Onko työnhaku oikeasti tällaista nykyään? (Sis linkki). Alan itkemään jos on!

Mua kiinnostaa vielä se että te, jotka saitte työn vain ihan TAVALLISELLA hakemuksella ja CVllä, niin miltä alalta tai mistä toimenkuvakentästä sen saitte?

Itse etsin työtä HR-alalta (development) ja joka saakelin paikkaan pitää tehdä inspiraatiovideota ja motivaatiowebbisivua. Alan kohta luovuttaa.

Paskapuheet työvoimapulasta voisi ainakin lopettaa. Työnhakija on muutenkin täysin stressaantunut, ja sitten vielä sukulaiset/tutut ällistelee että miten niin et saa työtä, nyt on työvoimapula!

Joka paikkaan mitä olen hakenut puolen vuodne sisään on ollut 180-250 hakijaa! Mikä helvetin työvoimapula!!

Yksi ongelma on se, että jos saa potkut, niin todennäköisesti koko sillä alalla, jolla työskentelee on hankala tilanne taloudellisesti.

Silloin ei ole helppo päästä kilpailijallekaan töihin. Toisaalta, kun menee kovaa, niin kilpailijoiden headhunterit soittelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hain viimeksi töitä 2010. Töihin en enää koskaan mene vaikka pakotettaisiin.

Et voikaan mennä mihinkään töihin.   Koska kukaan ei enää huoli sinua töihin.

Ammattitaitosi on vanhentunut totaalisesti.  Olet myös pahasti syrjäytynyt työelämästä yleensä, olet sivussa säännöllisestä päiväjärjestyksestä, suunnitelmalliselta elämältä ja sopeutumaton toimimaan muiden ihmisten kanssa tiimissä tai yleensäkään.

Näin se käy kaikille, jotka ovat pitkäään työttömänä.   Lopulta rupeavat pelkäämään sitä, että joku heidät vielä sattuisi töihin ottamaan, kun eivät enää  osaa olla eikä elää muiden ihmisten kanssa, helpossakaan työssä.

Mölkkypelejä pääsee tekemään kuka vaan, että eipä nyt olla noin pessimistisiä.

Sain työn  ihan omilla ansioilla, samaan työpaikkaan tuli toinen suhteilla tekemään samaa työtä. Minusta epäreilua tällainen toiminta. Minä olen vieläpä parempi tähän työhön kuin tuo suhteilla päässyt. Suhteilla päässyt on hidas ja jotenkin vähä-älyisen oloinen. Kyllä ärsyttää tällainen toiminta. Oksettaa suorastaan.

Vierailija kirjoitti:

Sain työn  ihan omilla ansioilla, samaan työpaikkaan tuli toinen suhteilla tekemään samaa työtä. Minusta epäreilua tällainen toiminta. Minä olen vieläpä parempi tähän työhön kuin tuo suhteilla päässyt. Suhteilla päässyt on hidas ja jotenkin vähä-älyisen oloinen. Kyllä ärsyttää tällainen toiminta. Oksettaa suorastaan.

Tämä! Lisäksi moni työnhakija - työtönkin - voi olla huimasti parempi kuin työssä JO olevat. Työelämä on todella epäreilua.

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa vielä se että te, jotka saitte työn vain ihan TAVALLISELLA hakemuksella ja CVllä, niin miltä alalta tai mistä toimenkuvakentästä sen saitte?

Itse etsin työtä HR-alalta (development) ja joka saakelin paikkaan pitää tehdä inspiraatiovideota ja motivaatiowebbisivua. Alan kohta luovuttaa.

Olen insinööri, tekniseltä alalta haen töitä (ei IT, raksa tai sähkö). Normaalilla hakemuksella ja CV:llä olen päässyt kahden kuukauden aikana jo kahteen haastatteluun ja soittoja on tullut monestakin paikkaa, ne olen itse torpannut kun tehtävä ei ollutkaan sitä mitä kuvittelin. Ekassa haastattelussa kohtaloksi koitui C-kortin puutos, eli siksi en saanut paikkaa. Toisesta ei ole vielä kuulunut vastausta.

Eli kyllä sillä normaalillakin hakutavalla voi onnistua. Itsellä ei ole edes kuvaa CV:ssä ja se on todella koruton muutenkin (vaalin yksinkertaisuutta), hakemukset on ihan ne peruskaavalla tehdyt jaarittelut...LinkedInissä mulla on kyllä profiili, mutta en käytä sitä, siellä ei ole kuvaa ja opiskelu-/työtiedot ovat puutteelliset. Ei kiinnosta se ollenkaan.

Välttelen hakemasta paikkoihin, joissa pitäisi alkaa markkinoimaan itseään mitä ihmeellisimmillä keinoilla.

Monessa työnhakuoppaassa kehotetaan että soittele suoraan firmoihin ja esittele osaamistasi. Ei toimi. En suisittele.

Lähes 100% tapauksista puhelut ovat aiheuttaneet ärtymystä ja välillä on tiuskittu ja äyskittykin. Ei kukaan enää nykyään pidä soittelusta. En tiedä mikä se paras tapa olisi ottaa yhteyttä.

Mä oon viimeisen 2 v aikana saanut noin 20 haastattelua ja 3 työpaikkaa pelkällä CV:llä + hakemuksella. En ole edes Facebookissa Twitteristä tai LinkedInistä puhumattakaan.

Tiedän tarkasti mitä kannattaa hakea ja mitä ei.

Toivoa on vielä!

Vierailija kirjoitti:

Työnhaku on tosiaan ihan hirveää pelleilyä ja teatteria nykyään. Siinä kaikki esittää roolia, leikkii leikkiä, lausuu tietyt vuorosanat ja pitää osata tunkea mukaan kaikki kliseet… erityisesti pitää olla INTOHIMOINEN.

En yhtään ihmettele että moni työtön luovuttaa. Töistä 80% menee suhteilla ja lopuissa on aina se 200 hakijaa joiden seasta on mahdoton nousta esiin.

Olen itse rekrytoinnista epäsuorasti vastuussa (alaiseni on se varsinainen rekrytoija) ja huomaan myös sen että monilla on vaikka mitä härpäkettä hakemuksissa, juuri youtube-videota, webbisivua, portfoliota… miten siinä enää perus-Cv sitten riittää.

Mun vahva näkemys on että rekrytointi on pahasti rikki. Tällaisenaan se ei vaan toimi. Väärällä tavalla väärät ihmiset pääsee esiin (supliikit myyntimiehet jotka osaa tehdä hienot esittelyvideot) ja sitten introvertit tipahtaa pois (ellei erikseen varmista että heidät otetaan mukaan vaikkei olisikaan hieno multimediashowta tehty)

En osaa suoraan sanoa mikä olisi se oikea tapa. Ehkä etäänlainen työnhaun tinder. Nyt tekrytointi pn aivan hullun hommaa, joka paikkaan työnhakija tekee tuntien työn sorvatessaan hakemuksia ja sitten se valuu hukkaan kun tulee ”ei kiitos” kirje.

Työnhaku on pilalla.

Ainakin isoissa firmoissa henkilöstöhallinta on keskitetty yhteen yksikköön, jolla ei ole linkkiä oikeaan työn tekemiseen. Ei siis mikään ihme että hassut asiat rupeavat saamaan tolkuttomasti painoarvoa.

Ihan järkyttävää pelleilyä on joo työnhaku. Ja oma lukunsa sit se miten useimmat avoimena olevat työpaikat ovatkin auki vain leikisti ja niihin on jo joku firman sisältä etukäteen päätetty ottaa. Kivasti työnhakija tekee turhaa työtä monta tuntia, eikä koskaan mitään oikeaa mahdollisuutta edes ollut.

Vierailija kirjoitti:

Monessa työnhakuoppaassa kehotetaan että soittele suoraan firmoihin ja esittele osaamistasi. Ei toimi. En suisittele.

Lähes 100% tapauksista puhelut ovat aiheuttaneet ärtymystä ja välillä on tiuskittu ja äyskittykin. Ei kukaan enää nykyään pidä soittelusta. En tiedä mikä se paras tapa olisi ottaa yhteyttä.

Riippuu varmaankin alasta. Minulla on tuosta suorasta yhteydenotosta ainoastaan hyviä kokemuksia

Vierailija kirjoitti:

Mä oon viimeisen 2 v aikana saanut noin 20 haastattelua ja 3 työpaikkaa pelkällä CV:llä + hakemuksella. En ole edes Facebookissa Twitteristä tai LinkedInistä puhumattakaan.

Tiedän tarkasti mitä kannattaa hakea ja mitä ei.

Toivoa on vielä!

Kerrotko miten toimit? Ei tarvi kertoa siis toimialaa, ammattia tms jos et halua mutta miten siis ”tiedät” oraakkelina että mitä kannattaa hakea ja mitä ei?

Minä sain vakituisen viran valtiolta keväällä ilman videon tekoa, somepresenssiä tai minkäänlaisia suhteita ihan vaan normaalilla CV ja hakemus tavalla. Ikää yli 50 enkä ole mikään nero, yksi humanisti vaan. Itsekin ihmettelen miten sain, kun olin vielä työtönkin ollut jo melkein vuoden.

Oli toki pari haastattelukierrosta, joissa kysyttiin tavalliset jutut ja pitkät testit. Paikan saamista varmaan edesauttoi se, että oli suosituksia, olin opiskellut työttömänä ja olin valmis suhteellisen pieneen palkkaan verrattuna edelliseen tehtävään ja olin myös valmis muuttamaan kokonaan uudelle paikkakunnalle. Työ on ihan hyvä työ, hyviä tyyppejä, ei mikään burnout paikka.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain vakituisen viran valtiolta keväällä ilman videon tekoa, somepresenssiä tai minkäänlaisia suhteita ihan vaan normaalilla CV ja hakemus tavalla. Ikää yli 50 enkä ole mikään nero, yksi humanisti vaan. Itsekin ihmettelen miten sain, kun olin vielä työtönkin ollut jo melkein vuoden.

Oli toki pari haastattelukierrosta, joissa kysyttiin tavalliset jutut ja pitkät testit. Paikan saamista varmaan edesauttoi se, että oli suosituksia, olin opiskellut työttömänä ja olin valmis suhteellisen pieneen palkkaan verrattuna edelliseen tehtävään ja olin myös valmis muuttamaan kokonaan uudelle paikkakunnalle. Työ on ihan hyvä työ, hyviä tyyppejä, ei mikään burnout paikka.

Tämä jos mikä on toivoa herättävä case.

Voiko olla sitäkin että nykyään jo 40+ ikäisiä naisia pidetään vanhoina? Ikäsyrjintää.

No, ei. Koskee lähinnä työtä, joka sisältää aktiivista myyntiä ja hehän kuvittelevat olevansa maailman napa. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko olla sitäkin että nykyään jo 40+ ikäisiä naisia pidetään vanhoina? Ikäsyrjintää.

Juu, pidetään. :(

Vierailija kirjoitti:

Ihan järkyttävää pelleilyä on joo työnhaku. Ja oma lukunsa sit se miten useimmat avoimena olevat työpaikat ovatkin auki vain leikisti ja niihin on jo joku firman sisältä etukäteen päätetty ottaa. Kivasti työnhakija tekee turhaa työtä monta tuntia, eikä koskaan mitään oikeaa mahdollisuutta edes ollut.

Jep jep. Julkisella tämän ymmärtää, siellä täytyy korkeimman oikeuden päätöksellä pistää julkisesti auki paikat, joita joku jo tekee. Tietenkin on ymmärrettävää, että hän saa oman paikkansa, onhan hän helposti ylivoimaisesti kokenein siihen paikkaan. Ärsyttävää se on tietenkin, silti.

Yksityinen sen sijaan pistää auki paikkoja, joita ei ole olemassakaan. Testataan kiinnostusta ja ajatellaan sen toimivan kasvavan yrityksen markkinointimerkkinä, että on paikkoja auki.

Sitten ryssitään ihan kokonaan rekryviestintä. Hakijoille ei viitsitä lähettää mitään viestejä. Ajatellaan kai, että kun firma ei tosissaan mitään hakenut, eivät nämä hakijatkaan olleet tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Oon nyt 3,5 kk työtön. Yhteen haastatteluun pääsin, mutta työ oli liian teknisesti haastavaa mulle. Muuten meni hyvin siis, mutta it-tukitoiminnoissa musta ei olisi apua. Olen 45-vuotias. Lähettelen noin pari hakemusta viikossa alani hommiin ja muitakin. Usein en saa mitään vastausta. Tuntuu toivottomalta. Välillä hiipii päälle ahdistus ja paniikki.

IT- helpdeskiin ennen riitti että ymmärsi jotain tietotekniikasta. Nyt helpdeskiläiseltä vaaditaan syväosaamista Windowsista ja O365:stä, lisäksi pitää olla harrastuneisuutta. Myös on tullut vastaan että ohjelmointi ja Poweshell pitäisi olla hanskassa. Olen nähnyt mm. paikan jossa haettiin verkkotukeen ensimmäisen tason tekijää joka tekisi 12- tuntisia päiviä. Hänellä tuli olla usea Ciscon sertifikaatti sekä työkokemusta isojen verkkoympäristöjen hallinnasta.

Itse olen myös ollut alalla ja tehnyt vaativiakin tehtäviä mutta haastatteluiden tekniset osuudet ovat olleet sitä mihin töihin pääsy on kaatunut ja olen oikeastaan jo luovuttanut asian suhteen. Miten voit valmistautua haastatteluun kun kysymykset ovat olleet oikeasti luokkaa "nimeä muutama sähköpostiprotokolla ja niiden toimintaperiaate", "miten TCP/IP kommunikaatio toimii ja mitkä ovat kolmivaiheisen kättelyn vaiheet" tai "kuinka saada yhteys virtuaalikoneeseen jos hypervisor on alhaalla". Eli periaatteessa kysymykset voivat olla ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä.