Pojan likkakaveri vei puolet meidän ostamista tavaroista omille kämpilleen. Taidan käydä hakemassa pois.
Pojalla loppui keväällä lukio ja me muutettiin hänet jo kesällä opiskelupaikkakunnalle, kun löytyi kiva asunto. Siellä ne tyttöystävänsä kanssa laittelivat kotia, kunnes tyttökaveri muutti omaan kämppään täällä meidän paikkakunnalla. Hän ei päässyt amk:uun ja yrittää kai vuoden päästä uudestaan. En ollut pojan asunnossa käynyt heinäkuun jälkeen ja eilen kävin hakemassa poikaa kotiin viikonlopuksi ja vein samalla uuden imurin. Minun äidin vanha senkki puuttui, iso uusi matto oli kadonnut, minun ostama taulu oli viety. Ne on nyt kuulemma tyttöystävän kämpässä. Ei siinä mitään, jos oltaisiin rikkaita, mutta minä ja mieheni säästettiin koko viimeinen lukiovuosi, että saatiin pojalle ekaan omaan kotiin huonekaluja ja sisustustavaraa useammalla tonnilla. Aika lähellä on nyt, etten hyppää autoon ja lähde hakemaan puuttuvia tavaroita likkakaverilta takaisin. Röyhkeää viedä meidän hankkimat tavarat itselleen.
Kommentit (704)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä tuntuu epäilevän, ettei tuollaisia naisia olekaan, jotka vie tuhkatkin pesästä. Kyllä niitä on. Olen vierestä seurannut mieheni poikien suhteita ja monesti heitä viedään kuin pässiä narussa.
Pojat on nyt jo 22 ja 25. Vanhempi pääsi vasta viime keväänä oman alansa töihin ja mitäpä meni ostamaan heti palkkapäivänä: ison taulu-tv:n naisystävälle. Mieheni oli mukana valitsemassa sitä. Minä olisin kyllä ostanut itselleni sen taulu-TV:n ja antanut seurustelukumppanille oman vanhan telkkarin. Noiden nuorten miesten edesottamuksia voi vain ihmetellä. Joululahjaksi ostetaan kalliita merkkilaukkuja. Mitä nämä itse ovat koskaan saaneet naisystäviltään?
En tiedä, onko se täällä Espoossa semmoista snobbailuakin, että ostanpa rakkaalle kalliita lahjoja ja sitten naiset esittelevät, miten hyvä miesystävä niillä on.
Peiliin katsomisen paikka, jos olet kasvattanut poikapuolistasi pässejä, joita narussa viedään. Olisko kyse ylikontrolloivasta äitipuolesta? Pojat pitää sitä normaalina naisten käytöksenä parisuhteissaankin. Tai sit pässistä isästä, joka alistuu omassakin suhteessaan.
Kaikestahan voi aina syyttää vanhempia? En jaksanut lukea koko tarinaa, mutta en pidä siitä, että kaikki syy vieritetään vanhemmille. Pässi isä ja ylikontrolloiva äiti. Just joo. Aikuiset ihmiset voisivat oppia katsomaan myös muualta syyllistä kuin vanhemmista. Se on vinouttanut koko vastuunkannon ajatuksen, että nykyisin syytetään tilanteessa kuin tilanteessa pässiä isää ja ylikontrolloivaa äitiä. Missä vaiheessa katosi ihmisen oma vastuu aikuiseksi kypsymisessä ja omien tekojen seurauksista vastuun kantamisessa?
Nimenomaan!
En usko tähän. Kai normaalisti tässä tilanteessa ap olisi jutellut asiasta poikansa kanssa eikä vain alkanut syyttää miniäkokelasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä tuntuu epäilevän, ettei tuollaisia naisia olekaan, jotka vie tuhkatkin pesästä. Kyllä niitä on. Olen vierestä seurannut mieheni poikien suhteita ja monesti heitä viedään kuin pässiä narussa.
Pojat on nyt jo 22 ja 25. Vanhempi pääsi vasta viime keväänä oman alansa töihin ja mitäpä meni ostamaan heti palkkapäivänä: ison taulu-tv:n naisystävälle. Mieheni oli mukana valitsemassa sitä. Minä olisin kyllä ostanut itselleni sen taulu-TV:n ja antanut seurustelukumppanille oman vanhan telkkarin. Noiden nuorten miesten edesottamuksia voi vain ihmetellä. Joululahjaksi ostetaan kalliita merkkilaukkuja. Mitä nämä itse ovat koskaan saaneet naisystäviltään?
En tiedä, onko se täällä Espoossa semmoista snobbailuakin, että ostanpa rakkaalle kalliita lahjoja ja sitten naiset esittelevät, miten hyvä miesystävä niillä on.
Peiliin katsomisen paikka, jos olet kasvattanut poikapuolistasi pässejä, joita narussa viedään. Olisko kyse ylikontrolloivasta äitipuolesta? Pojat pitää sitä normaalina naisten käytöksenä parisuhteissaankin. Tai sit pässistä isästä, joka alistuu omassakin suhteessaan.
Tuo nuori nainen on siis sinun mielestäsi hyvin kasvatettu ja fiksu? En ihmettele, että näitä röyhkeitä nuoria naisia löytyy, jos kotona kasvatetaan tuolla tavalla.
Eihän tässä ole kerrottu naisen käytöksestä yhtään mitään. Poika/mies on tässä se aktiivinen toimija, tavaran omistaja joka on itse päättänyt sen luovuttaa eteenpäin. Turha siitä on vastaanottajaa syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy olevan nytkin Vallilan Aronia matto Torissa myynnissä.
Pistä poika hakemaan mummon senkki takaisin ja ostamaan omilla rahoillaan matto ja muut kadonneet tavarat torista niin tajuaa vähän että ei ne rahat teillekään ilmaiseksi tule.
Miten pistät pojan ostamaan omaan kotiinsa yhtään mitään???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin pojalleni, että KAIKKI mun ostamat kamat jää sulle jos ja kun ero tulee. Seurustelivat, muuttivat yhteen - olivat nuoria alle 24-vuotiaita. Mimmi oli kuitenkin ihan jees ja otti vain omat kamansa mukaan, kun ero tuli.
Vielä sen verran, että ostamani kamat pojalle eivät olleet halpaa kiinaposliinia tai ikeakamaa...
Tuossa kohtaa olisin todennyt äidilleni että pidä kamasi jos se olisi minulle aikanaan jotain tuollaista ruvennut uhoamaan.
Mitä uhoamista tuossa nyt muka on? Suojelee vain omilla rahoilla ostettua omaisuutta. Lapsenkin täytyy ymmärtää ettei raha puussa kasva, eikä tavaroita saati perintöhuonekaluja vain anneta eteenpäin. Jos lapselle tulee järjetön rahapula, niin täytyy myös kasvattaa sen verran selkärankaa että pyytää apua suoraan vanhemmilta, että saisko rahaa ruokaan yms. Jokainen vanhempi varmasti haluaa lapselleen parasta eikä ap varmasti kuvitellut, että pojan ex tyttis pöllii kamat itselleen.
Ei kenelläkään ole enää sananvaltaa lahjoitetun omaisuuden käyttöön. Pitää tajuta lahjan ja lainan ero ja tehdä nämä selväksi myös vastaanottajalle, joka voi sitten halutessaan kieltäytyä tällaisista kontrolloinnin välineinä käytettävistä ehdollisista lahjoista.
Jos haluat suojella omilla rahoillasi ostettua omaisuutta, niin älä anna sitä pois. Haloo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä tuntuu epäilevän, ettei tuollaisia naisia olekaan, jotka vie tuhkatkin pesästä. Kyllä niitä on. Olen vierestä seurannut mieheni poikien suhteita ja monesti heitä viedään kuin pässiä narussa.
Pojat on nyt jo 22 ja 25. Vanhempi pääsi vasta viime keväänä oman alansa töihin ja mitäpä meni ostamaan heti palkkapäivänä: ison taulu-tv:n naisystävälle. Mieheni oli mukana valitsemassa sitä. Minä olisin kyllä ostanut itselleni sen taulu-TV:n ja antanut seurustelukumppanille oman vanhan telkkarin. Noiden nuorten miesten edesottamuksia voi vain ihmetellä. Joululahjaksi ostetaan kalliita merkkilaukkuja. Mitä nämä itse ovat koskaan saaneet naisystäviltään?
En tiedä, onko se täällä Espoossa semmoista snobbailuakin, että ostanpa rakkaalle kalliita lahjoja ja sitten naiset esittelevät, miten hyvä miesystävä niillä on.
Peiliin katsomisen paikka, jos olet kasvattanut poikapuolistasi pässejä, joita narussa viedään. Olisko kyse ylikontrolloivasta äitipuolesta? Pojat pitää sitä normaalina naisten käytöksenä parisuhteissaankin. Tai sit pässistä isästä, joka alistuu omassakin suhteessaan.
Kaikestahan voi aina syyttää vanhempia? En jaksanut lukea koko tarinaa, mutta en pidä siitä, että kaikki syy vieritetään vanhemmille. Pässi isä ja ylikontrolloiva äiti. Just joo. Aikuiset ihmiset voisivat oppia katsomaan myös muualta syyllistä kuin vanhemmista. Se on vinouttanut koko vastuunkannon ajatuksen, että nykyisin syytetään tilanteessa kuin tilanteessa pässiä isää ja ylikontrolloivaa äitiä. Missä vaiheessa katosi ihmisen oma vastuu aikuiseksi kypsymisessä ja omien tekojen seurauksista vastuun kantamisessa?
No tässä esimerkissä poika on toiminut juuri niin, mutta äitipuoli mäkättää, että se on pässinä narun perässä kulkemista. Poika on joko tiennyt mitä tekee ja äitipuolen nurina on tyhmää TAI sitten se on opittu malli. Mikä se kolmas vaihtoehto muka olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä tuntuu epäilevän, ettei tuollaisia naisia olekaan, jotka vie tuhkatkin pesästä. Kyllä niitä on. Olen vierestä seurannut mieheni poikien suhteita ja monesti heitä viedään kuin pässiä narussa.
Pojat on nyt jo 22 ja 25. Vanhempi pääsi vasta viime keväänä oman alansa töihin ja mitäpä meni ostamaan heti palkkapäivänä: ison taulu-tv:n naisystävälle. Mieheni oli mukana valitsemassa sitä. Minä olisin kyllä ostanut itselleni sen taulu-TV:n ja antanut seurustelukumppanille oman vanhan telkkarin. Noiden nuorten miesten edesottamuksia voi vain ihmetellä. Joululahjaksi ostetaan kalliita merkkilaukkuja. Mitä nämä itse ovat koskaan saaneet naisystäviltään?
En tiedä, onko se täällä Espoossa semmoista snobbailuakin, että ostanpa rakkaalle kalliita lahjoja ja sitten naiset esittelevät, miten hyvä miesystävä niillä on.
Peiliin katsomisen paikka, jos olet kasvattanut poikapuolistasi pässejä, joita narussa viedään. Olisko kyse ylikontrolloivasta äitipuolesta? Pojat pitää sitä normaalina naisten käytöksenä parisuhteissaankin. Tai sit pässistä isästä, joka alistuu omassakin suhteessaan.
Tuo nuori nainen on siis sinun mielestäsi hyvin kasvatettu ja fiksu? En ihmettele, että näitä röyhkeitä nuoria naisia löytyy, jos kotona kasvatetaan tuolla tavalla.
Eihän tässä edes puhuttu nuoren naisen käytöksestä, kommentoija sanoi poikapuoliaan vietävän pässeinä naruissa. 🤷♀️
Se, miten tyttö on toiminut, kertoo kyllä kasvatuksesta ja käytöksestä.
Mites se on toiminut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin pojalleni, että KAIKKI mun ostamat kamat jää sulle jos ja kun ero tulee. Seurustelivat, muuttivat yhteen - olivat nuoria alle 24-vuotiaita. Mimmi oli kuitenkin ihan jees ja otti vain omat kamansa mukaan, kun ero tuli.
Vielä sen verran, että ostamani kamat pojalle eivät olleet halpaa kiinaposliinia tai ikeakamaa...
Tuossa kohtaa olisin todennyt äidilleni että pidä kamasi jos se olisi minulle aikanaan jotain tuollaista ruvennut uhoamaan.
Mitä uhoamista tuossa nyt muka on? Suojelee vain omilla rahoilla ostettua omaisuutta. Lapsenkin täytyy ymmärtää ettei raha puussa kasva, eikä tavaroita saati perintöhuonekaluja vain anneta eteenpäin. Jos lapselle tulee järjetön rahapula, niin täytyy myös kasvattaa sen verran selkärankaa että pyytää apua suoraan vanhemmilta, että saisko rahaa ruokaan yms. Jokainen vanhempi varmasti haluaa lapselleen parasta eikä ap varmasti kuvitellut, että pojan ex tyttis pöllii kamat itselleen.
Lahjan vastaanottaminen ei ole pöllimistä. Vähän valoja päälle hei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä tuntuu epäilevän, ettei tuollaisia naisia olekaan, jotka vie tuhkatkin pesästä. Kyllä niitä on. Olen vierestä seurannut mieheni poikien suhteita ja monesti heitä viedään kuin pässiä narussa.
Pojat on nyt jo 22 ja 25. Vanhempi pääsi vasta viime keväänä oman alansa töihin ja mitäpä meni ostamaan heti palkkapäivänä: ison taulu-tv:n naisystävälle. Mieheni oli mukana valitsemassa sitä. Minä olisin kyllä ostanut itselleni sen taulu-TV:n ja antanut seurustelukumppanille oman vanhan telkkarin. Noiden nuorten miesten edesottamuksia voi vain ihmetellä. Joululahjaksi ostetaan kalliita merkkilaukkuja. Mitä nämä itse ovat koskaan saaneet naisystäviltään?
En tiedä, onko se täällä Espoossa semmoista snobbailuakin, että ostanpa rakkaalle kalliita lahjoja ja sitten naiset esittelevät, miten hyvä miesystävä niillä on.
Peiliin katsomisen paikka, jos olet kasvattanut poikapuolistasi pässejä, joita narussa viedään. Olisko kyse ylikontrolloivasta äitipuolesta? Pojat pitää sitä normaalina naisten käytöksenä parisuhteissaankin. Tai sit pässistä isästä, joka alistuu omassakin suhteessaan.
Kaikestahan voi aina syyttää vanhempia? En jaksanut lukea koko tarinaa, mutta en pidä siitä, että kaikki syy vieritetään vanhemmille. Pässi isä ja ylikontrolloiva äiti. Just joo. Aikuiset ihmiset voisivat oppia katsomaan myös muualta syyllistä kuin vanhemmista. Se on vinouttanut koko vastuunkannon ajatuksen, että nykyisin syytetään tilanteessa kuin tilanteessa pässiä isää ja ylikontrolloivaa äitiä. Missä vaiheessa katosi ihmisen oma vastuu aikuiseksi kypsymisessä ja omien tekojen seurauksista vastuun kantamisessa?
Et lukenut kommenttia ja silti valitat? Ok
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on aikuinen. Sinun tehtävä oli hänet lapsena kasvattaa niin että nyt sitten pärjää elämässä.
Teet pojallesi suuren karhunpalveluksen hommaamalla kämpän ja sinne imurin. Ja kuskaamalla ”viikonlopuksi kotiin”. Kulkekoon bussilla.
Ei ole sinun, äidin, tehtävä elää poikasi elämää ja hoitaa asioita. Eri asia jos hän on jotenkin vammainen.
Olkoon vaikka tyhjässä kämpässään ja tehköön tavaroillaan mitä lystää, se ei ole sinun asiasi.
Voi ei, sinulla ei taida olla lapsia. Omaan kotiin muuttaessa ei kenenkään rahat riitä edes välttämättömään. Vanhemmat joutuvat avustamaan opiskelijaa aluksi vähän enemmänkin. Meillä on kolme lasta, joista kaksi on opiskelemassa ja nuorin asuu vielä kotona. Kaikille maksetaan takuuvuokrat ja ostetaan imurit ja astioita ja huonekalujakin. Niin meitä vanhempiakin on aikoinaan autettu. Vaikka opiskelija kävisi koulun ohella töissäkin, ne tulot on usein satunnaisia. Vanhin lapseni pääsi kesäksi töihin ja osti vihdoin kunnon läppärin itselleen. Kolmas opiskeluvuosi alkoi. Pyykinpesukone on tulossa joululahjaksi, koska hän on kyllästynyt pesemään yhteiskoneella.
Nuorena me pysähdyttään tien varteen ja siinä oli navetta tai ei ,sellainen joku traktori suoja niin siellä oli lasten koulupöytä ja mehän nostettiin se auton perään. Paitsi se oli hirveä lakattua täynnä raapimista kirjoituksia ja mustetta ja haisi varmaan luteita kärpäsen kakkaa kun ollut ulkona tietysti menossa poltettavaksi . No eihän sillä mitään tehnyt vietiin kaatopaikalle tai ostomyynti liikkeeseen hyi kun se haisi. Hiiren kakkaa. Että tietysti ikävää jos joku ei tiedä mihin se katosi ja syyttää sitten jotain. Voi voi eipä ajateltu ei nuoret ajattele niin mitään. Mutta mekin saatiin piironki ja lamppuja lahjaksi kun muutettiin yhteen vuonna sata sitten. Pitää muistaa että toisen tavara ei oo sun .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin pojalleni, että KAIKKI mun ostamat kamat jää sulle jos ja kun ero tulee. Seurustelivat, muuttivat yhteen - olivat nuoria alle 24-vuotiaita. Mimmi oli kuitenkin ihan jees ja otti vain omat kamansa mukaan, kun ero tuli.
Vielä sen verran, että ostamani kamat pojalle eivät olleet halpaa kiinaposliinia tai ikeakamaa...
Tuossa kohtaa olisin todennyt äidilleni että pidä kamasi jos se olisi minulle aikanaan jotain tuollaista ruvennut uhoamaan.
Mitä uhoamista tuossa nyt muka on? Suojelee vain omilla rahoilla ostettua omaisuutta. Lapsenkin täytyy ymmärtää ettei raha puussa kasva, eikä tavaroita saati perintöhuonekaluja vain anneta eteenpäin. Jos lapselle tulee järjetön rahapula, niin täytyy myös kasvattaa sen verran selkärankaa että pyytää apua suoraan vanhemmilta, että saisko rahaa ruokaan yms. Jokainen vanhempi varmasti haluaa lapselleen parasta eikä ap varmasti kuvitellut, että pojan ex tyttis pöllii kamat itselleen.
Lahjan vastaanottaminen ei ole pöllimistä. Vähän valoja päälle hei.
Ilmeisesti jotkut mammat kuvittelevat, että poikiensa omaisuus on heidän omaisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitti huomiota tämä selitys: ”Mä annoin ne lainaksi Stinalle, kun sillä on aika ankee sen kämppä ja sillä oli vähän huonot fiilikset”.
Olen seurannut koulussani yhtä nuorta seurustelevaa paria. Tyttö itkeskelee usein pojan olkaa vasten, ja poika neuvottoman näköisenä yrittää lohduttaa. Näyttää suorastaan hyväksikäyttösuhteelta. Ei omia mt-ongelmia voi kaataa kumppanin päälle, ei siitä mitään tule.
Mutta nuoret miehet ja pojat on aivopesty niin että unohtavat omat rajansa ja itsesuojelun. Tähän kun yhdistyy se, että yhä useammalla nuorella naisella on epävakaa mielenterveys, selittämätöntä masennusta ja kaikenlaista somesta opittua draamaa, niin on siinä pojilla tasapainoilemista!
Tämä! Ja se masennus ja aivosumu katoaa sillä sekunnilla kun mennään ostamaan jotain! Ostetaan, ihanaa, kallista, uutta, somea, mulle, mulle, ihanaa. Kunnes viikon päästä taas ahdistaa.
Tämä ketju täynnä näitä kaikkimullevaikkamilläkeinolla sakkia. En tiedä mikä tuollaiseksi tekee? Kelamassit tai ripsiliimahöyry? Säälittävä otuksia ovat.
Tuossa vanha lehtileike, jossa SDP tuki Neuvostoliittoa ja syytti tsekkejä vuoden 1968 miehityksessä imperialisteiksi. Jonnet ei vaan muista mitä sakkia SDP on:
MIKSI TÄMÄ POISTETAAN? Eikö tärkeästä historiallisesta tapahtumasta saa keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin pojalleni, että KAIKKI mun ostamat kamat jää sulle jos ja kun ero tulee. Seurustelivat, muuttivat yhteen - olivat nuoria alle 24-vuotiaita. Mimmi oli kuitenkin ihan jees ja otti vain omat kamansa mukaan, kun ero tuli.
Vielä sen verran, että ostamani kamat pojalle eivät olleet halpaa kiinaposliinia tai ikeakamaa...
Tuossa kohtaa olisin todennyt äidilleni että pidä kamasi jos se olisi minulle aikanaan jotain tuollaista ruvennut uhoamaan.
Mitä uhoamista tuossa nyt muka on? Suojelee vain omilla rahoilla ostettua omaisuutta. Lapsenkin täytyy ymmärtää ettei raha puussa kasva, eikä tavaroita saati perintöhuonekaluja vain anneta eteenpäin. Jos lapselle tulee järjetön rahapula, niin täytyy myös kasvattaa sen verran selkärankaa että pyytää apua suoraan vanhemmilta, että saisko rahaa ruokaan yms. Jokainen vanhempi varmasti haluaa lapselleen parasta eikä ap varmasti kuvitellut, että pojan ex tyttis pöllii kamat itselleen.
Lahjan vastaanottaminen ei ole pöllimistä. Vähän valoja päälle hei.
Ilmeisesti jotkut mammat kuvittelevat, että poikiensa omaisuus on heidän omaisuuttaan.
Ilmeisesti. Ja tyttöystävät kuvittelevat että saavat kaikki ilmaiseksi ja kaikki on lahjoitusta. Ihanan lokkia.
Paljonkohan Neuvostoliiton puolella on varastettua rakennustarvikkeita vaatteita matkalaukkuja kenkiä....autoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyy olevan nytkin Vallilan Aronia matto Torissa myynnissä.
Pistä poika hakemaan mummon senkki takaisin ja ostamaan omilla rahoillaan matto ja muut kadonneet tavarat torista niin tajuaa vähän että ei ne rahat teillekään ilmaiseksi tule.
Miten pistät pojan ostamaan omaan kotiinsa yhtään mitään???
Sama tuli mieleen, että millä rahalla opiskelija ostaa kotiinsa yhtään mitään. Jos jää ruokaan satanen kuussa, niin silläkö ei ostakaan ruokaa vaan käytettyjä huonekaluja?
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitti huomiota tämä selitys: ”Mä annoin ne lainaksi Stinalle, kun sillä on aika ankee sen kämppä ja sillä oli vähän huonot fiilikset”.
Olen seurannut koulussani yhtä nuorta seurustelevaa paria. Tyttö itkeskelee usein pojan olkaa vasten, ja poika neuvottoman näköisenä yrittää lohduttaa. Näyttää suorastaan hyväksikäyttösuhteelta. Ei omia mt-ongelmia voi kaataa kumppanin päälle, ei siitä mitään tule.
Mutta nuoret miehet ja pojat on aivopesty niin että unohtavat omat rajansa ja itsesuojelun. Tähän kun yhdistyy se, että yhä useammalla nuorella naisella on epävakaa mielenterveys, selittämätöntä masennusta ja kaikenlaista somesta opittua draamaa, niin on siinä pojilla tasapainoilemista!
Näin on. Juuri yhdelle nuorelle miehelle työpaikalla sanoin, että älä suostu kenenkään kynnysmatoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin pojalleni, että KAIKKI mun ostamat kamat jää sulle jos ja kun ero tulee. Seurustelivat, muuttivat yhteen - olivat nuoria alle 24-vuotiaita. Mimmi oli kuitenkin ihan jees ja otti vain omat kamansa mukaan, kun ero tuli.
Vielä sen verran, että ostamani kamat pojalle eivät olleet halpaa kiinaposliinia tai ikeakamaa...
Tuossa kohtaa olisin todennyt äidilleni että pidä kamasi jos se olisi minulle aikanaan jotain tuollaista ruvennut uhoamaan.
Mitä uhoamista tuossa nyt muka on? Suojelee vain omilla rahoilla ostettua omaisuutta. Lapsenkin täytyy ymmärtää ettei raha puussa kasva, eikä tavaroita saati perintöhuonekaluja vain anneta eteenpäin. Jos lapselle tulee järjetön rahapula, niin täytyy myös kasvattaa sen verran selkärankaa että pyytää apua suoraan vanhemmilta, että saisko rahaa ruokaan yms. Jokainen vanhempi varmasti haluaa lapselleen parasta eikä ap varmasti kuvitellut, että pojan ex tyttis pöllii kamat itselleen.
Lahjan vastaanottaminen ei ole pöllimistä. Vähän valoja päälle hei.
Ilmeisesti jotkut mammat kuvittelevat, että poikiensa omaisuus on heidän omaisuuttaan.
Omaisuushan on aina naisen. Lapsuuden kodissa ne tavarat on äidin ja parisuhteessa vaimon.
Se, miten tyttö on toiminut, kertoo kyllä kasvatuksesta ja käytöksestä.