Seurustelisitko itseäsi 5cm lyhyemmän (hoikan) miehen kanssa?

Kyllä, miehen ihannepituus on 170-180cm.

T: 175cm nainen

Vaikea sanoa. Mies olis aika pieni 152cm.

Jos se on japanilainen tai korealainen.

En seurustelisi. Haluan seurustella naisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, miehen ihannepituus on 170-180cm.

T: 175cm nainen

Nähdäänkö lauantaina?

Kyllä :)

Pullukka n178cm

En. En syty hoikista miehistä vaan semmosista chubby-vartaloisista. 

Olen 158cm, ei ole paljoa vaadittu että mies on pitempi.

Ei mua haittaisi, kun mun suvun miehet on lyhyitä. Isäkin on mua puoli päätä lyhyempi. Olettaen tietysti, ettei se vaivaisi miestäkään ja voisin pitää korkoja ilman valitusta.

En ole tavannut montaa 153cm miestä, mutta jos tapaisin, pituus ei olisi este seurustelulle.

Joo, en ole ikinä ymmärtänyt miksi se pituus on niin tärkeä juttu.

Pituus ei kiinnosta, mutta hoikkuus on ehdoton ei miehessä.

Tottakai, mikä olisi parempaa kuin N 161/95 ja M 156/45. Ihannetilanne suorastaan! Voisko se mies olla vielä minua vähintään 20 vuotta nuorempi, että varmasti tuntisin itseni lapsiinsekaantujaksi!? Oma poika oli jo kymmenvuotiaana jotain 165/60.

Rehellisesti: en. Ei ole mitään heitä vastaan, mutta kumppaniksi haluan jotain muuta.

En todennäköisesti, olen 160 cm tai hieman sen alle ja 155 cm mies olisi jo ensiksikin niin harvinainen, ettei isolla todennäköisyydellä osuisi kohdalle sellaista jonka kanssa synkkaisi. Vastasin kuitenkin, että ehkä jos jokin kompensoi. Esimerkkinä nyt vaikkapa jos nykyinen mieheni menettäisi jalkansa puolesta säärestä alaspäin niin jäisin. On myös hoikka. Hyvin vaikea kuvitella kuitenkaan kohtaavani kiinnostavaa 155-pituista miestä. Varsinkin jos hoikalla tarkoitetaan hyvin alipainoinen. Tutkitusti heteronaisia kuitenkin viehättää miehen voimakkuus. Joku 155 cm pitkä kickboxingjudokamestarivartaloinen koneilla kasvoilla voisi viehättää. En kai itsekään kovin vastenmieliseltä näytä tai ainakin komea mies nyt on ollut pidemmän aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai, mikä olisi parempaa kuin N 161/95 ja M 156/45. Ihannetilanne suorastaan! Voisko se mies olla vielä minua vähintään 20 vuotta nuorempi, että varmasti tuntisin itseni lapsiinsekaantujaksi!? Oma poika oli jo kymmenvuotiaana jotain 165/60.

Unohdit mainita että jos halaat itseäsi 5cm lyhyempää ja hoikempaa miestä, niin mies menee rikki.

(toki 190cm/105kg mies ja 155cm/50kg nainen olisi ihanaa ja normaalia...)

Vierailija kirjoitti:

Tottakai, mikä olisi parempaa kuin N 161/95 ja M 156/45. Ihannetilanne suorastaan! Voisko se mies olla vielä minua vähintään 20 vuotta nuorempi, että varmasti tuntisin itseni lapsiinsekaantujaksi!? Oma poika oli jo kymmenvuotiaana jotain 165/60.

Idi ootti. Ehkä kannattaisi myös laihduttaa ainakin 30kg. Harmi että lapsesikin lähenee ylipainoa äidin perässä.

Olen naimisissa itseäni 5 cm lyhyemmän kanssa (mies 172, minä 177. Aina ajattelin että haluan ison ja pitkän miehen, mutta niin vaan ihastuin ja rakastuin ihan eri tyyppiseen. Poikamaisen söpöön kun aina ennen ihanteena oli karski karunkomea.

Miehen pituus (tai siis lyhyys) ei olisi ongelma, mutta en viehäty hoikista miehistä, joten en voi vastata kyselyyn.

Hmm. Mielenkiintoista.

Näiden vastausten perusteella minun kannattaa antaa pakit lyhyille naisille, ja keskittyä ainoastaan hyvin pitkiin naisiin.

Lyhyille naisille pituus tuntuu olevan ehdoton asia, ja kelpaisin heille vain koska olen heihin verrattuna pidempi. Tämä on turn-off, jos pituus on minussa sytyttävä asia, vaikka olen lyhyt. Koko ajattelutavassa on myös jotain alistuvaa, suorastaan isä-tytär-fetissiä.

Vähän keskivertoa pidemmät naiset tuntuvat korostavan sitä että ovat pitkiä joten miehenkin kuuluu olla.

Tunnen kolme hyvin pitkää naista (182cm tai yli), heillä kaikilla on alle keskipituiset miehet ja he käyttävät myös korkkareita aina kun haluavat. Pisin parisuhteeni toistaiseksi oli 179cm naisen kanssa.

t. 172cm mies