Lue keskustelun säännöt.
Pahinta ruokaa, jota olet kylässä syönyt?
Kommentit (466)
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 22:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 17:14"]
ei kai se mitään vegevihaa ole, jos inhoaa sitä ällöttävää ja epämääräista soija-moskaa? Tykkään kasvisruoasta, mutta se soija-ällötys on kerrassaan kauheaa.
Huonoja kokkaajia? Hyvin tehtynä harva edes huomaa eroa.. Seuraan aitiopaikalta ravintoladuunarina:). Mm. soija- lasagne uppoaa hyvin asiakkaisiin, niihin "lihansyöjä- raksaduunareihin". Eivät ehdi lukea ruokalistaa, ottavat siis lasagnea ja syövät lihattoman aterian:). Valituksia ei ole tullut.
Eli valehtelette asiakkaillenne? Mikäs on ravintolan nimi, niin tietää kiertää kaukaa?
Tuossahan sanotaan ihan selkeästi, että ihmiset ei vaan lue ruokalistaa, eikä että huijattaisiin asiakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä ihmiset "oksentelee ja yökkäilee" ruuille.
Toivoisin todellakin, että joutuisitte olemaan nälässä jonkun aikaa! Ehkä se ällöttävä ruoka maistuisi teille läskit jossain vaiheessa.
Hirvittää itseänikin, mutta nään tulevaisuudessa ihmisten kärsivän nälästä. Rikkaidenkin.
Ennustin viime kesän säätkin eräälle bloggaajalle, joka kehuskeli "aurinkopesällään".
Anonyymi 12. kesäkuuta 2017 klo 1.46
Luulen, että tänä kesänä ei paljoa tarvitse itseään suojella paahtavalta helteeltä.
Teija Hakula 24. kesäkuuta 2017 klo 8.21
Kyllä ne hellepäivät sieltä vielä tulevat, usko vaan!
.
Vierailija kirjoitti:
Etukäteen oli tiedossa että tarjolla on keittoa.
Tarjottu keitto oli erittäin ärhäkkää ja maustettua thaityylistä keittoa. Kysyttiin vierasporukalla kauniisti olisiko siihen jotain pehmentävää kuten kookosmaitoa tai vastaavaa, kun on kovin "tulista." Yksi lautasellinen tuli kohteliaasti syötyä, mutta ei enenpää. Keitto ei ollut pilalla, vaan kyse oli selvästi makuaisiasta. Eipä tullut emännälle mieleen että kaikki eivät ole noin ärhäkän maun ystävä.
Emäntä antoi kattilan olla tuntitolkulla liedellä jäähtymässä, eikä missään vaiheessa siirtänyt sitä jääkaappiin vaan olisi tuota samaa keittoa tarjonnut vielä myöhemmin, kun sitä oli jäljellä. Kukaan vieraista ei sitä enää uudelleen halunnut. Olisi voinut laittaa sen välillä kylmään säilöön, vaikka mausteet varmasti pitivät toki pöpöt loitolla. Silti ikävä ajatus syödä jotain huoneenlämmössä maannutta monen tunnin jälkeen.
Itse teen kanssa thaikeittoja ja kun sitä tekee ison kattilallisen, niin kyllä minulla menee noin 5 tuntia, että se on tarpeeksi kylmä jääkaappiin. Ei ruokaa kuulu laittaa kuumana jääkaappiin, sen annetaan jäähtyä ensin vaikka se sitten veisi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
KakkukinVanhenee kirjoitti:
Kerran äitini teki todella hyvänmakuisen valkosuklaa-marja-kermakakun papalleni syntymäpäivälahjaksi. Söimme sitä ja se oli todella herkullista.
Parin viikon päästä menimme käymään jostain syystä pappani luona kylässä. Pappa sanoi keittävänsä kahvit. Yllätys oli melkoinen, kun istuimme kahvipöytään, niin pappa nostaa sen saman kakun kahvipöytään! Muistan kun vilkuilimme hämmästyneinä äitini kanssa toisiamme. Ihan oikeestiko se tarjoaa meille sitä samaa 2 viikkoa vanhaa kermakakkua? Pappa vielä sanoi, että ottakaa sitten reilut palat, niin saa sen kakun vihdoin pyörimästä pois jääkaapista.
Se maistui ihan pilaantuneelta ja ihan jääkaapilta. Kerma oli muuttunut keltaiseksi! Pahinta oli, että kakkua jäi vieläkin ja pappa nosti sen vielä takaisin jääkaappiin. Ei menty kyllä kylään seuraavaan kuukauteen!
Miksette sanoneet että voi pappa rakas, ei tätä kakkua voi enää syödää, se on mennyt pilalle? Laita roskiin vain :D
Jep! Karhunpalveluksen teette tuolls hymistelyllä. Vanhukselle ruokamyrkytys voi olla jopa kohtalokas.
Ja ihan oikeasti, kuka syö pilaantunutta ruokaa vain kohteliaisuuttaan?
Lapsena "pasta bolognesea" kaverilla kyläillessä. Kaverin äiti keitti nauhapastaa ja pisti ketsuppia kastikkeeksi. Hyi vittu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena olin todella nirso. Kaverin äiti sitten kysyi minulta, että haluaisinko pizzaa. No, mikäs siinä, ajattelin. Kyseessä oli monta päivää jääkaapissa maannut sienipizza. Oksennusrefleksi tuli joka suupalalla. En pystynyt syömään. En pystynyt syömään sieniä lapsena ollenkaan niiden limaisen koostumuksen takia.
Maitokastike! Inhoan maidon makua ja siellä tiedettiin se. Luulin kermakastikkeeksi ja otin pahaa aavistamatta. Hyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jälkiruoka, jossa oli sinihomejuustoa (ei Aura vaan joku ulkomaalainen juusto) ja päärynää
Oi tämä on minun herkkua! Laatusapuskaa. Tuon kanssa vielä kunnollista punaviintä.
Kylmiä mauttomia itsetehtyjä joululaatikoita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti huomaa, että ruoan ainesosissa ei ole mitään vikaa, vaan vika on valmistustavassa eli ihan kokin taidoissa. Huono kokki saa pilattua hyvätkin ainekset.
Esimerkkinä vaikka se, että jätetään kasvikset liika suuriksi kappaleiksi, ei osata maustaa kuin suolalla eikä tuoda ruokaan houkuttelevaa väriä.
Ruokaesimerkkinä vaikka tavallinen nakkikeitto. Olen saanut nakkikeittoa, missä perunat oli puolikkaina, porkkanat puolikkaina ja nakit puolikkaina. Keiton liemi oli suolalla maustettua perunoiden keitinvettä. Helposti saisi herkullista, kun pienii ainekset niin pieniksi, että lusikalliseen tulee kaikkea keitosta, käyttää liemikuutiota tai fondia sekä valkosipulia, pippureita ja laittaa monivärisiä kasviksia ja koristelee koko sopan vielä persiljasilpulla. On ruokahalua herättävän näköisempääkin kuin harmaa vetinen liemi.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 17:03"]
Kaikki vegepaska, jota on tarjottu.
Kerro tarkemmin minkälaista vegepaskaa on ollut tarjolla.
Niin, se on outoa miten se "vegepaska" kuitenkin kelpaa heti kun sitä tarjoillaan yhdessä lihan tai kalan kanssa ;)
Hyvin uppoaa pasta, peruna, leipä, kasvikset, jne kaikissa muodoissaan, ilmeisesti ne eivät silloin ole vegeä vaan jotain muuta? ;)
Ja soijan maustakaan ei kukaan valita silloin, kun sitä on rouheena lihapullissa tai grillipihvin soijakastikkeessa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse tarjonnut mummolleni todella pahaa ruokaa. Parikymppisenä olin todellinen poropeukalo, vaikka tällä hetkellä kokkaan jo ihan hyvin. No niin tai näin, mutta laitoin makaronit kylmään veteen kiehumaan. Tuli todella inhottavaa mönjää, mummo sanoi, että tälläistä matopuuroa hän ei ole ennen syönyt.
Nuoruudessa saatu Eisbein. Ei uponnut keitetty läskikerros aikuisiälläkään yritettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen aina kiitollisena syönyt kaiken, mitä joku on vaivautunut minulle laittamaan. Olen kaikkiruokainen paitsi jotain eläviä matoja tai vastaavaa en rupeaisi syömään ellei henkiinjäämiseni olisi siitä kiinni.
En ymmärrä aikaisempien vinkunaa tuosta soijalasagnesta, jota raksamiehet luulivat lihalliseksi? Siis jos on tuotenimi esillä, ja meidän työpaikkaruokalassa myös raaka-aineluottelo, niin mitä voi enää tehdä? Joku vertasi tuota pähkinäallergiaankin, etkö nyt hyvä ihminen ota selvää mitä kaikkea siinä ruoassa on? Pitäisikö päivystää ruoan vieressä ja kaikille muistaa sanoa että siinä on muuten pähkinää, jos et huomannut lukea. Allergeenit pitää muutenkin olla lihavoidulla tekstillä.
Vierailija kirjoitti:
Aikoja sitten matkasin Turusta Kuopioon äidin kanssa junalla vieraillaksemme äitini siellä asuvan (varakkaan) siskon luona. Nälkä oli tosi kova kun päästiin perille ja täti kertoi asemalla, että perillä on jo herkullinen soppa hautumassa. Tyrmistys oli niin jysäyttävä, et veiläkin sen muistan, kun mun lautaselle alettiin kauhoa sellaista kirkasta kalanpää-ja raatosoppaa, eli siis lientä, jossa killui pari potunkappalaa ja loput oli ihan sellaisenaan ruotoineen, pyrstöineen ja päineen päivineen pilkottuja ties mitä isompia kaloja. En sit tie, oliko kyse jostain paikallisesta arvoherkusta, mut pikku tytölle ei oikein maistunut tädin herkkusopat.
Tämä oli ennen ihan yleinen tapa valmistaa kalakeitto pikkukaloista. Ei olisi tullut mieleenkään mitään ahvenia ruveta fileroimaan keittoa varten. Silloin useimmat osasivat syödessään ruotia ne kalat. Taitavimmat laittoivat ruotoisen kalan suuhun ja toisesta suupielestä sitten noukkivat ruodot pois.
Itsekin pidin kovasti kalakeiton mausta, mutta en yleensä syönyt niitä kaloja, otin vain lientä ja perunaa.
Vanha sukulaiseni on hyvä ruuanlaittaja, mutta jostain syystä hän ei osaa suurustaa kiisseliä. Joskus on pitänyt kohteliaisuuden vuoksi sitä vähän ottaa, mutta ne jäähtyessä hyytyneet perunajauhoklimpit ovat rakenteeltaan niin kauheita, että kaivelen vain lusikallisen sitä löysempää kiisseliä lautaselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoja sitten matkasin Turusta Kuopioon äidin kanssa junalla vieraillaksemme äitini siellä asuvan (varakkaan) siskon luona. Nälkä oli tosi kova kun päästiin perille ja täti kertoi asemalla, että perillä on jo herkullinen soppa hautumassa. Tyrmistys oli niin jysäyttävä, et veiläkin sen muistan, kun mun lautaselle alettiin kauhoa sellaista kirkasta kalanpää-ja raatosoppaa, eli siis lientä, jossa killui pari potunkappalaa ja loput oli ihan sellaisenaan ruotoineen, pyrstöineen ja päineen päivineen pilkottuja ties mitä isompia kaloja. En sit tie, oliko kyse jostain paikallisesta arvoherkusta, mut pikku tytölle ei oikein maistunut tädin herkkusopat.
Tämä oli ennen ihan yleinen tapa valmistaa kalakeitto pikkukaloista. Ei olisi tullut mieleenkään mitään ahvenia ruveta fileroimaan keittoa varten. Silloin useimmat osasivat syödessään ruotia ne kalat. Taitavimmat laittoivat ruotoisen kalan suuhun ja toisesta suupielestä sitten noukkivat ruodot pois.
Itsekin pidin kovasti kalakeiton mausta, mutta en yleensä syönyt niitä kaloja, otin vain lientä ja perunaa.
Tuossahan nimenomaan mainittiin, että keitossa oli "ties mitä isompia kaloja". Ei siis ollut kyse pikkukaloista. Ei isojen kalojen pyrstöjä/päitä ole tapana tarjota ruuaksi, vaikka niistä kalalientä voi valmistaakin. Ei se kyllä kovin mukavaa ja ruokahalua herättävää ole, jos keittolautasella kellii ison hauen pää keitetyt silmät ammollaan.
Pullahiiri kirjoitti:
Anopin leipomat pullat. Anoppi oli itse oikein ylpeä leipomuksistaan, koska oli onnistunut minimoimaan ainesten määrän, ja jättänyt pullista kokonaan pois sokerin, voin, maidon ja kardemumman.
Oletkohan sisareni miniä :) Tai ex jo nykyään. Sisareni ihmettelee aina, miten toisten tekemä pulla on niin hyvää, mutta itse ei nuukuuksissaan laita pullaan sokeria kuin ruokalusikallisen. Voitakaan ei voi laittaa, ettei liho.
Anopin leipomat pullat. Anoppi oli itse oikein ylpeä leipomuksistaan, koska oli onnistunut minimoimaan ainesten määrän, ja jättänyt pullista kokonaan pois sokerin, voin, maidon ja kardemumman.