Nyt puhuvat työttömät: "Ei soittoa, ei sähköpostia, siinä teille työvoimapulaa"
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008247215.html
Kummallinen on tämä kuuluisa ns. huutava työvoimapula, jos hakijoiden hakemuksiin ei viitsitä edes vastata mitään.....
Oliskohan vikaa muissakin tahoissa kuin pelkästään työttömissä itsessään? Varmaan vikaa voi olla heissäkin, mutta miksi media yleensä pyrkii antamaan kuvan, että vikaa olisi ainoastaan työttömissä?
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sille osaavalle työntekijälle merkitse työolot enempää kuin palkka, sillä oletettavasti ne työolot on siellä tulevassakin firmassa hyvät. Sinä kuvittelet nyt, että firmat ovat jotain leikkikoteja, minkä pitää viihdyttää ihmisiä, jotta he suostuvat siellä olemaan ja jotain tekemään. Ja tämä onkin työttömien asenteessa usein vikana, kuvitellaan, että kaikki muut ovat jostain syystä heille jotain velkaa ja muiden tulee hyppiä heidän miellyttämisekseen. Todellisuus ei ihan vastaa näitä kuvitelmia.
Vakityöpaikat vähenevät tasaiseen tahtiin ja osa-aikaiset duunit yleistyy kun firmat haluaa säästää lomamaksuissa. Miksi turhaan vakinaistaa palkkatuettuja ihmisiä kun voi sen vuoden maksimiajan jälkeen potkia heidät pellolle ja ottaa uuden palkkatuetun tilalle? Mutta sitten samaan ääneen ihmetellään että miksi työntekijöillä ei ole enää minkäänlaista lojaaliutta työpaikalleen ja miksi heitä ei enää kiinnosta hyvä työnjälki yhtä paljon kuin palkka?
Jos työnantajat eivät ole lojaaleja työntekijöille niin miksi työntekijöiden pitäisi olla lojaaleja työnantajille? Jos firma nyt menee nurin koska löysin parempipalkkaisen firman eikä minun tilalle löydy uutta niin se on voi voi. Et vakinaistanut minun tai muiden työsopimusta joten miksi minua kiinnostaisi kuinka sinun firman käy? Ansaitseekin mennä konkkaan.
No näinhän tämä menee? Ei työntekijöillä ole mitään velvollisuutta sille yritykselle sen työnteon lisäksi, ja useat vaihtavat työpaikkaa tietyin väliajoin ihan riippumatta siitä, mitä se työnantajaa tekee tai ei tee. Työntekijöillä ei ole velvollisuutta jäädä työpaikkaan, eikä työnantajilla ole velvollisuutta palkata osaamatonta työntekijää koulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työvoimapulaa tiettyjen alojen osaavista ammattihenkilöistä. Meillä on myös kai noin 250 000 työtöntä. Osalla heistä ei valitettavasti ole ammatitaitoa hoitaa työvoimapulasta kärsiviä ammattialoja. Lisäksi he saattavat asua aivan väärällä paikkakunnalla, eivätkä voi, tai halua, muuttaa paikkakuntaa. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoisi.
Tiettyjen alojen osaavia ammattihenkilöitä saisi sillä, että ottaisi niitä vastavalmistuneita oppimaan siinä työssä osaavien konkarien kanssa. Millä muullakaan tavalla työntekijästä tulee osaava? Eivät he taivaasta valmiina lahjana putoa. Suomessa yllättävän yleisesti luullaan, että putoavat.
Niin eli firma käyttäisi resursseja siihen, että kouluttaa osaavaa työvoimaa muille yrityksille omalla kustannuksellaan? Koska niinhän tuossa kävisi, heti kun sitä osaamista olisi karttunut tälle nuorelle, se vaihtaisi toiseen firmaan, koska toinen yritys voisi maksaa heti parempaa palkkaa kun ei olisi kärsinyt niistä koulutuskuluista laisinkaan.
Se työ pitää tehdä niin houkuttelevaksi, että sitä ei halua vaihtaa. Työtyytyväisyys ja työilmapiiri ovat sellaisia asioita, että jos ne ovat kunnossa, ei satasen, parin parempi palkka ole riittävä houkutin uuden työn hakuun. Kaiken lisäksi nuo ovat ihan ilmaisia keinoja. Joku tietenkin voi harrastaa työpaikkashoppailua, mutta yleensä ihmiset ovat turvallisuuhakuisia.
Itse valmistuin 1980-luvulla ja silloin oli ihan tavallsita, että kokemus työhön hankittiin työtä tekemällä. Mikä nyt on työnantajissa muuttunut?
Ei sille osaavalle työntekijälle merkitse työolot enempää kuin palkka, sillä oletettavasti ne työolot on siellä tulevassakin firmassa hyvät. Sinä kuvittelet nyt, että firmat ovat jotain leikkikoteja, minkä pitää viihdyttää ihmisiä, jotta he suostuvat siellä olemaan ja jotain tekemään. Ja tämä onkin työttömien asenteessa usein vikana, kuvitellaan, että kaikki muut ovat jostain syystä heille jotain velkaa ja muiden tulee hyppiä heidän miellyttämisekseen. Todellisuus ei ihan vastaa näitä kuvitelmia.
Ei vaan työpaikalla on oikeasti hyvä työilmapiiri, ei mitään nokkimisjärjestyksiä tai kiusaamista ja ongelmiin puututaan heti alkuvaiheessa. Sanotaan huomenta ja kiitos. Ihmisiä ei syyllistetä siitä, jos he sattuvat sairastumaan. Pidetään huoli, että jotkut ei huku töihin, kun joillain ei paljon mitään tekemistä. Halukkaille järjestetään työkiertoa. Kaikkein tärkein mielestäni on se, että työntekijöillä on varmuus siitä, että työpaikka on pysyvä. Joka vuosi muodon vuoksi järjestetyt yt-neuvottelut on varmin keino saada osaavin porukka hakeutumaan muualle töihin.
Niin, tuo ilmapiiri on se normi työpaikoilla, missä tarvitaan osaamista. Tai siis ainakin asiantuntijatöissä. Ei se saa vielä varsinkaan nuoria ihmisiä jämähtämään yhteen työpaikkaan huonommalla liksalla, että työviihtyvyys täyttää sen vähimmäisminimin.
Puhut nuorista työntekijöistä. Eläkeikä alkaa nykyisin lähennellä 70 vuotta, joten voihan työnantaja palkata vaikka nelikymppisen, joka arvostaa enemmän työpaikan hyvää sijaintia, kivoja työkavereita, työtehtäviään, mahdollisuutta pysyä samoissa työtehtävissä tai vaihtaa tehtävästä toiseen, täysiä lomia ja tunnetta, että häntä arvostetaan enemmän mitä vähän parempaa palkkaa. Pelkkä palkan perässä juokseminen ei aina kannata.
Puhuttiin vastavalmistuneista, ne on yleensä niitä nuoria. Nelikymppisen kouluttaminen maksaisi vielä paljon enemmän kuin nuoren, ja työtahtikin hidastuisi todennäköisesti sen verran nopeasti, ettei kannata panostaa.
Se nelikymppinen voi olla alanvaihtaja ja niin ollen myös vastavalmistunut. Muutenkin kirjoitit ihan käsittämättömän kommentin. Nelikymppisellä on lähes 30 vuotta työuraa vielä jäljellä. Jos tärkeintä on nopea työtahti, niin silloin työtehtävänä on laijtella eri kokoisia ruuveja eri pusseihin. Mikä tuollaisessa työssä on vaikeaa, että sitä varten pitää työntekijöitä kouluttaa?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen odottanut työkkärin yhteydenottoa nyt puoli vuotta.
Keskeytin kuntouttavan työtoiminnan alkuvuodesta ja työkkäristä tuli tekstari, että soittavat ja päivittävät tietoni maaliskuun alussa. Paria päivää ennen soittoa tuli uusi viesti, jossa sanottiin suunnilleen että eivät nyt ehdi soittamaan, laita sähköpostia jos on jotain kiireellistä. Työnhakuni on voimassa edelleen ja olen nostanut työmarkkinatukea tämän puoli vuotta ongelmitta. Kukaan ei ole edelleenkään soittanut tai viestinyt, vaikka kuulun pitkäaikaistyöttömiin ja olen vajaakuntoinen, eli ainakin teoriassa minuunpäin tulisi olla säännöllisesti yhteydessä.
Minuunkaan ei ole oltu viime marraskuun jälkeen yhteydessä. Luulen että se kohta alkava kuntakokeilu tuottaa työkkärille ongelmia tällä hetkellä.
Muhun eivät ole ottaneet yhteyttä nyt 2 vuoteen. Sitä ennen aina 3kk välein.
Poliittinen hätäkakkavalhe vailla todellisuuspohjaa. Ja nyt kun se on pysyvä osa poliittista kansantarustoa, niin kukaan ei missään tapauksessa halua enää myöntää, että se on ollut muunneltua totuutta koko ajan. Menisi uskottavuus liian pitkältä ajalta. Joten säännöllisin väliajoin sitä sitten toistellaan.
Poliittisen taruston "kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle" on jo hiljaisuudessa haudattu.
Joo ei jää kovin hyvää kuvaa yrityksestä, jos ei tule mitään vastausta.
Hain muutama vuosi sitten opiskeluaikoinani eräälle pienelle meijerille töihin. Mitään vastausta en koskaan saanut. Jäi niin p*ska maku tästä, että heidän tuotteittaan en ole sen koommin ikinä ostanut, vaikka periaatteessa haluaisin tukea pientä, paikallista meijeriä. Oma on menetyksensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään työvoimapulaa. Työttömiä työnhakijoita on monta kertaa enemmän kuin avoimia paikkoja.
Työpaikkapula Suomessa on ja työantajat eivät palkkaa ainakaan jos ei ole kokemusta. Syyttävä sormi pitää osoittaa työanantajiin päin ja työnantajat täytyy velvoittaa alentamaan kriteereitään.
Ongelma ei ole työttömissä. Moni yrittää asian kääntää työttömien syyksi mutta se ei muuta sitä faktaa että syy on työnantajissa.
Siinä mielessä saattaa olla myös kohtaanto-ongelmaa, että mitä olen esimerkiksi Facebookissa ja täällä huomannut niin yllättävän paljon on ihmisiä, joilla ei ole edes perustavanlaatuista kysyä ilmaista itseään kirjallisesti. Vapaa-ajalla se on ok, mutta eihän sellaista ihmistä voi palkata esimerkiksi asiakaspalveluun, jossa asiakkaisiin ollaan yhteydessä sähköpostitse tai chatissa. Ja sitä sellaista perus mapitustoimistotyötä ei pahemmin enää ole, kuin kuntouttavana.
Jos ei ole myöskään kätevä käsistään ja vaikkapa selkä ei kestä seisomatyötä ja nostelua, eikä elämäntilanne salli myöskään vuorotyötä, niin aika vähissähän ne työllistymisvaihtoehdot lienevät.
Itseään kirjallisesti erittäin hyvin ilmaisevia korkeakoulutettuja on pilvin pimein työttömänä. On asiakaspalvelu- ja koordinointikokemusta monenlaisista työpaikoista. Tällaisia töitä ei vain ole tarpeeksi.
Suurin osa työvoimapulasta on juuri raskaissa duunariammateissa tai vastaavasti jonkun kapean alan huippuosaajina. Sekä terveydenhuollossa.
Taas tätä vänisemistä täällä. Kyllä töitä tekevälle löytyy. Jos ei tule vastausta, todennäköisesti hakemuksessa oli jotain sellaista, joka ei herättänyt kiinnostusta. Kannattaa opetella tekemään ne kunnolla. Ei ketään kiinnosta joku peruslässytys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinoilla haetaan vain huippuosaajia. Jos ei kuulu top 20 prosenttiin nii se on voi voi.
Eikös se yksi vuokratyöfirman edustaja kehunut miten "riittää kun silmät liikkuu"? Vai pitääkö siinäkin olla silmienliikuttelun huippuosaaja?
Ei taida kannattaa oikein muut yritykset kuin vuokratyöfirmat, niillä menee lujaa. Riittää paljon porukkaa välitettäväksi isoon hintaan, palkka itse työn tekijälle on surkea.
Nämä ovat oikea syöpä. Vuokratyöfirma toimi erään määräaikaisen kiinnostavan työpaikan välittäjänä. Hoiti haastattelut jne. Laitoin rastin valmiiseen hakulomakkeeseen, että olen kiinnostunut v a i n tästä tehtävästä.
Parin päivän kuluttua tuli ”kiitos et tullut valituksi” -meilin mukana viesti, että ”olet meillä kirjoilla ja tarjoamme sinulle muita vastaavia tehtäviä niiden tullessa hakuun”.
WTF?! En minä miksikään vuokratyöfirman välitettäväksi halunnut. Etsivät kiinnostavalla työpaikkailmoituksella näköjään välitettäviä työläisiä rekisteriinsä. Olikohan tuota avointa työpaikkaa edes olemassa, herää kysymys.
Yleensä niissä vuokrafirmojen ilmoituksissa ei mainita työnantajaa joten se on merkki siitä että hakevat vain nimiä rekisteriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työvoimapulaa tiettyjen alojen osaavista ammattihenkilöistä. Meillä on myös kai noin 250 000 työtöntä. Osalla heistä ei valitettavasti ole ammatitaitoa hoitaa työvoimapulasta kärsiviä ammattialoja. Lisäksi he saattavat asua aivan väärällä paikkakunnalla, eivätkä voi, tai halua, muuttaa paikkakuntaa. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoisi.
Tiettyjen alojen osaavia ammattihenkilöitä saisi sillä, että ottaisi niitä vastavalmistuneita oppimaan siinä työssä osaavien konkarien kanssa. Millä muullakaan tavalla työntekijästä tulee osaava? Eivät he taivaasta valmiina lahjana putoa. Suomessa yllättävän yleisesti luullaan, että putoavat.
Niin eli firma käyttäisi resursseja siihen, että kouluttaa osaavaa työvoimaa muille yrityksille omalla kustannuksellaan? Koska niinhän tuossa kävisi, heti kun sitä osaamista olisi karttunut tälle nuorelle, se vaihtaisi toiseen firmaan, koska toinen yritys voisi maksaa heti parempaa palkkaa kun ei olisi kärsinyt niistä koulutuskuluista laisinkaan.
Aika lyhytnäköistä. Ensinnäkin jokainen vastavalmistunut on hitaampi ja osaamattomampi kuin ultraekspertti, joka taas maksaa enemmän. Tuossahan puhuttiin työn ohessa oppimisesta, siitä joka ennen oli ihan normaali asia. Kai sinunkin yrityksessäsi sille osaavalle maksetaan joka tapauksessa hieman korkeampaa palkkaa? Palkkaisit siis mieluummin sen ultraekspertin kalliimmmalla? Ymmärrettävää jos sitä ei aloittelija voi kerta kaikkiaan edes ohjattuna tehdä, muuten erikoista. Katsotko oikeasti oman henkilökuntasi perehdytyksen "koulutuskuluista kärsimiseksi"? Etkö katso tuon kouluttamisen hyödyttävän itseäsi ollenkaan. Miksi työntekijä edes automaattisesti vaihtaisi firmaa (normaalit muutot toki eri asia) jos hän on tyytyväinen työpaikkaansa ja pääsee siellä toteuttamaan itseään ja ehkä etenemäänkin?
Vierailija kirjoitti:
Joo ei jää kovin hyvää kuvaa yrityksestä, jos ei tule mitään vastausta.
Hain muutama vuosi sitten opiskeluaikoinani eräälle pienelle meijerille töihin. Mitään vastausta en koskaan saanut. Jäi niin p*ska maku tästä, että heidän tuotteittaan en ole sen koommin ikinä ostanut, vaikka periaatteessa haluaisin tukea pientä, paikallista meijeriä. Oma on menetyksensä.
Minä kävin erään huonekaluliikkeen työhaastattelussa ja oli niin ikävä kokemus että en ole sen jälkeen ostanut sieltä mitään, enkä tule ostamaankaan koskaan. Yrittäjät ja rekryihmiset ei yleensä ymmärrä tai välitä siitä että nämä tilanteet on myös yrityksen maineen kannalta fiksua hoitaa hyvin. Tai ovat niin ylimielisiä että " asiakkaita on jo riittävästi".
Nyt reilun vuoden työttömänä (M58) olleena en enää tee muuta kuin sen minkä TE-tsto määrää.
Hain paikkoja jo töissä ollessa ja nyt myös työttömänä ja yllätys yllätys, saldo on yhä nolla (0), siis ihan työhaastattelujenkin suhteen. Tälle ins. taidolle on kyllä paikkoja auki tälläkin hetkellä, firmat jatkavat hakuaikoja koska hakevat sitä satuolentoa ja valittvat samalla työvoimapulaa.
Pitäkään tunkkinne ja talouskasvunne, jos ikä on määrävä kriteeri ketä haastatellaan ja ketä rekrytoidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työvoimapulaa tiettyjen alojen osaavista ammattihenkilöistä. Meillä on myös kai noin 250 000 työtöntä. Osalla heistä ei valitettavasti ole ammatitaitoa hoitaa työvoimapulasta kärsiviä ammattialoja. Lisäksi he saattavat asua aivan väärällä paikkakunnalla, eivätkä voi, tai halua, muuttaa paikkakuntaa. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoisi.
Tiettyjen alojen osaavia ammattihenkilöitä saisi sillä, että ottaisi niitä vastavalmistuneita oppimaan siinä työssä osaavien konkarien kanssa. Millä muullakaan tavalla työntekijästä tulee osaava? Eivät he taivaasta valmiina lahjana putoa. Suomessa yllättävän yleisesti luullaan, että putoavat.
Niin eli firma käyttäisi resursseja siihen, että kouluttaa osaavaa työvoimaa muille yrityksille omalla kustannuksellaan? Koska niinhän tuossa kävisi, heti kun sitä osaamista olisi karttunut tälle nuorelle, se vaihtaisi toiseen firmaan, koska toinen yritys voisi maksaa heti parempaa palkkaa kun ei olisi kärsinyt niistä koulutuskuluista laisinkaan.
Se työ pitää tehdä niin houkuttelevaksi, että sitä ei halua vaihtaa. Työtyytyväisyys ja työilmapiiri ovat sellaisia asioita, että jos ne ovat kunnossa, ei satasen, parin parempi palkka ole riittävä houkutin uuden työn hakuun. Kaiken lisäksi nuo ovat ihan ilmaisia keinoja. Joku tietenkin voi harrastaa työpaikkashoppailua, mutta yleensä ihmiset ovat turvallisuuhakuisia.
Itse valmistuin 1980-luvulla ja silloin oli ihan tavallsita, että kokemus työhön hankittiin työtä tekemällä. Mikä nyt on työnantajissa muuttunut?
Ensimmäisissä kesätöissä itsekin jo 80-luvun lopussa olleena niin esimerkiksi nykyisessä työssäni laaja-alaiset sekä edistyneet IT-taidot ovat pohjaedellytys. Sen päälle sitten erityisosaaminen. Meinaatko, että olisi ollut työnantajallekaan kannattavaa, että tehtävässä oltaisiin aloitettu ATK-ajokortin suorittamisesta?
Jos sillä ainoalla hakijalla ei ole mitään kokemusta tietokoneista, niin työnantaja voi päättää palkkaako hänet vai ei. Tosin tuollaista tilannetta ei ole ikinä tullut 80-luvullakaan työnantajille vastaan eikä tule nykyisinkään.
Taisi mennä pointti ohi. Tietenkin työnantaja tekee palkkauspäätöksen. Koitin vain peräänkuuluttaa myös joiltain työnhakijoilta pientä realismia. Ne 80-luvun tietokoneet ja ohjelmat olivat aika erilaisia kuin nykyiset. Omat ATK-taidot ovat toisinaan myös vastaava, kuin ajotaidot. Moni yliarvioi taitonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työvoimapulaa tiettyjen alojen osaavista ammattihenkilöistä. Meillä on myös kai noin 250 000 työtöntä. Osalla heistä ei valitettavasti ole ammatitaitoa hoitaa työvoimapulasta kärsiviä ammattialoja. Lisäksi he saattavat asua aivan väärällä paikkakunnalla, eivätkä voi, tai halua, muuttaa paikkakuntaa. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoisi.
Tiettyjen alojen osaavia ammattihenkilöitä saisi sillä, että ottaisi niitä vastavalmistuneita oppimaan siinä työssä osaavien konkarien kanssa. Millä muullakaan tavalla työntekijästä tulee osaava? Eivät he taivaasta valmiina lahjana putoa. Suomessa yllättävän yleisesti luullaan, että putoavat.
Niin eli firma käyttäisi resursseja siihen, että kouluttaa osaavaa työvoimaa muille yrityksille omalla kustannuksellaan? Koska niinhän tuossa kävisi, heti kun sitä osaamista olisi karttunut tälle nuorelle, se vaihtaisi toiseen firmaan, koska toinen yritys voisi maksaa heti parempaa palkkaa kun ei olisi kärsinyt niistä koulutuskuluista laisinkaan.
Se työ pitää tehdä niin houkuttelevaksi, että sitä ei halua vaihtaa. Työtyytyväisyys ja työilmapiiri ovat sellaisia asioita, että jos ne ovat kunnossa, ei satasen, parin parempi palkka ole riittävä houkutin uuden työn hakuun. Kaiken lisäksi nuo ovat ihan ilmaisia keinoja. Joku tietenkin voi harrastaa työpaikkashoppailua, mutta yleensä ihmiset ovat turvallisuuhakuisia.
Itse valmistuin 1980-luvulla ja silloin oli ihan tavallsita, että kokemus työhön hankittiin työtä tekemällä. Mikä nyt on työnantajissa muuttunut?
Ensimmäisissä kesätöissä itsekin jo 80-luvun lopussa olleena niin esimerkiksi nykyisessä työssäni laaja-alaiset sekä edistyneet IT-taidot ovat pohjaedellytys. Sen päälle sitten erityisosaaminen. Meinaatko, että olisi ollut työnantajallekaan kannattavaa, että tehtävässä oltaisiin aloitettu ATK-ajokortin suorittamisesta?
Jos sillä ainoalla hakijalla ei ole mitään kokemusta tietokoneista, niin työnantaja voi päättää palkkaako hänet vai ei. Tosin tuollaista tilannetta ei ole ikinä tullut 80-luvullakaan työnantajille vastaan eikä tule nykyisinkään.
Taisi mennä pointti ohi. Tietenkin työnantaja tekee palkkauspäätöksen. Koitin vain peräänkuuluttaa myös joiltain työnhakijoilta pientä realismia. Ne 80-luvun tietokoneet ja ohjelmat olivat aika erilaisia kuin nykyiset. Omat ATK-taidot ovat toisinaan myös vastaava, kuin ajotaidot. Moni yliarvioi taitonsa.
Monesti myös työnantaja yliarvioi taidot, mitä työhön tarvitaan.
Esimerkiksi "erinomainen englannin taito" = meillä käytetään englanninkielistä Windowsia.
Minä olen IT-insinööri, ja sen on katsottu tarkoittavan sitä, että haluan tulla tekemään mitä tahansa tietokoneella tehtävää paskaa. "No kun mä ajattelin, että kun sä oot niin hyvä tietokoneiden kanssa, niin tää perustoimistotyö olisi ollut sulle tosi hyvä!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään työvoimapulaa. Työttömiä työnhakijoita on monta kertaa enemmän kuin avoimia paikkoja.
Työpaikkapula Suomessa on ja työantajat eivät palkkaa ainakaan jos ei ole kokemusta. Syyttävä sormi pitää osoittaa työanantajiin päin ja työnantajat täytyy velvoittaa alentamaan kriteereitään.
Ongelma ei ole työttömissä. Moni yrittää asian kääntää työttömien syyksi mutta se ei muuta sitä faktaa että syy on työnantajissa.
Siinä mielessä saattaa olla myös kohtaanto-ongelmaa, että mitä olen esimerkiksi Facebookissa ja täällä huomannut niin yllättävän paljon on ihmisiä, joilla ei ole edes perustavanlaatuista kysyä ilmaista itseään kirjallisesti. Vapaa-ajalla se on ok, mutta eihän sellaista ihmistä voi palkata esimerkiksi asiakaspalveluun, jossa asiakkaisiin ollaan yhteydessä sähköpostitse tai chatissa. Ja sitä sellaista perus mapitustoimistotyötä ei pahemmin enää ole, kuin kuntouttavana.
Jos ei ole myöskään kätevä käsistään ja vaikkapa selkä ei kestä seisomatyötä ja nostelua, eikä elämäntilanne salli myöskään vuorotyötä, niin aika vähissähän ne työllistymisvaihtoehdot lienevät.
Itseään kirjallisesti erittäin hyvin ilmaisevia korkeakoulutettuja on pilvin pimein työttömänä. On asiakaspalvelu- ja koordinointikokemusta monenlaisista työpaikoista. Tällaisia töitä ei vain ole tarpeeksi.
Suurin osa työvoimapulasta on juuri raskaissa duunariammateissa tai vastaavasti jonkun kapean alan huippuosaajina. Sekä terveydenhuollossa.
Totta, tuo myös lisää sitä kohtaanto-ongelmaa. Ja myös siten on se nykytilanne mahdollinen, eli että on paljon avoimia työpaikkoja samaan aikaan kun on paljon työttömiä. Mm. asiakaspalvelutyöhön hakiessa pitkä työkokemus ja korkeakoulutus katsotaan usein jopa haittana. Mikä on ihan hullua, kai sitä nyt ihminen osaa itse sen harkita etukäteen, viihtyisikö myös työssä joka on omien kykyjen alle.
Vierailija kirjoitti:
Omaa aktiivisuutta kyllä korostetaan ja yleensä mitään yhteyttä sitten oteta?
Mihin sitä työkkäriä tarvitsee työnhaussa, ei mihinkään, ainakaan normaalit avut omaava ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään työvoimapulaa. Työttömiä työnhakijoita on monta kertaa enemmän kuin avoimia paikkoja.
Työpaikkapula Suomessa on ja työantajat eivät palkkaa ainakaan jos ei ole kokemusta. Syyttävä sormi pitää osoittaa työanantajiin päin ja työnantajat täytyy velvoittaa alentamaan kriteereitään.
Ongelma ei ole työttömissä. Moni yrittää asian kääntää työttömien syyksi mutta se ei muuta sitä faktaa että syy on työnantajissa.
Siinä mielessä saattaa olla myös kohtaanto-ongelmaa, että mitä olen esimerkiksi Facebookissa ja täällä huomannut niin yllättävän paljon on ihmisiä, joilla ei ole edes perustavanlaatuista kysyä ilmaista itseään kirjallisesti. Vapaa-ajalla se on ok, mutta eihän sellaista ihmistä voi palkata esimerkiksi asiakaspalveluun, jossa asiakkaisiin ollaan yhteydessä sähköpostitse tai chatissa. Ja sitä sellaista perus mapitustoimistotyötä ei pahemmin enää ole, kuin kuntouttavana.
Jos ei ole myöskään kätevä käsistään ja vaikkapa selkä ei kestä seisomatyötä ja nostelua, eikä elämäntilanne salli myöskään vuorotyötä, niin aika vähissähän ne työllistymisvaihtoehdot lienevät.
Itseään kirjallisesti erittäin hyvin ilmaisevia korkeakoulutettuja on pilvin pimein työttömänä. On asiakaspalvelu- ja koordinointikokemusta monenlaisista työpaikoista. Tällaisia töitä ei vain ole tarpeeksi.
Suurin osa työvoimapulasta on juuri raskaissa duunariammateissa tai vastaavasti jonkun kapean alan huippuosaajina. Sekä terveydenhuollossa.
Totta, tuo myös lisää sitä kohtaanto-ongelmaa. Ja myös siten on se nykytilanne mahdollinen, eli että on paljon avoimia työpaikkoja samaan aikaan kun on paljon työttömiä. Mm. asiakaspalvelutyöhön hakiessa pitkä työkokemus ja korkeakoulutus katsotaan usein jopa haittana. Mikä on ihan hullua, kai sitä nyt ihminen osaa itse sen harkita etukäteen, viihtyisikö myös työssä joka on omien kykyjen alle.
Lisäksi näin yli 50-vuotiaana en kaipaa enää mitään lisähaasteita, downshiftaus ja stressittömyys on ok. Korvaus menetetystä vapaa-ajastakaan ei ole niin merkityksellinen kun on jo asunnot ym velat maksettu pois.
Vierailija kirjoitti:
Nyt reilun vuoden työttömänä (M58) olleena en enää tee muuta kuin sen minkä TE-tsto määrää.
Hain paikkoja jo töissä ollessa ja nyt myös työttömänä ja yllätys yllätys, saldo on yhä nolla (0), siis ihan työhaastattelujenkin suhteen. Tälle ins. taidolle on kyllä paikkoja auki tälläkin hetkellä, firmat jatkavat hakuaikoja koska hakevat sitä satuolentoa ja valittvat samalla työvoimapulaa.
Pitäkään tunkkinne ja talouskasvunne, jos ikä on määrävä kriteeri ketä haastatellaan ja ketä rekrytoidaan.
Kohta sinut ohjataan työllisyyskurssille. Ja saat omavalmentajan. Todella ottaa itsetunnon päälle kun Omavalmentaja on nuorempi kuin oma lapsi.
Itse pelkään, että minut ohjataan työkokeiluun hoitoalalle. Siihen työhön en vain pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työvoimapulaa tiettyjen alojen osaavista ammattihenkilöistä. Meillä on myös kai noin 250 000 työtöntä. Osalla heistä ei valitettavasti ole ammatitaitoa hoitaa työvoimapulasta kärsiviä ammattialoja. Lisäksi he saattavat asua aivan väärällä paikkakunnalla, eivätkä voi, tai halua, muuttaa paikkakuntaa. Valitettavasti, kuten Ahtisaari sanoisi.
Tiettyjen alojen osaavia ammattihenkilöitä saisi sillä, että ottaisi niitä vastavalmistuneita oppimaan siinä työssä osaavien konkarien kanssa. Millä muullakaan tavalla työntekijästä tulee osaava? Eivät he taivaasta valmiina lahjana putoa. Suomessa yllättävän yleisesti luullaan, että putoavat.
Niin eli firma käyttäisi resursseja siihen, että kouluttaa osaavaa työvoimaa muille yrityksille omalla kustannuksellaan? Koska niinhän tuossa kävisi, heti kun sitä osaamista olisi karttunut tälle nuorelle, se vaihtaisi toiseen firmaan, koska toinen yritys voisi maksaa heti parempaa palkkaa kun ei olisi kärsinyt niistä koulutuskuluista laisinkaan.
Se työ pitää tehdä niin houkuttelevaksi, että sitä ei halua vaihtaa. Työtyytyväisyys ja työilmapiiri ovat sellaisia asioita, että jos ne ovat kunnossa, ei satasen, parin parempi palkka ole riittävä houkutin uuden työn hakuun. Kaiken lisäksi nuo ovat ihan ilmaisia keinoja. Joku tietenkin voi harrastaa työpaikkashoppailua, mutta yleensä ihmiset ovat turvallisuuhakuisia.
Itse valmistuin 1980-luvulla ja silloin oli ihan tavallsita, että kokemus työhön hankittiin työtä tekemällä. Mikä nyt on työnantajissa muuttunut?
Ensimmäisissä kesätöissä itsekin jo 80-luvun lopussa olleena niin esimerkiksi nykyisessä työssäni laaja-alaiset sekä edistyneet IT-taidot ovat pohjaedellytys. Sen päälle sitten erityisosaaminen. Meinaatko, että olisi ollut työnantajallekaan kannattavaa, että tehtävässä oltaisiin aloitettu ATK-ajokortin suorittamisesta?
Jos sillä ainoalla hakijalla ei ole mitään kokemusta tietokoneista, niin työnantaja voi päättää palkkaako hänet vai ei. Tosin tuollaista tilannetta ei ole ikinä tullut 80-luvullakaan työnantajille vastaan eikä tule nykyisinkään.
Taisi mennä pointti ohi. Tietenkin työnantaja tekee palkkauspäätöksen. Koitin vain peräänkuuluttaa myös joiltain työnhakijoilta pientä realismia. Ne 80-luvun tietokoneet ja ohjelmat olivat aika erilaisia kuin nykyiset. Omat ATK-taidot ovat toisinaan myös vastaava, kuin ajotaidot. Moni yliarvioi taitonsa.
Et itse nyt ymmärrä. Ihan kuin väittäisit, että 80-luvulla tietokonekurssin käynyt hakisi nyt ensimmäistä kertaa tietokoneella tehtävää työtä. Ei, tuollaista tilannetta ei vaan tule kenellekään vastaan. Itse olen tehnyt koko työurani töitä tietokoneella eli 1980-luvun puolivälistä alkaen useassa eri työpaikassa. Kummasti olen oppinut kussakin työpaikassa käytettävät ohjelmat. Nykyään työnantajat eivät halua edes sen vertaa kouluttaa työntekijöitään vaan halutaan sellainen, jolle ohjelma on ennalta tuttu.
Täytyy olla itse myös aktiivinen. Eräälle oli tullut miksi osa-aika työssä? Täytyy tehdä selvitys.