Kuinka saada vaimo ostelemasta turhia pikkuostoksia ja tuhlaamasta rahoja?
Ongelma on, että vaimo ei hallitse rahankäyttöä nyt kun minä tienaan meille elannon ja vaimo hoitaa kotia. Ilahdun kun kotona on töistä tullessa puhdasta ja pöytä katettuna ruoasta mutta ruokaostosten lisäksi vaimo ostelee itselleen ja minulle lahjoja. Pyysin lopettamaan mutta ostelee ilahduttaakseen ja tylsyyteen. Vähensin jo vaimolle antamaa käyttörahaa mutta ei auttanut ja sama ostelu jatkuu.
Kommentit (107)
Se rahan meno ei tuollaisessa niinkään korpea mutta kun huusholli täyttyy kaikella turhalla roinalla niin se on vastenmielistä.
Eikö naiset pysty olemaan niin että mitään ei osteta jos ei ole todella pakottavaa ja välttämätöntä syytä ostaa.
Tulee vielä aika, jolloin tarvitaan kaikki raha elämiseen. Säästäkää hyvät ihmiset.
Jätä se sika.
Ainoa ratkaisu, rahanhassaus tulee vain jatkumaan ja pahenemaan iän myötä.
Tiedän tämän naistyypin, joka "löytää" aina jotain pientä kivaa "meille".
"Katso kulta mitä ihanaa mä löysin meille?" Ja sitten on ostettu verhot, tapetit ja saunaan uudet paneelit.
Voi prklllll, en paremmin sano.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle ei tule antaa rahaa, kun ei ne sitä anna miehillekkään. Vaihda parempaan naiseen. Tosin on erittäin vaikeaa löytää naista, joka kieltäytyisi rahasta.
Nainen töihin, että ymmärtää miten rahaa hankitaan. Sitten kulut puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Se rahan meno ei tuollaisessa niinkään korpea mutta kun huusholli täyttyy kaikella turhalla roinalla niin se on vastenmielistä.
Eikö naiset pysty olemaan niin että mitään ei osteta jos ei ole todella pakottavaa ja välttämätöntä syytä ostaa.
Meidän perheestä muutama selitys tuhlailulle.
Taustana, molemmat töissä riittävällä palkalla, talous yhteinen, sijoitukset/autot/yms omat. Lapset jo aikuisia.
Kuluneen 2 vuoden aikana olemme olleet vahvasti etätöissä ja erillään harrastuksista ja sosiaalisista ympyröistä. Kuten tietenkin hyvin moni muukin.
Meillä molemmilla nettishoppailu riistäytyi vähän 'korona-ahdistuksen lievitykseksi' - varsinkin mies "kunnostautui" käymälää lähes päivittäin tsekkaamassa mitä löytyisi Zalando-loungesta. Ja sieltähän löytyi "kaikkea kivaa ja tarpeellista" (toimistolla käytettäviä paitoja tarvitaan aina 🙄, kuten uusia paistinpannuja, pyyhkeitä, lakanoita, talvikenkiä, kesäkenkiä, tunnelmavaloja, kynttilöitä)- ja minua ahdisti lisääntyvä tavaramäärä kaapeissa. Ola heikko kohtani olivat kirjat ja lelut/vaatteet lapsenlapsille. Jossain vaiheessa, kun 'tarpeellinen tavara' rupesi viihtymään kaapeissa käyttämättöminä yli puoli vuotta, jouduttiin käymään keskustelu missä yhdessä päätettiin lopettaa nettikaupoissa käynti käytännössä kokonaan. Molemmat siis purkivat korona-jumitusta omilla rahoillaan, mutta toisen "tilan" ryöstäminenkään ei ole kovin reilua.
Mahtaako ap sinun puolisollasi olla vastaavaa 'tyhjyyden täyttämistä'? Auttaisiko asiaan työ/opiskelu/kiinnostava harrastus/elämä?
Ps. Tuota minä en ymmärrä lainkaan, että toinen ostaa sinulle vaatteita... mistä ihmeestä hän muka tietää mitä haluat käyttää?? Vai yrittääkö hän muuttaa sinua oman elämänsä sisustusesineeksi? Jos oma puoliso ostaisi minulle vaatteita olisin kyllä hieman 'mitä ihmettä?, enköhän minä ihan itse osaa valita vaatteeni...'
87 vielä lisää..
Jossain vaiheessa lapset sanoivat minulle, että kiitos mutta ei kiitos, aina ei tarvisisi antaa jotain uutta lapsenlapsille (ilmasto ja silleen) - no minähän siirryin sujuvasti tori.fi ostoksille. Kierrätyshän on ekoteko 😵💫🙄
Kun sitten rautalangasta vielä väänsivät, että EI mitään kiitos heille koteihin niin sen jälkeen olen lähinnä kasvattanut yhdessä luettavien kirjojen ja yhdessä tehtävien askartelutarvikkeiden osastoa omassa 'jemmakaapissani'
Vaimosi tekee siis kodinhoitotyötä, ja sinä maksat jotta saat levätä vapaa-ajallasi. Tosin sanoen siis palkannut vaimosi kodinhoitajaksi. Neuvotelkaa selvä ja reilu sopimus palkasta ja erotelkaa se kotitalouden rahoista.
Vaimosi saa toki sitten omalla palkallaan ostella mitä haluaa. Eivät ne rahat enää siinä vaiheessa ole sinun.
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi tekee siis kodinhoitotyötä, ja sinä maksat jotta saat levätä vapaa-ajallasi. Tosin sanoen siis palkannut vaimosi kodinhoitajaksi. Neuvotelkaa selvä ja reilu sopimus palkasta ja erotelkaa se kotitalouden rahoista.
Vaimosi saa toki sitten omalla palkallaan ostella mitä haluaa. Eivät ne rahat enää siinä vaiheessa ole sinun.
Suomessa vaisullakin on omat rahat - siis työttömyystuki tai mikä lie.
Kyllä se sitten muuten saa 'riittää' että mies maksaa elannon ja vaimo hoitaa kodin.
T. Nainen
Vierailija kirjoitti:
87 vielä lisää..
Jossain vaiheessa lapset sanoivat minulle, että kiitos mutta ei kiitos, aina ei tarvisisi antaa jotain uutta lapsenlapsille (ilmasto ja silleen) - no minähän siirryin sujuvasti tori.fi ostoksille. Kierrätyshän on ekoteko 😵💫🙄
Kun sitten rautalangasta vielä väänsivät, että EI mitään kiitos heille koteihin niin sen jälkeen olen lähinnä kasvattanut yhdessä luettavien kirjojen ja yhdessä tehtävien askartelutarvikkeiden osastoa omassa 'jemmakaapissani'
Miksi? Miksi teet tätä? Mun äiti on samanlainen ja näkee meidän lapsia ehkä kerran vuodessa. Hirveät määrät tavaraa tuo silloin ja mietitään miehen kanssa, että mihin ihmeeseen nämä työnnetään? Lapset lukevat ehkä kerran tai kaksi jokin kirjan ja sitten se jätetään kun on uusi kirja taas. Olen koittanut vihjaista, että lukevat ne harvat kerrat kun näkevät, jonkin verkkokirjan. Leluja ei tarvita enää yhtään enempää. Vaatteista voidaan ottaa niitä itsetekemiä. Muita on jo ihan riittävästi. Tavaramäärän sijaan arvostetaan enemmän käymistä ja lasten kanssa puuhailua ja lapset muistavat paremmin ihmisen, ei sitä kuka minkäkin tavaran on tuonut.
Oliko naista valitessa niin, ettei naisen ammatilla ole väliä? Sitten saa kotona venyvän ostelijan, joka täyttää omaa elämänsä tyhjyyttä tavaroilla.
Oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
87 vielä lisää..
Jossain vaiheessa lapset sanoivat minulle, että kiitos mutta ei kiitos, aina ei tarvisisi antaa jotain uutta lapsenlapsille (ilmasto ja silleen) - no minähän siirryin sujuvasti tori.fi ostoksille. Kierrätyshän on ekoteko 😵💫🙄
Kun sitten rautalangasta vielä väänsivät, että EI mitään kiitos heille koteihin niin sen jälkeen olen lähinnä kasvattanut yhdessä luettavien kirjojen ja yhdessä tehtävien askartelutarvikkeiden osastoa omassa 'jemmakaapissani'
Miksi? Miksi teet tätä? Mun äiti on samanlainen ja näkee meidän lapsia ehkä kerran vuodessa. Hirveät määrät tavaraa tuo silloin ja mietitään miehen kanssa, että mihin ihmeeseen nämä työnnetään? Lapset lukevat ehkä kerran tai kaksi jokin kirjan ja sitten se jätetään kun on uusi kirja taas. Olen koittanut vihjaista, että lukevat ne harvat kerrat kun näkevät, jonkin verkkokirjan. Leluja ei tarvita enää yhtään enempää. Vaatteista voidaan ottaa niitä itsetekemiä. Muita on jo ihan riittävästi. Tavaramäärän sijaan arvostetaan enemmän käymistä ja lasten kanssa puuhailua ja lapset muistavat paremmin ihmisen, ei sitä kuka minkäkin tavaran on tuonut.
Se oli sitä aikaa. Nyt olen jo oppinut.
Kuten kerroin, jos ostan jotain, ostan sen omaan jemmakaappiini, mistä käytetään juttuja, kun saamme jonkun lapsenlapsista hoitoon. Ei kai nyt siinäkin jotain pahaa ole???
Jos saa joka kk saman sovitun summan eikä ruoasta tule pulaa (sumplimisen/tarjousten vuoksi), niin miksi puuttua asiaan. Voi kyllä olla röllin haaveprovo taas.
Vierailija kirjoitti:
Jos saa joka kk saman sovitun summan eikä ruoasta tule pulaa (sumplimisen/tarjousten vuoksi), niin miksi puuttua asiaan. Voi kyllä olla röllin haaveprovo taas.
Korostan yhä tuota "toisen tilan ryöstämistä" - ei ole reilua jos toinen ostelee talon täyteen kaikkea shittiä ja kaupanpäälle vielä sen 'uhrinkin' vaatekaapin täyteen, täyttääkseen jotain onttoutta omassa elämässään!
Itselleni ainakin "epämääräiset rojut mitä kukaan ei käytä" nurkissa on todella ahdistavia !
Näistä viesteistä on välillä vaikea sanoa, mitkä ovat ap:n ja mitkä muitten sivustahuutelijoitten.
Ap:n vaimo ilmeisesti shoppailee tylsyyttään, järkevämmän tekemisen puutteeseen. En nyt oikein saa selvää ottaako ap:tä päähän ensisijaisesti rahanmeno, turha tavara kotona vai yksinkertaisesti naisen "turha" toiminta (olettaen ettei ap itse koe vastaavaa tarvetta ikinä).
Jos ap:n vaimo ei ole töissä, niin ehkä kannattaisi? Työ tai muuten merkityksellinen tekeminen tekee mielenterveydellekin hyvää, kun pääset olemaan merkityksellinen. Jos ap ja vaimonsa ovat sopineet kotirouvuudesta, niin ehkä tuohon yhtälöön sopisi lapsi? Kas kummaa kun tuntuu elämä merkitykselliseltä jälleen. Jos ap ja vaimonsa ovat veloja, niin kiinnostava harrastus tai esim. järjestötyö voisi täyttää tuota aukkoa sielussa, mitä nyt hoidetaan turhalla shoppailulla.
Kaverillani oli joskus vastaava turha shoppailu paikkaamassa mielenterveydellisiä ongelmia. Kasseittain vaatteita ja kosmetiikkaa kotona ja suurinta osaa ei edes käyttänyt ikinä. Shoppaillessaan sai myyjiltä huomiota ja koki tulleensa huomatuksi ja itsensä arvokkaaksi ihmiseksi. Turhan shoppailun taustalla voi siis olla paljon merkittävämpiäkin asioita kuin vain turha rahanmeno.
Ehkä vaimo kaipaa huomioimista? Tekee nyt sitä, mitä toivoisi itselleenkin tehtävän?
Minulta menisi kyllä järki jos olisin kotona kahden aikuisen taloudessa ja hoitaisin yksin kaikki kotityöt.
Ruoka olisi miehelle valmiina ja puhtaat vaattet viikattuna jne.
Mies antais minulle käyttörahaa, mutta en saisi päättää itse muusta kuin ruokatarvikkeiden tai pesuaineiden ostosta.
Kaikki omat itsepäätetyt ostokset olisivat miehen mielestä turhia ja tuhlaamista.
Tuntisin itseni kotiapulaiseksi ilman palkkaa. Miehen mielestähän kaiken pitäisi mennä vain hyödyllisiin ja pakollisiin tavaroihin.
En kyllä kestäisi tuollaista elämää, ei ihme että tämä vaimokin haluaa jotain piristystä. Vaikka sitten ostamalla jotain, kun ei oikein muutakaan voi. Kun pitää olla kotona passissa miehen passaajana.
Tietenkin vaimolla pitää olla oikeus myös omiin ostoksiin ilman miehen tarkistusta onko ne miehen hyväksymiä.
Joku systeemi niin, että vaimolla olisi myös joku summa omaa rahaa mitä ei miehelle pitäisi tilittää.
Tuo oli hyvä, että osa olisi huusholliin menevää ja osa olisi ikäänkuin palkkaa kotitöistä ja siitä, että mies saa olla niistä rauhassa. Sitä ei mies kontrolloisi.
Vaimon pitäisi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Saisi hän silloin ainakin peruspäivärahan. Voisi sen rahan pitää itselleen.
Oletteko huomioineet sen, että vaimon eläke ei kerry yhtään nyt?
Toisaalta takuueläke on melkein yhtä suuri kuin pienestä palkasta kertyvä eläke.
Myös hankittu koulutus ja ammattitaito menee hukkaan, tosin kouluttautua voi uudelleen jos niin haluaa.
Oletteko todella nyt yhdessä tämän systeemin kehittäneet? Vai sinä olet niin päättänyt ja vaimo on jostain syystä myöntynyt.
Aika hissukka tai töihin menoa pelkäävä täytyy vaimon olla jos tuota kontrollia sietää.
Kertoisitko mmikä on summa, joko viikossa tai kuukaudessa, jonka vaimolle olet antanut määrärahaa?
Antaisi vähän perspektiiviä asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimosi tekee siis kodinhoitotyötä, ja sinä maksat jotta saat levätä vapaa-ajallasi. Tosin sanoen siis palkannut vaimosi kodinhoitajaksi. Neuvotelkaa selvä ja reilu sopimus palkasta ja erotelkaa se kotitalouden rahoista.
Vaimosi saa toki sitten omalla palkallaan ostella mitä haluaa. Eivät ne rahat enää siinä vaiheessa ole sinun.
Suomessa vaisullakin on omat rahat - siis työttömyystuki tai mikä lie.
Kyllä se sitten muuten saa 'riittää' että mies maksaa elannon ja vaimo hoitaa kodin.T. Nainen
Alapeukuttajat: jos mies tienaa 4000€ töissä ja vaimo vaikka 500€ työttömyys/sossu yms rahaa.
Mies maksaa elannon eli kodin auton ja ruoan.
Niin oletteko oikeasti sitä mieltä, ettå miehen pitää vielä maksaa 'palkkaa' naiselle? Eikö tuota elantoa lasketa mihinkään?
Minun mielestäni siis naisella on jo oman valinnan mukainen tulotaso ja turvattu elanto. Hän voi vapaasti myös hankkiutua oikeisiin töihin ja sitten he voivat sopia kotitöiden ja elannon jakautumisesta ihan keskenään. Silloinkin JOS naisen rahat ovat omaa rahaa ja mies hoitaa kaiken elannon on mielestäni kohtuullista, ettå nainen tekee enemmän kotihommia tuota 'elantoa' vastaan.
T.nainen
Ps ja ihan sama vaikka sukupuolet olisi toisin päin.
Sitten on taas vähän eri juttu, jos hankitaan lapsia. Mutta niitähän ei apllä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Anteeksi että kysyn, mutta jos/kun teillä kerran on sellainen sopimus, että sinä maksat kaiken ja vaimosi hoitaa kodin, ja sinä annat hänelle käyttörahaa, niin eikö hän sitten kuitenkaan saisi käyttää sitä käyttörahaa kuten haluaa? Ilmeisesti hän kuitenkin huolehtii omasta osuudestaan, eli kodin hoidosta, mallikelpoisesti. Koetko, ettei hän saisi sen oman käyttörahansa käytöstä silti kuitenkaan itse päättää?
Tavallaan saa, mutta ongelmaksi on muodostunut lipsunut tuhlailevuus. Olen ottanut asian puheeksi ja kysynyt syytä ja syiksi vaimo sanoi tylsistymisen ja että haluaa ilahduttaa itseään ja minua. En ole kitsas enkä kyttää joka senttiä mutta tämä riistäytyy pian käsistä.
Huomauta vaimolle ystävällisesti että iloa voisi etsiä jostain muustakin kuin turhasta ostelusta. Jotain mielen aukkoa kai se tuolla täyttää.
Kiitos, sain hymyä naamalle heti aamusta. Pysyn sinkkuna hautaan asti.