Voiko mielestäsi täysin suomenkielinen perhe antaa ruotsalaisen nimen lapselle?
Jos sukunimikin on täysin suomalainen.
Onko esimerkiksi ihan kelpoa antaa tytölle nimeksi Saga tai Stella?
Katselin ruotsinkielisiä tytönnimiä ja kyllä sieltä löytyy suomenkielessäkin hyvin tutut esim. Aino, Elsa, Anna jne.. Mutta missä sitten menee raja mikä nimi ei oikein sovi ihan täysin suomalaiseen perheeseen? Onko Saga ja Stella epäsopivia?
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Minusta tärkeintä on se, että nimi "sointuu" sukunimeen. Osa suomalaisista sukunimistä on suht neutraaleja, mutta osa todella "suomalaisia" niin niiden kanssa käyttäysin harkintaa.
Ajatellaan vaikka nimiä (huom, keksittyjä esimerkkejä!) "Elise Isabelle Aaltovuo" rimmaa eri tavalla kun "Elise Isabelle Rönkkölänmäki"
Onko Rönkkölänmäen lapsille sitten pakko antaa joku ruma etunimikin kun kauniit nimet ei rimmaa sen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Minusta tärkeintä on se, että nimi "sointuu" sukunimeen. Osa suomalaisista sukunimistä on suht neutraaleja, mutta osa todella "suomalaisia" niin niiden kanssa käyttäysin harkintaa.
Ajatellaan vaikka nimiä (huom, keksittyjä esimerkkejä!) "Elise Isabelle Aaltovuo" rimmaa eri tavalla kun "Elise Isabelle Rönkkölänmäki"
Mun mielestä taas hullua tuijottaa liikaa sukunimeä kun se ei välttämättä kuitenkaan ole pysyvä. Ja rimmaako Rönkkölänmäen kanssa yhtään mikään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kaksikielinen maa joten tottakai voi antaa ruotsinkielisen nimen kuten Saga. Stella on italiaa.
Sellaista nimeä en antaisi jota ei voi ääntää suomalaisittain, kuten esim. Tove.
Miten Saga äännetään suomeksi?
Saaga. Kyseletkö Pia-nimisiltä naisiltakin, kuinka heidän nimensä äännetään?
Saaka. Pia on Piia. Ida on Iida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kaksikielinen maa joten tottakai voi antaa ruotsinkielisen nimen kuten Saga. Stella on italiaa.
Sellaista nimeä en antaisi jota ei voi ääntää suomalaisittain, kuten esim. Tove.
Miten Saga äännetään suomeksi?
Saaga. Kyseletkö Pia-nimisiltä naisiltakin, kuinka heidän nimensä äännetään?
Saaka. Pia on Piia. Ida on Iida.
Nina on Niina. Nana on Nanna.
Jos tuttavapiirinne on täysin suomenkielinen, niin silloin kannattaa valita nimi, jonka pystyy ääntämään suomalaisittain. Eli Saga ja Stella taipuvat suomalaisenkin suuhun. Samoin vaikka Samuel, vaikka lausutaankin eri lailla. Charlotte voi taas olla hankalampi, jos haluaa, että sitä ei lausuta suomalaisittain.
No, höh! EI SAA! Nimilain toinen tai kolmas pykälä:
Suomenkielinen perhe ei saa antaa lapselleen ruotsinkielistä nimeä. Poikkeuksen sääntöön tekevät nimet Anna ja Ma(a)ria.
Seuraava kysymys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kaksikielinen maa joten tottakai voi antaa ruotsinkielisen nimen kuten Saga. Stella on italiaa.
Sellaista nimeä en antaisi jota ei voi ääntää suomalaisittain, kuten esim. Tove.
Miten Saga äännetään suomeksi?
Äännetään Saaga tai Saaka. Monesti me käytetään täällä Oulussa ystävästämme Sagasta myös lempinimeä Sagge.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kaksikielinen maa joten tottakai voi antaa ruotsinkielisen nimen kuten Saga. Stella on italiaa.
Sellaista nimeä en antaisi jota ei voi ääntää suomalaisittain, kuten esim. Tove.
Miten Saga äännetään suomeksi?
Äännetään Saaga tai Saaka. Monesti me käytetään täällä Oulussa ystävästämme Sagasta myös lempinimeä Sagge.
Eikö se ookkaan Tarina?
Nimen ääntämyksen voi päättää nimen omistaja. Itse ääntäisin Sagan Sagana ja Saagan kahdella a:lla, kuten on kirjoitettu. Oma nimeni on Nina ja todellakin haluan sen äännettävän yhdellä i:llä, koska kahdella se olisi aivan eri nimi. Toisaalta tunnen erään Mian, joka ääntää nimensä Miiana. Joten tämä voi vaihdella. Suomessa kuitenkin yleensä on totuttu ääntämään nimet kirjoitusasun mukaan ja siksi esim. Lena ja Leena ovat erilaiset nimet ääntämyksenkin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tärkeintä on se, että nimi "sointuu" sukunimeen. Osa suomalaisista sukunimistä on suht neutraaleja, mutta osa todella "suomalaisia" niin niiden kanssa käyttäysin harkintaa.
Ajatellaan vaikka nimiä (huom, keksittyjä esimerkkejä!) "Elise Isabelle Aaltovuo" rimmaa eri tavalla kun "Elise Isabelle Rönkkölänmäki"
Aaltovuo on selvästi käännetty nimi, suomennettu. Minusta sellaisen kanssa kunnioittaa nimeä parhaiten suomenkielisellä etunimellä. Toisaalta taas, sukuhan on ollut joku ström vielä 100-150 vuotta sitten, joten eiköhän suvusta löydy parit ylvat ja åsat tai charlotet omastakin takaa.
Rönkkölänmäestä on pahempi sanoa, voihan sekin olla ex-rönnbacka, mutta jos kyse on alun perin suomalaisesta nimestä, niin ihan ilman mitään ruotsinkielisyysyhteyttä tuntuu oudolta. Vaikka onhan näitä ”kansainvälisiä”
nimiä nyt trendinä, vaikka Daniel, ja sitten on ”lähiönimet” niin kuin Janita.
Jos nimi on selvästi kulttuurien yhdistelmä tyyliin christine tahvanainen, luen tilannetta niin, että lapsen äiti, mummu tai famu lienee omaa sukuaan ruotsinkielinen.
Kiitos kommenteista. Aloin miettimään tätä nimiasiaa kun tosiaan mielestäni ruotsinkieliset perheet eivät nimeä lapsiaan suomalaisilla nimillä, niin onko se sitten jotenkin hölmöä toisinpäin.
Saga nimeä ollaan eniten ajateltu, sukunimeämme en viitsi sanoa, mutta hyvin samantyylinen kuin esimerkiksi Vartiainen tai Voutilainen.
Saga Vartiainen, aika neutraali mielestäni?
Ap
Saga ja Stella on perusnimiä Suomessa…
Ei tietenkään, sehän on kultuurillista omimista.
Meillä Edvin ja Saga ja olemme täysin suomalaisia ja suomalainen sukunimi.
Vierailija kirjoitti:
Nimen ääntämyksen voi päättää nimen omistaja. Itse ääntäisin Sagan Sagana ja Saagan kahdella a:lla, kuten on kirjoitettu. Oma nimeni on Nina ja todellakin haluan sen äännettävän yhdellä i:llä, koska kahdella se olisi aivan eri nimi. Toisaalta tunnen erään Mian, joka ääntää nimensä Miiana. Joten tämä voi vaihdella. Suomessa kuitenkin yleensä on totuttu ääntämään nimet kirjoitusasun mukaan ja siksi esim. Lena ja Leena ovat erilaiset nimet ääntämyksenkin mukaan.
Samaa mieltä edellisen kanssa: en ymmärrä miksi joku lausuu "lyhyet vokaalit" ns. "pitkinä", koska kyseessä on ERI nimet, esim. Miika vs. Mika, tai vaikka tuo Lena vs. Leena.
Muutenkin nimien "painotus" on lausuttaessa erilainen (jos siinä on 1 vs. 2 samaa vokaalia), esim. vaikka nimi Mia lausutaa hieman eri tavalla painottaen mitä nimi Miia.
Ymmärrän etteivät kaikki ole näissä niin tarkkoja, mutta veikkaan että useimpia ärsyttäisi jo nimi koko ajan sanottaisiin väärin, tyyli Mikalle että "tuleppas Miiiiiiika täällä käymään..."
Toki joillekkin (vanhoille) ihmisille joskus voi tuottaa "oudot" nimet vaikeuksia ja yhtäkkiä joku "Ida" onkin "Iita" tmv.
Niin, järkevämpi kai se ruotsinkielinen nimi suomalaiselle lapselle kuin vaikka joku selkeästi marokkolainen nimi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimen ääntämyksen voi päättää nimen omistaja. Itse ääntäisin Sagan Sagana ja Saagan kahdella a:lla, kuten on kirjoitettu. Oma nimeni on Nina ja todellakin haluan sen äännettävän yhdellä i:llä, koska kahdella se olisi aivan eri nimi. Toisaalta tunnen erään Mian, joka ääntää nimensä Miiana. Joten tämä voi vaihdella. Suomessa kuitenkin yleensä on totuttu ääntämään nimet kirjoitusasun mukaan ja siksi esim. Lena ja Leena ovat erilaiset nimet ääntämyksenkin mukaan.
Samaa mieltä edellisen kanssa: en ymmärrä miksi joku lausuu "lyhyet vokaalit" ns. "pitkinä", koska kyseessä on ERI nimet, esim. Miika vs. Mika, tai vaikka tuo Lena vs. Leena.
Muutenkin nimien "painotus" on lausuttaessa erilainen (jos siinä on 1 vs. 2 samaa vokaalia), esim. vaikka nimi Mia lausutaa hieman eri tavalla painottaen mitä nimi Miia.
Ymmärrän etteivät kaikki ole näissä niin tarkkoja, mutta veikkaan että useimpia ärsyttäisi jo nimi koko ajan sanottaisiin väärin, tyyli Mikalle että "tuleppas Miiiiiiika täällä käymään..."
Toki joillekkin (vanhoille) ihmisille joskus voi tuottaa "oudot" nimet vaikeuksia ja yhtäkkiä joku "Ida" onkin "Iita" tmv.
Mia ja Pia lausutaan Miia ja Piia. Ada lausutaan Aada.
Vierailija kirjoitti:
Saga ja Stella on Suomessakin normaaleja nimiä, samoin joku Frida yms.
Liekö Ruotsin vallan alla oleminen näkyy vieläkin kun ruotsalaiset nimet on Suomessa olleet aina normaaleja, mutta toisinpäin tätä ei tapahdu.
Luonnollisesti. Ja edelleen suomi on kaksikielinen maa, Ruotsi sen sijaan ei. Miten tämä on monille niin mahdotonta ymmärtää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimen ääntämyksen voi päättää nimen omistaja. Itse ääntäisin Sagan Sagana ja Saagan kahdella a:lla, kuten on kirjoitettu. Oma nimeni on Nina ja todellakin haluan sen äännettävän yhdellä i:llä, koska kahdella se olisi aivan eri nimi. Toisaalta tunnen erään Mian, joka ääntää nimensä Miiana. Joten tämä voi vaihdella. Suomessa kuitenkin yleensä on totuttu ääntämään nimet kirjoitusasun mukaan ja siksi esim. Lena ja Leena ovat erilaiset nimet ääntämyksenkin mukaan.
Samaa mieltä edellisen kanssa: en ymmärrä miksi joku lausuu "lyhyet vokaalit" ns. "pitkinä", koska kyseessä on ERI nimet, esim. Miika vs. Mika, tai vaikka tuo Lena vs. Leena.
Muutenkin nimien "painotus" on lausuttaessa erilainen (jos siinä on 1 vs. 2 samaa vokaalia), esim. vaikka nimi Mia lausutaa hieman eri tavalla painottaen mitä nimi Miia.
Ymmärrän etteivät kaikki ole näissä niin tarkkoja, mutta veikkaan että useimpia ärsyttäisi jo nimi koko ajan sanottaisiin väärin, tyyli Mikalle että "tuleppas Miiiiiiika täällä käymään..."
Toki joillekkin (vanhoille) ihmisille joskus voi tuottaa "oudot" nimet vaikeuksia ja yhtäkkiä joku "Ida" onkin "Iita" tmv.
Ida ei ole vanhoille ihmisille outo nimi. Ida on yleinen nimi vanhoissa polvissa ja tietysti he tietävät, että se lausutaan Iida.
No ääntäisin saaga, mutta onhan Suomessa muitakin nimiä joissa vokaali kahdentuu kuten Pia ja Mia. Ei kukaan sano pia vaan piia.