Lue keskustelun säännöt.
Nirso lapsi ja ruokailu on yhtä tuskaa - onko tämä jotenkin poikkeuksellista?
18.02.2026 |
5 v lapsella oli ensimmäisen 1,5 v ajan maitoallergia ja ilmeisesti myös muita allergioita, joita ei tosin tutkittu. Vauvana meni kaikenlaiset soseet, mutta vuosikkaasta eteenpäin lapsi on ollut valikoiva syöjä, eikä asia ole iän myötä juuri helpottanut. Lapsi ei päiväkodissa halua syödä, harvoin suostuu edes maistamaan ruokaa. Päiväkodissa ollaan aivan helisemässä tämän asian kanssa, "kun lapsi ei koe mitään mielenkiintoa syömiseen eikä malttaisi istua syömään". Lapsi kasvaa keskikäyrällä.
Tällä hetkellä lapsi suostuu syömään seuraavia ruokia: porkkanaletut, lihapullat, nakit, nakkikeitto, keitetyt perunat, uunilohi, kalapuikot, ranskalaiset, margerita-pizza, kurkku, porkkana, pähkinät ja mantelit, banaani, omena ja päärynä sekä piltin hedelmäsoseet. Juo kauramaitoa ja vettä. Leipää syö ilman levitettä, joskus haluaa päälliseksi juustosiivun.
Joskus menee alas ja joskus ei: perunamuusi, kasvissosekeitto, pinaattiletut
Ei välitä yhtään monien lasten suosikkiruoista kuten pasta, lasagne, spagetti ja jauhelihakastike, riisi ja kana, makaronilaatikko, kalakeitto, vesimeloni, viinirypäleet, (kirsikka)tomaatit tms.
Lapsi suostuu maistamaan suurella maanittelulla jotakin muuta lusikallisen, mutta toteaa aina tarjotun asian maistuvan pahalta.
Onko lapsemme jotenkin poikkeuksellisen nirso? Muistelen omasta lapsuudestani, ettei minullekaan kaikki ruoat maistuneet ja olin vasta aikuinen, kun opin tykkäämään oliiveista, voimakkaista juustoista yms.
Ap
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
No hyvinhän se lapsi syö, en sanoisi nirsoksi. Tuossa on ihan hyvä repertuaari. Siitä se laajenee pikkuhilja, kun sanot, että aina pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä.
Siis pitää maistaa, mutta ei ole pakko syödä eli saa sylkeä pois?
Mihin perustuu ajatus siitä, että kaikkea pitää maistaa? Ei sillä tavalla saada lapsia syömään ruokia, koska tuossa on mukana pakotus ja ne mahdolliset hyvänmakuisetkin ruuat mielletään pahanmakuisiksi, koska niihin liittyy pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi syö erittäin hyvin, en ymmärrä, missä olisi ongelma. On ihan normaalia haluta syödä asioita, joista tietää, mitä ne ovat, kaikenlaiset mössöt ovat monelle lapselle kauhistus. Jauhelihakastike ja pasta on päiväkodissa epämääräinen annos.
Musta tuo kuulostaa tavalliselta päiväkoti-ikäisen ruokavaliolta. Harvassa on lapset, jotka parivuotiaana kiskoo tyytyväisenä jotain oliiveja, katkarapuja ja kaviaaria.
Lapsiaan syö vaikka mitä. Meidän poika söi lapsena perunaa voin kanssa, makaronia ketsupin kanssa ja ruisleipää. Sitten alkoi pikkuhiljaa noin 10 vuotiaana laajentaa makumaailmaansa. Nyt on 25 v. ja syö kaikkea. Joten älä ota paineita lapsen syömisestä, jos on muuten terve.
Vierailija kirjoitti:
"aina pitää maistaa"
EI PIDÄ! Tarjotaan, ja maistaa jos maistaa, pakottaa ei saa.!
Tulee hyvin äkkiä valtataistelu ruuasta ja sen myöt' syömishäiriöitä
Tuossahan on jo aikamoinen repertuaari mistä syödä.
Päiväkodissakaan ei saa pakottaa syömään, kunhan kertovat sulle, ettei ole syönyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hyvinhän se lapsi syö, en sanoisi nirsoksi. Tuossa on ihan hyvä repertuaari. Siitä se laajenee pikkuhilja, kun sanot, että aina pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä.
Siis pitää maistaa, mutta ei ole pakko syödä eli saa sylkeä pois?
Mihin perustuu ajatus siitä, että kaikkea pitää maistaa? Ei sillä tavalla saada lapsia syömään ruokia, koska tuossa on mukana pakotus ja ne mahdolliset hyvänmakuisetkin ruuat mielletään pahanmakuisiksi, koska niihin liittyy pakko.
Komppaan sun sanoja, EI OLE PAKKO MAISTAA! Huom sana PAKKO!
Voisiko mahdollisesti lapselle tulla huono olo jostain ruuasta? Esim olisi allerginen ja tulee ihottumaa, suun kutinaa tms. Ja jos lapsella on ummetusta ei lapsi syö koska syönnin jälkeen olo pahenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuossa jo monenlaista ruokaa, joten en nyt mitenkään liian huolissani olisi. Ainoa mikä ei näytä uppoavan ollenkaan on erilaiset pastat mutta muuten menee vaikka mitä. Pasta on kyllä siitä tylsä rajoite, että sitä on todella usein tarjolla etenkin lapsille.
Tuossa on sen verran hyvä pohja, että siitä on helppo lähteä pikkuhiljaa laajentamaan ruokavaliota. Esimerkiksi kerta nakkikeitto ja uunilohi maistuu, niin toimisiko kirkas lohikeitto. Tai maistuisiko pannulla paistettu kuha.
Meillä lapsi ei syö päiväkodissa mitään, koska pitää maistaa. Siis käytännössä on pakko. Lounasaikaan suu pysyy kiinni, vahingossakaan ei sitä avaa, koska yksi hoitaja onnistui kerran ujuttamaan lusikalla itse perunaa syöneen lapsen suuhun myös tomaattiviipaleen ja siihen loppui päiväkodissa syöminen kokonaan. Lapsi ei luota aikuisiin lainkaan, joten kokee turvallisemmaksi olla avaamatta suutaan lainkaan.
Hoitajille tämä on ongelma, heidän mielestään jokaisen on maistettava, poikkeusta ei ole, joten lapsi istuu ruokapöydässä vielä siinä vaiheessa, kun muut ovat jo nukkarissa kuuntelemassa satua. Hän pääsee pöydästä vasta sitten, kun muut ovat jo levolla vuoteissa, hänelle on patja lattialla. Ei se lasta silti ole murtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Hoitajille tämä on ongelma, heidän mielestään jokaisen on maistettava, poikkeusta ei ole, joten lapsi istuu ruokapöydässä vielä siinä vaiheessa, kun muut ovat jo nukkarissa kuuntelemassa satua. Hän pääsee pöydästä vasta sitten, kun muut ovat jo levolla vuoteissa, hänelle on patja lattialla. Ei se lasta silti ole murtanut."
Käy puhumassa johtajalle, tuo on henkistä väkivaltaa, ruualla ei saa rangaista!
Rauhoittaisin lapsen ruokailut. Ei maanittelua, ei kyselyä, käyttäydytään ihan normaalisti ja annetaan lapsen syödä sitä mikä maistuu. Tarjolla voi neutraalisti olla jotain muutakin, maistaa jos maistaa. Keskittykää muihin asioihin kuin syömiseen kun kerran kasvaa normaalisti.
Kolmen aikuisen lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hyvinhän se lapsi syö, en sanoisi nirsoksi. Tuossa on ihan hyvä repertuaari. Siitä se laajenee pikkuhilja, kun sanot, että aina pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä.
Siis pitää maistaa, mutta ei ole pakko syödä eli saa sylkeä pois?
Mihin perustuu ajatus siitä, että kaikkea pitää maistaa? Ei sillä tavalla saada lapsia syömään ruokia, koska tuossa on mukana pakotus ja ne mahdolliset hyvänmakuisetkin ruuat mielletään pahanmakuisiksi, koska niihin liittyy pakko.
Meillä ainakin joskus ilmoitetaan jo ruokapöytään tullessa, että ruoka on pahaa eikä haluta maistaa. Vaikka olisikin tuttu ja aiemmin pidetty ruoka. Siksi sanotaan, että pitää maistaa vaikka lusikan kärjellä ja jos ei tykkää niin ei tarvitse syödä. Mutta päätöstä ei voi tehdä maistamatta.
Ja kyllä saa sylkeä pois. Meillä on uusia juttuja kokeiltaessa pöydässä erikseen kippo, mihin saa laittaa ne ruuat mitä ei halua syödä. Numeroa ei saa asiasta tehdä.
Mieti miten tuskaa sillä lapsella on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hyvinhän se lapsi syö, en sanoisi nirsoksi. Tuossa on ihan hyvä repertuaari. Siitä se laajenee pikkuhilja, kun sanot, että aina pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä.
Siis pitää maistaa, mutta ei ole pakko syödä eli saa sylkeä pois?
Mihin perustuu ajatus siitä, että kaikkea pitää maistaa? Ei sillä tavalla saada lapsia syömään ruokia, koska tuossa on mukana pakotus ja ne mahdolliset hyvänmakuisetkin ruuat mielletään pahanmakuisiksi, koska niihin liittyy pakko.
Meillä ainakin joskus ilmoitetaan jo ruokapöytään tullessa, että ruoka on pahaa eikä haluta maistaa. Vaikka olisikin tuttu ja aiemmin pidetty ruoka. Siksi sanotaan, että pitää maistaa vaikka lusikan kärjellä ja jos ei tykkää niin ei tarvitse syödä. Mutta päätöstä ei voi tehdä maistamatt
Tuo on todella julmaa väkivaltaa! Vähän sama kuin sanoisi lasta hakatessaan, että ei voi sattua, koska ei satu minuunkaan.
Tuossa listassa, mitä syö, on aika paljon perusjuttuja. Esim. peruna keitettynä ok, mutta muussina ei. Olisiko niin, että lapsen pitää nähdä, mitä se ruoka on, jotta maistuu? Esim. sosekeitoissa on se ongelma, ettei siitä näe päällepäin, mistä se on tehty.
Voisiko auttaa se, että ruoat laitettaisi lautaselle niin ettei ne kosketa toisiaan. Eli voisi syödä perunan perunana, nakin nakkina, porkkanan porkkanana, niin ettei kahta eri makua olisi suussa samaan aikaan? Päiväkodissakin saisi helpommin syötyä vaikka vain sen perunan, jos mikään muu annoksesta ei maistu.
Ihan tavallinen ruskea kastike on joillekin se, mikä "pilaa" ruoan kuin ruoan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hoitajille tämä on ongelma, heidän mielestään jokaisen on maistettava, poikkeusta ei ole, joten lapsi istuu ruokapöydässä vielä siinä vaiheessa, kun muut ovat jo nukkarissa kuuntelemassa satua. Hän pääsee pöydästä vasta sitten, kun muut ovat jo levolla vuoteissa, hänelle on patja lattialla. Ei se lasta silti ole murtanut."
Käy puhumassa johtajalle, tuo on henkistä väkivaltaa, ruualla ei saa rangaista!
Puhuttu on. Heillä päiväkodissa jokaisen pitää maistaa kaikkea, kieltäytyä ei voi, koska jos ei maista, ei voi tietää, pitääkö vai ei. Koska lapsi ei maista, hän ei tottele ja siitä rangaistuksena on se, että ei saa kuunnella satua. Koska jos ei noudata sääntöjä, ei saa palkkiota. Välipalan syömättömyys johtaa siihen, että lapsi joutuu seisomaan eteisessä odottamassa, että muut syövät ja sitten ryhdytään pukemaan ja mennään ulos.
Jos lapsi kasvaa hyvin (keskikäyrällä siis menee), on muuten normaalisti kehittynyt ja osaa leikkiä, en olisi huolissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hyvinhän se lapsi syö, en sanoisi nirsoksi. Tuossa on ihan hyvä repertuaari. Siitä se laajenee pikkuhilja, kun sanot, että aina pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä.
Siis pitää maistaa, mutta ei ole pakko syödä eli saa sylkeä pois?
Mihin perustuu ajatus siitä, että kaikkea pitää maistaa? Ei sillä tavalla saada lapsia syömään ruokia, koska tuossa on mukana pakotus ja ne mahdolliset hyvänmakuisetkin ruuat mielletään pahanmakuisiksi, koska niihin liittyy pakko.
Meillä ainakin joskus ilmoitetaan jo ruokapöytään tullessa, että ruoka on pahaa eikä haluta maistaa. Vaikka olisikin tuttu ja aiemmin pidetty ruoka. Siksi sanotaan, että pitää maistaa vaikka lusikan kärjellä ja jos ei tykkää niin ei tarvitse syödä. Mutta päätöstä ei voi tehdä maistamatt
Meillä on myös joskus lapsi sanonut jo pöytään tullessa, ettei tykkää tarjotusta ruoasta. Olen sanonut, että et voi tietää ennen kuin maistat. Jos sanoo, ettei viimeksikään tykännyt, sanon, että en tee aina saman makuista.
Eli en pakota maistamaan, mutta kerron, että ei voi tietää, miltä ruoka maistuu, jos ei maista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi ei syö päiväkodissa mitään, koska pitää maistaa. Siis käytännössä on pakko. Lounasaikaan suu pysyy kiinni, vahingossakaan ei sitä avaa, koska yksi hoitaja onnistui kerran ujuttamaan lusikalla itse perunaa syöneen lapsen suuhun myös tomaattiviipaleen ja siihen loppui päiväkodissa syöminen kokonaan. Lapsi ei luota aikuisiin lainkaan, joten kokee turvallisemmaksi olla avaamatta suutaan lainkaan.
Hoitajille tämä on ongelma, heidän mielestään jokaisen on maistettava, poikkeusta ei ole, joten lapsi istuu ruokapöydässä vielä siinä vaiheessa, kun muut ovat jo nukkarissa kuuntelemassa satua. Hän pääsee pöydästä vasta sitten, kun muut ovat jo levolla vuoteissa, hänelle on patja lattialla. Ei se lasta silti ole murtanut.
Itse vihaan VIHAAN tomaatteja. Tuo hoitaja olisi saanut lautasen naamaansa, jos minulle tekisi noin...
No hyvinhän se lapsi syö, en sanoisi nirsoksi. Tuossa on ihan hyvä repertuaari. Siitä se laajenee pikkuhilja, kun sanot, että aina pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä.