Lue keskustelun säännöt.
Kuinka saada vaimo ostelemasta turhia pikkuostoksia ja tuhlaamasta rahoja?
11.09.2021 |
Ongelma on, että vaimo ei hallitse rahankäyttöä nyt kun minä tienaan meille elannon ja vaimo hoitaa kotia. Ilahdun kun kotona on töistä tullessa puhdasta ja pöytä katettuna ruoasta mutta ruokaostosten lisäksi vaimo ostelee itselleen ja minulle lahjoja. Pyysin lopettamaan mutta ostelee ilahduttaakseen ja tylsyyteen. Vähensin jo vaimolle antamaa käyttörahaa mutta ei auttanut ja sama ostelu jatkuu.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emäntä voisi tehdä sen verran jotain työtä että saa rahat henkilökohtaiseen tuhlaamiseen.
Kyllähän tässä aloituksessa oli selkeä provoamisen maku, mutta vastasin nyt siltä.No jos hän kerran tekee ja huolehtii kaikki kotityöt, niin eikö hän siinä jo tee jotain sen eteen, että voisi vähän tuhlata henkilökohtaisestikin? Vai onko oikeasti tarkoitus, että puoliso on ilmainen piika, joka palvelee toista ruokaa ja asuntoa vastaan?
Miksi se suorittavan työn tekijä on aina nainen?
Mitä tarkoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse nyt oikeasti budjettiin vaikuttavista täysin turhista ostoksista vai jostain suklaapatukoista ja kauniista serveteistä?
Jos oikeasti rahankäyttöon pitää tulla muutoksia, ne kuuluu parisuhteessa puhua halki. Lisäksi kannattaa hiukan perehtyä asiaan. Julia Thurenilta ilmestyi juuri tosi hyvä ja helposti lähestyttävä kirja kuluttamisesta. Aiemmin kirjoittanut kirjan säästämisestä. Ainakin tällaiselle hiukan päälle kolmekymppiselle tavalliselle palkansaajalle oli tosi samaistuttavia juttuja.
Emme me nyt köyhyysrajalla elele mutta en pidä siitä että vaimo tuhlaa rahoja nyt esimerkiksi kauniisiin servetteihin kun on entisiäkin. Viimeksi osti minulle vaatteita, vaikka olen sanonut etten tarvitse uusia kun vasta ostin niitä itse. Vaimo osteli myös tällä viikolla kaapit täyteen herkkuja muttei niitä ehdi syömään, joten osa menee roskiin.
Miksi vaimosi ostelee sinulle vaatteita, vaikka olet selvästi sanonut, ettet niitä tarvitse ja halua? Olet kai kysynyt tätä? Miksi hän ostaa herkkuja, joita teillä ei kukaan käytä? Olet kai kysynyt tätäkin? Servetteihin en sinuna puuttuisi. Niihin kukaan tuskin montaakaan euroa saa kuussa laitettua. Toki sitten kannattaa ottaa asia esille, jos vaimo joka kuukausi ostelee satamäärin servettejä, ja kaapit tursuavat vielä edellisiäkin, jotka eivät edes päädy ruokapöytään.
Niitä servettejäkään ei tarvita mihinkään. Kallista paperia.
Ohis
Meillä on joka päivä servtit käytössä ja juhlina oikeat kankaiset lautasliinat.
Meillä ei ole. Mitäs siihen sanot!
Vierailija kirjoitti:
2/5. Kyllä joku mamma tämänkin uskoo.
Kiinnosti kuitenkin kun kommentoit. Kiitos käyttämästäsi ajasta mutta tämä ei ole uskosta kiinni.
Vaihdoin mustan kortin pronssiseen(ruskea). Vaimoni luulee , että olemme köyhiä, kun ei edes hopeaan tai kultakorttiin ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin keskustella ja sopia yhdessä kuluttamisesta. Jos olette yhdessä sopineet siitä, että toinen on kotona, on rahat yhteiset. Jos taas sinulle sopisi paremmin, että vaimo tienaa itse omat rahansa, jolloin myös kotitöitä joudutaan uudelleen järjestelemään, niin silloin sinulla on enemmän sanavaltaa.
En muuten ole sitä mieltä, että rahan määrä vaikuttaisi kotitöiden määrään vaan vapaa-aika. Eli jos molemmat on kokopäivä työssä, niin silloin kotityöt jaetaan puoliksi, vaikka toinen tienaisi paljon vähemmän.Entä jos toinen on työtön? Saako työssäkäyvä ilmaisen orjan itselleen?
Toki siinä on myös oma hommansa, jos töitä aktiivisesti hakee. Mutta omasta kokemuksesta voi kertoa, että taloudessa, jossa on yksi kouluikäinen lapsi, niin ei niitä kotitöitä niin paljoa ole. Asutaan omakotitalossa, mutta töissä käyvä mies onneksi tykkää ruohonleikkuusta ja lumityöt teemme usein yhdessä. Lapsella on pari pikkuhommaa, viikkorahan ansaintaan. Muuten saan kyllä kaikki hoidettua, haettua töitä ja hengailtua myös täällä netissä ihan hyvin. Minusta on reilua, jos toisella on paljon enemmän vapaa-aikaa, niin, hän tekee enemmän kotitöitä. Samoin meillä oli silloin, kun mies oli työttömänä, eipä paljoa tarvinnut imuria minun nähdä.
Toki jos perhe sikailisi, niin jäisi siivoamatta, mutta voisi lopulta sitten jäädä perhekin.
En ymmärrä miksi olisi orja, jos kuitenkin sitä yhteistä kotia on tarkoitus ylläpitää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emäntä voisi tehdä sen verran jotain työtä että saa rahat henkilökohtaiseen tuhlaamiseen.
Kyllähän tässä aloituksessa oli selkeä provoamisen maku, mutta vastasin nyt siltä.No jos hän kerran tekee ja huolehtii kaikki kotityöt, niin eikö hän siinä jo tee jotain sen eteen, että voisi vähän tuhlata henkilökohtaisestikin? Vai onko oikeasti tarkoitus, että puoliso on ilmainen piika, joka palvelee toista ruokaa ja asuntoa vastaan?
Miksi se suorittavan työn tekijä on aina nainen?
Mitä tarkoitat?
Kotiherroja ei käytännössä ole olemassakaan ja valtaosa keksinnöistä on miesten tekemiä, miehet tienaavat keskimäärin naisia enemmän ja naiset heiluttelevat pölyhuiskuja miehen maksamaa viikkorahaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda minuun! Lupaan olla ostelematta. Voin puunata kotona, jos elätät minut eikä tarvitse mennä töihin.
Ihmisiä ei kierrätetä ja olen jo naimisissa enkä aio erota. Toivottavasti löydät oman onnesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda minuun! Lupaan olla ostelematta. Voin puunata kotona, jos elätät minut eikä tarvitse mennä töihin.
Ihmisiä ei kierrätetä ja olen jo naimisissa enkä aio erota. Toivottavasti löydät oman onnesi.
Paljon useammin kierrätetään kuin ollaan kierrättämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse nyt oikeasti budjettiin vaikuttavista täysin turhista ostoksista vai jostain suklaapatukoista ja kauniista serveteistä?
Jos oikeasti rahankäyttöon pitää tulla muutoksia, ne kuuluu parisuhteessa puhua halki. Lisäksi kannattaa hiukan perehtyä asiaan. Julia Thurenilta ilmestyi juuri tosi hyvä ja helposti lähestyttävä kirja kuluttamisesta. Aiemmin kirjoittanut kirjan säästämisestä. Ainakin tällaiselle hiukan päälle kolmekymppiselle tavalliselle palkansaajalle oli tosi samaistuttavia juttuja.
Emme me nyt köyhyysrajalla elele mutta en pidä siitä että vaimo tuhlaa rahoja nyt esimerkiksi kauniisiin servetteihin kun on entisiäkin. Viimeksi osti minulle vaatteita, vaikka olen sanonut etten tarvitse uusia kun vasta ostin niitä itse. Vaimo osteli myös tällä viikolla kaapit täyteen herkkuja muttei niitä ehdi syömään, joten osa menee roskiin.
Miksi vaimosi ostelee sinulle vaatteita, vaikka olet selvästi sanonut, ettet niitä tarvitse ja halua? Olet kai kysynyt tätä? Miksi hän ostaa herkkuja, joita teillä ei kukaan käytä? Olet kai kysynyt tätäkin? Servetteihin en sinuna puuttuisi. Niihin kukaan tuskin montaakaan euroa saa kuussa laitettua. Toki sitten kannattaa ottaa asia esille, jos vaimo joka kuukausi ostelee satamäärin servettejä, ja kaapit tursuavat vielä edellisiäkin, jotka eivät edes päädy ruokapöytään.
Niitä servettejäkään ei tarvita mihinkään. Kallista paperia.
Ohis
Meillä on joka päivä servtit käytössä ja juhlina oikeat kankaiset lautasliinat.
Meillä ei ole. Mitäs siihen sanot!
Toivottavasti olet onnellinen. Kukin elää tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse nyt oikeasti budjettiin vaikuttavista täysin turhista ostoksista vai jostain suklaapatukoista ja kauniista serveteistä?
Jos oikeasti rahankäyttöon pitää tulla muutoksia, ne kuuluu parisuhteessa puhua halki. Lisäksi kannattaa hiukan perehtyä asiaan. Julia Thurenilta ilmestyi juuri tosi hyvä ja helposti lähestyttävä kirja kuluttamisesta. Aiemmin kirjoittanut kirjan säästämisestä. Ainakin tällaiselle hiukan päälle kolmekymppiselle tavalliselle palkansaajalle oli tosi samaistuttavia juttuja.
Emme me nyt köyhyysrajalla elele mutta en pidä siitä että vaimo tuhlaa rahoja nyt esimerkiksi kauniisiin servetteihin kun on entisiäkin. Viimeksi osti minulle vaatteita, vaikka olen sanonut etten tarvitse uusia kun vasta ostin niitä itse. Vaimo osteli myös tällä viikolla kaapit täyteen herkkuja muttei niitä ehdi syömään, joten osa menee roskiin.
Miksi vaimosi ostelee sinulle vaatteita, vaikka olet selvästi sanonut, ettet niitä tarvitse ja halua? Olet kai kysynyt tätä? Miksi hän ostaa herkkuja, joita teillä ei kukaan käytä? Olet kai kysynyt tätäkin? Servetteihin en sinuna puuttuisi. Niihin kukaan tuskin montaakaan euroa saa kuussa laitettua. Toki sitten kannattaa ottaa asia esille, jos vaimo joka kuukausi ostelee satamäärin servettejä, ja kaapit tursuavat vielä edellisiäkin, jotka eivät edes päädy ruokapöytään.
Niitä servettejäkään ei tarvita mihinkään. Kallista paperia.
Ohis
Meillä on joka päivä servtit käytössä ja juhlina oikeat kankaiset lautasliinat.
Meillä ei ole. Mitäs siihen sanot!
Toivottavasti olet onnellinen. Kukin elää tyylillään.
Juu ei onnellisuuteni nojaa värjättyyn suunpyyhkimispaperiin.
Vierailija kirjoitti:
Tee pelisäännöt, esimerkiksi sinulle EI osteta mitään (sovi erikseen juhlapäivää ennen jos haluat jnk lahjan ja mitä se voisi olla). Pidä rahat erillään. Hän huolehtii itse ostoksistaan kuukausittain. Voit kertoa kuitenkin mitä mieltä olet (joitakin kertoja), muttei ilkeästi, jos on siis jotain täysin turhaa krääsää jossa ei ole mitään loogista ideaa tai järkeä. Jossain varmaan ON järkeä mitä hän ostaa, mutta voisiko hänelle hankkia harrastusvälineitä ja materiaaleja kotiin, ei tylsisty. Ja kerro että hän voisi mieluummin hoitaa ostoksia tiettyinä päivinä kuusta, ettei osta joka päivä turhaa ja hän keksii muuna aikana muuta tekemistä. Huono idea varmaan, ei tullut muuta mieleen. Sinulla on oikeus ottaa nokkiisi vähän, jos et kuvittele että se on turhaa, vaan on tosiaan jotain mitä ei tulla edes koskaan käyttämään. Ja käyttääkö sitä 15 vuoden kuluttua.
Kiiroa. Yritän hyödyntää listaasi vaimon kanssa keskusteltaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda minuun! Lupaan olla ostelematta. Voin puunata kotona, jos elätät minut eikä tarvitse mennä töihin.
Houkutteleva ehdotus!
Ap tuskin eroaa ja ottaa siivellä eläjää, kun ap:n nykyinen vaimo hoitaa kotia eikä puunaile omiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vai onko oikeasti tarkoitus, että puoliso on ilmainen piika, joka palvelee toista ruokaa ja asuntoa vastaan?
-Yhden ihmisen palkka ei välttämättä riitä kahden ihmisen täyteen elättämiseen mukaan lukien tuhlaamiset. Kyllä hyvä olisi ansaita vähän itsekin käyttörahaa.
Olen ehdottomasti samaa mieltä. Näinhän varmaan valtaosassa suomalaisista talouksista tilanne onkin. Mutta siis pitäähän puolison kanssa sopia näistä asioista? Sanoa suoraan, että ihan omilla rahoillasi tuhlaat? Ja että sinun pitää hakea töitä, jotta rahat riittäisi paremmin?
Ap ja hänen puolisonsa ovat sopineet mitä ilmeisimmin sellaisen ratkaisun, että ap tienaa ja antaa puolisolleen käyttörahaa. Ap vaikuttaa myös olevan tyytyväinen siihen, minkä vastineen hän saa puolisolleen antamalla käyttörahalla. Häntä tuntuu harmittavan se, mitä puoliso tekee sillä yli jäävällä rahalla. Minä olen sitä mieltä, että jos parisuhteessa eletään, niin molemmilla osapuolilla pitää olla jonkin verran rahaa myös omaan käyttöön. Siitäkin sovitaan yhdessä. Mutta jos toinen saa käyttörahaa tietyn summan kuukaudessa, niin minusta pitää sopia mihin sen rahan pitää riittää, ja sen jälkeen toinen saa tehdä lopuilla mitä haluaa. Jos on tarkoitus säästää rahaa, niin silloin tietysti sovitaan myös pienemmästä käyttörahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse nyt oikeasti budjettiin vaikuttavista täysin turhista ostoksista vai jostain suklaapatukoista ja kauniista serveteistä?
Jos oikeasti rahankäyttöon pitää tulla muutoksia, ne kuuluu parisuhteessa puhua halki. Lisäksi kannattaa hiukan perehtyä asiaan. Julia Thurenilta ilmestyi juuri tosi hyvä ja helposti lähestyttävä kirja kuluttamisesta. Aiemmin kirjoittanut kirjan säästämisestä. Ainakin tällaiselle hiukan päälle kolmekymppiselle tavalliselle palkansaajalle oli tosi samaistuttavia juttuja.
Emme me nyt köyhyysrajalla elele mutta en pidä siitä että vaimo tuhlaa rahoja nyt esimerkiksi kauniisiin servetteihin kun on entisiäkin. Viimeksi osti minulle vaatteita, vaikka olen sanonut etten tarvitse uusia kun vasta ostin niitä itse. Vaimo osteli myös tällä viikolla kaapit täyteen herkkuja muttei niitä ehdi syömään, joten osa menee roskiin.
Pyytääkö vaimosi sinulta lisää rahaa sen jälkeen, kun on tuhlannut ne käyttörahansa?
Muutaman kerran on pyytänyt ja tuolloin on menty ulos syömään kun vaimo ei ole voinut käydä kaupassa ja valmistaa meille illallista. Olen sanonut etten aio antaa enempää jos tuhlaa rahat muuhun eikä pysty ostamaan ruoka-aineksia. Tilanne on sitten kääntynyt toisinpäin että vaimo ostaa raaka-aineet mutta sen lisäksi ostaa kaikkea ylimääräistä, lahjoja ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse nyt oikeasti budjettiin vaikuttavista täysin turhista ostoksista vai jostain suklaapatukoista ja kauniista serveteistä?
Jos oikeasti rahankäyttöon pitää tulla muutoksia, ne kuuluu parisuhteessa puhua halki. Lisäksi kannattaa hiukan perehtyä asiaan. Julia Thurenilta ilmestyi juuri tosi hyvä ja helposti lähestyttävä kirja kuluttamisesta. Aiemmin kirjoittanut kirjan säästämisestä. Ainakin tällaiselle hiukan päälle kolmekymppiselle tavalliselle palkansaajalle oli tosi samaistuttavia juttuja.
Emme me nyt köyhyysrajalla elele mutta en pidä siitä että vaimo tuhlaa rahoja nyt esimerkiksi kauniisiin servetteihin kun on entisiäkin. Viimeksi osti minulle vaatteita, vaikka olen sanonut etten tarvitse uusia kun vasta ostin niitä itse. Vaimo osteli myös tällä viikolla kaapit täyteen herkkuja muttei niitä ehdi syömään, joten osa menee roskiin.
Miksi vaimosi ostelee sinulle vaatteita, vaikka olet selvästi sanonut, ettet niitä tarvitse ja halua? Olet kai kysynyt tätä? Miksi hän ostaa herkkuja, joita teillä ei kukaan käytä? Olet kai kysynyt tätäkin? Servetteihin en sinuna puuttuisi. Niihin kukaan tuskin montaakaan euroa saa kuussa laitettua. Toki sitten kannattaa ottaa asia esille, jos vaimo joka kuukausi ostelee satamäärin servettejä, ja kaapit tursuavat vielä edellisiäkin, jotka eivät edes päädy ruokapöytään.
Niitä servettejäkään ei tarvita mihinkään. Kallista paperia.
Ohis
Meillä on joka päivä servtit käytössä ja juhlina oikeat kankaiset lautasliinat.
Meillä ei ole. Mitäs siihen sanot!
Toivottavasti olet onnellinen. Kukin elää tyylillään.
Juu ei onnellisuuteni nojaa värjättyyn suunpyyhkimispaperiin.
Ei minunkaan mutta myönnän nauttivani kun pöytä on katettu kauniisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse nyt oikeasti budjettiin vaikuttavista täysin turhista ostoksista vai jostain suklaapatukoista ja kauniista serveteistä?
Jos oikeasti rahankäyttöon pitää tulla muutoksia, ne kuuluu parisuhteessa puhua halki. Lisäksi kannattaa hiukan perehtyä asiaan. Julia Thurenilta ilmestyi juuri tosi hyvä ja helposti lähestyttävä kirja kuluttamisesta. Aiemmin kirjoittanut kirjan säästämisestä. Ainakin tällaiselle hiukan päälle kolmekymppiselle tavalliselle palkansaajalle oli tosi samaistuttavia juttuja.
Emme me nyt köyhyysrajalla elele mutta en pidä siitä että vaimo tuhlaa rahoja nyt esimerkiksi kauniisiin servetteihin kun on entisiäkin. Viimeksi osti minulle vaatteita, vaikka olen sanonut etten tarvitse uusia kun vasta ostin niitä itse. Vaimo osteli myös tällä viikolla kaapit täyteen herkkuja muttei niitä ehdi syömään, joten osa menee roskiin.
Miksi vaimosi ostelee sinulle vaatteita, vaikka olet selvästi sanonut, ettet niitä tarvitse ja halua? Olet kai kysynyt tätä? Miksi hän ostaa herkkuja, joita teillä ei kukaan käytä? Olet kai kysynyt tätäkin? Servetteihin en sinuna puuttuisi. Niihin kukaan tuskin montaakaan euroa saa kuussa laitettua. Toki sitten kannattaa ottaa asia esille, jos vaimo joka kuukausi ostelee satamäärin servettejä, ja kaapit tursuavat vielä edellisiäkin, jotka eivät edes päädy ruokapöytään.
Niitä servettejäkään ei tarvita mihinkään. Kallista paperia.
Ohis
Meillä on joka päivä servtit käytössä ja juhlina oikeat kankaiset lautasliinat.
Meillä ei ole. Mitäs siihen sanot!
Toivottavasti olet onnellinen. Kukin elää tyylillään.
Juu ei onnellisuuteni nojaa värjättyyn suunpyyhkimispaperiin.
Ei minunkaan mutta myönnän nauttivani kun pöytä on katettu kauniisti.
Itse myönnän ap:n ongelman, jos taloudessa on vain yksi tulonsaaja ja se siivellä elävä käyttää palkkatyön hedelmän turhan&tarpeettoman roskan ostamiseen ilmastokriisin keskellä.
Jos vaimolla on tylsää, voisiko hän vaikka mennä töihin/kouluun?
Eron jälkeen ostin talon . Pientalolähiö, metroradan varrelta ja kaikki palvelut lähellä..
Exää ei kiinnostanut kodinhoito, ei kaupassakäynti ei mikään muukaan kun se oikea elämä oli aina siellä Salkkareissa tai Uusi Päivä yms. saippuasarjoissa..
Työnteko oli aina tervanjuontia, pienipalkkaisella alalla...
Loputonta nalkutusta.. vaikka rahaa olisi ollut ei vaivautunut edes vaatekaupoille ostamaan jtn. nättiä päällensä ettei aina olisi ns. muumimamman tai muumien mörön näköinen...
Ihannoi kovasti yhäreiden elämää jota nyt saanut viettää kuudetta vuotta..
Uutta naista en ole katsellut, vaikka kykenisin elättämään sen..
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
Anteeksi että kysyn, mutta jos/kun teillä kerran on sellainen sopimus, että sinä maksat kaiken ja vaimosi hoitaa kodin, ja sinä annat hänelle käyttörahaa, niin eikö hän sitten kuitenkaan saisi käyttää sitä käyttörahaa kuten haluaa? Ilmeisesti hän kuitenkin huolehtii omasta osuudestaan, eli kodin hoidosta, mallikelpoisesti. Koetko, ettei hän saisi sen oman käyttörahansa käytöstä silti kuitenkaan itse päättää?
Tavallaan saa, mutta ongelmaksi on muodostunut lipsunut tuhlailevuus. Olen ottanut asian puheeksi ja kysynyt syytä ja syiksi vaimo sanoi tylsistymisen ja että haluaa ilahduttaa itseään ja minua. En ole kitsas enkä kyttää joka senttiä mutta tämä riistäytyy pian käsistä.
Millä tavalla vaimosi siis tuhlaa? Pyytääkö hän sinulta lisää rahaa säännöllisesti, kun on tuhlannut ne omat käyttörahansa?
Meillä on joka päivä servtit käytössä ja juhlina oikeat kankaiset lautasliinat.