri tykkihalleilta..

Fiksut (jotka perseili alokasajan) nimenomaan pääsi 6kk helppoihin hommiin, kuten atk-mieheksi. Aamulla kassulta salkun kanssa armeijan tutkimuslaitokseen, illalla takaisin. Ne, jotka ei osanneet pelata armeijan peliä, laitettiin vaikka tykki-auk:iin, kuten minut.

Ei sillä, eipä tuo haitannut näin jälkikäteen. Kyllä sitä osasi vaan naureskella intin touhuille, oman elämänkokemuksen kanssa. Jos sen olisi ottanut vakavissaan, olisi voinut pälli hajota monesti. Pääsi sitä sentään 12kk aikana kerran ampumaan tykillä. Worth it.

Sain aikanaan (80-luvun lopulla) palikkatesteistä maksimipisteet. Taistelutesteissä olin 5 parhaan joukossa. Jos olisin tiennyt mitä AUK:ssa tulee vastaan, en olisi tehnyt noita täysillä. RUK:n eivät saaneet, sen verran otti päähän. Sitä h*lvetillistä juoksemista ei kestänyt erkkikään. Joka päivä joka paikkaan juoksemalla. Reput, telamiinat, taisteluvarustukset mukana. Aina. Myös ruokalaan juosten. Ja tämä olisi jatkunut ja pahentunut Rukissa. Tämä Sodankylän PST:ssa.

Harmittaa hieman kun älyllinen puoli Rukista olisi kiinnostanut. 180cm mies kuihtui Aukissa 65-kiloiseksi. Kunto oli kyllä kova. 15km lenkki ennen lomille lähtöä lähinnä nauratti. Joten ei se armeija kaikkia viisaimpia sinne Ruk:n saa, tosin ei sinne tyhmiäkään mennyt.

Ne saa pestin johonkin firmaan, joka tekee armeijalle kamaa, Nokian aikaan yksi tykkimiehenä aloittanut vastavalmistumassa oleva elektroniikkainsinööri teki Nokialla kokopäivätyötä koko palvelusaikansa.

Jos ei ole vielä valmistumassa koulutusta vaativaan ammattiin, voi joutua/päästä esikuntalähetin hommiin. Se on helppoa ja yksinkertaista, eikä rasita, muuta kuin armeijan säännöstelty "työaika".

Olen koulutukseltani tekniikan tohtori, ja minulla jäi armeija väliin terveydellistä syistä johtuen. En tiedä älykkyysosamäärääni, mutta olen pirun älykäs ihminen, eikä minusta olisi sotilaaksi lainkaan. Kysymys ei ole siitä, etteikö uskaltaisi olla soturi, vaan enemmänkin elämänasenteesta, johon ei sovi minkäänlaisen väkivallan käyttö. Taustalla ei ole mitään uskonnollisia syitä, vaan filosofinen käsitys siitä, mikä on ihmiselle suotavaa, ja vähemmän suotavaa aktiviteettia. En pidä sotimisesta, enkä ole koskaan edes sotapelejä tietokoneella pelannut. 

Pidän toki sotilaan ammattia arvokkaana ja välttämättömänä ammattina, mutta minusta ei olisi kuitenkaan sotilaaksi. Olen ajattelijatyyppi, ja mielestäni ajattelijatyypin paikka ei ole armeijassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaimpiin hommiin ei laiteta vaan hakeudutaan. Korkeakouluopiskelijoille on tutkimustyötä, ei ole kuin pakollinen p-kausi ja muuten toimistohommia. Skapparit suhtautuvat noissa hommissa kuin työkaveriin. 

Sitten on tietenkin elektronisen sodankäynnin erikoiskoulutus, joka on aikalailla hyshys-hommaa. 

Tietenkin myös ilmavoimien ohjaajakoulutus. Laskuvarjojääkäriksi yms ei edellytetä mitään ihmeempää älyä vaan kovaa kuntoa ja paineensietokykyä. 

Unelmissasi noin.

Olin valmis DI, kun kävin intin, ja siviilikoulutuksella ei ollut mitään merkitystä. Tykki-AUK oli se, mihin armeija tarvi tekniikan alan dippainssiä. Tämä 2000-luvun alussa.

Silloin oli eri meno. Nykyään noihin erikoishommiin pitää hakeutua erikseen.

Ei siellä mitään ÄÖ-testejä tehdä. Sain pällikokeesta ysin ja palvelin tavallisena tykkimiehenä.