Pahinta ruokaa, jota olet kylässä syönyt?

Kaalikeitto. Kaali on hyvää raakana, mutta maku menee pilalle kun sille tekee jotain.

Anoppi tarjoili ruokailun päätteeksi epäonnistunutta juustokakkua kulhosta. Oli siis jotenkin epäonnistunut liivatteen kanssa ja tuloksena oli mössö, jossa oli hyytyneitä liivateklimppejä. Ei edes itse syönyt että olisi tajunnut kuinka etova koostumus oli, ite en kehdannut valittaa ja yritin syödä loppuun.

Tein kerran lasagnea ja koska  ruokapöytään oli tulossa kaveri, jolla keliakia  tein elämäni ensimmäisen gluteenittoman lasagnen.  Levyt jäivät ihan sitkeiksi, vaikka ruoka oli 45 min uunissa!  Jälkeenpäin kuulin, että ne levyt  olisi pitänyt keittää ensin.. Miksei sitä voida kirjoittaa pakkaukseen?!

Nolotti. Muuten oli oli oikein hyvää, mutta ne sitkeät levyt....

Täällä ihmiset "oksentelee ja yökkäilee" ruuille.

Toivoisin todellakin, että joutuisitte olemaan nälässä jonkun aikaa! Ehkä se ällöttävä ruoka maistuisi teille läskit jossain vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ihmiset "oksentelee ja yökkäilee" ruuille.

Toivoisin todellakin, että joutuisitte olemaan nälässä jonkun aikaa! Ehkä se ällöttävä ruoka maistuisi teille läskit jossain vaiheessa.

Eläimetkin yökkäävät ruoalle, joka niille ei sovi, vaikka olisivat nälässä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ihmiset "oksentelee ja yökkäilee" ruuille.

Toivoisin todellakin, että joutuisitte olemaan nälässä jonkun aikaa! Ehkä se ällöttävä ruoka maistuisi teille läskit jossain vaiheessa.

Helppo sanoa ihmisen jolle ei ilmeisesti ole koskaan tarjottu pilaantunutta/raakaa/epäilyttävää ruokaa! Ja minkä sitä voi jos tietyt ruoat aiheuttaa yökkäreaktion vaikka olisivatkin ihan kunnollisia: minä en vielä kolmekymppisenäkään kykene syömään anjovista vaikka muuten kalasta pidänkin. En minä sillä pahaa tarkoita, vatsassa vaan muljahtelee.

Anna ihmisten purkaa ruokapöytätraumojaan värikkäästi kirjoittamalla (luulisi aikuisen ymmärtävän "oksentelut ja yökkäilyt" tms. kärjistyksen muodot) ja ole haukkumati toisten painoa!

Vierailija kirjoitti:

Jauhelihakeitto juuressekoituksella 400 km vieraille. Keitetty niin pitkään kunnes vieraat saapuivat paikalle. Leipänä näkkäriä, juomana vetta, jälkkärinä 1/4 pannukakkua kuiviltaan/henkilö. Akateemisesti koulutetut tarjoilemassa suuressa kodissaan. Erityispyyntönä vieraille että ottakaa omat lakanat mukaan.

Ruokaan en ota kantaa, ja dieettipäivä aika ajoin on ihan ok, mutta lakanat otan aina mukaan pyytämättäkin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun joku mainitsi, niin olen aina kammoksunut nahkakuori- tai jäähilejäätelöä, jota tarjoavat erityisesti vanhukset tai kaukana kaupoista asuvat.

Se siis joko sulaa kotimatkalla tai sitä marinoidaan pakkasessa ensin vuosi. Sitten kun oikein on syytä herkutella, annostellaan vieraalta kysymättä sellainen jättiannos lautaselle ettei jää enää pakkaseen pyörimään!

Namskista!

Minä sanon aina, etten voi syödä makeaa kun tulee autossa paha olo.

Valmiskakku, missä on ylimakeaa hilloa sisällä ja kreemi päällä.

Anoppi lämmittää leipomansa piirakan mikrossa ennen pöytään laittoa.

En haluaisi syödä mikrossa lämmitettyä ruokaa.

Ei ole pakko syödä jos tarjotaan kelvotonta ruokaa.

Anoppi (ex) ei heittänyt mitään pois, vaan kattoi vieraiden eteen kaiken vanhentuneen mitä jääkaapista löytyi.

Mä en pilaantunutta ruokaa syö käskemälläkään.

Näin voi käydä jos koko siihenastisessa elämässä kaikki ruoka on ollut soseutettua vauvanruokaa.

Joskus lapsena kylässä oli lipeäkalaa. En ollut koskaan aikaisemmin edes nähnyt moista tai joutunut syömään. Ihan kamalaahan se oli, mutta pakko oli väkisin se kurkusta vääntää alas.

Vierailija kirjoitti:

Miksi vegaaneista ulistaan täällä nykyään jatkuvasti? O_o Joku uusi aluevaltaus nuiville?

Antinatsit vauhdissa. Veganismi on natsismia, adolf hitler ja savitri devi oli molemmat vegetariaaneja.

Vierailija kirjoitti:

Saksassa vaihdossa isäntäperhe grillasi eräänä iltana ja tarjottavat näytti ihan hyviltä. Totuus oli kuitenkin aivan toinen: makkara oli todella kovaa ja sisälsi etovia kokkareita, pihvit olivat 80% läskiä ja jänteitä jotka narskui ja natisi suussa eikä meinanneet millään mennä alas, ja kaiken kruunasivat jättikatkaravut, joita perheen äiti iloisena kippasi lautaselleni kolme kappaletta. Melkein itkua niellen pupelsin tarjottavat naamariin, toki ulospäin hymyilin kun en kehdannut sanoakaan että en pysty syömään. Ruuan maussa ei siis varsinaisesti ollut vikaa, mutta jokaisen sapuskan rakenne oli niin kamala, että yökkäysrefleksiä vastaan piti taistella.

Näin voi käydä jos koko siihenastisessa elämässä kaikki ruoka on ollut soseutettua vauvanruokaa.

Etukäteen oli tiedossa että tarjolla on keittoa.

Tarjottu keitto oli erittäin ärhäkkää ja maustettua thaityylistä keittoa. Kysyttiin vierasporukalla kauniisti olisiko siihen jotain pehmentävää kuten kookosmaitoa tai vastaavaa, kun on kovin "tulista." Yksi lautasellinen tuli kohteliaasti syötyä, mutta ei enenpää. Keitto ei ollut pilalla, vaan kyse oli selvästi makuaisiasta. Eipä tullut emännälle mieleen että kaikki eivät ole noin ärhäkän maun ystävä.

Emäntä antoi kattilan olla tuntitolkulla liedellä jäähtymässä, eikä missään vaiheessa siirtänyt sitä jääkaappiin vaan olisi tuota samaa keittoa tarjonnut vielä myöhemmin, kun sitä oli jäljellä. Kukaan vieraista ei sitä enää uudelleen halunnut. Olisi voinut laittaa sen välillä kylmään säilöön, vaikka mausteet varmasti pitivät toki pöpöt loitolla. Silti ikävä ajatus syödä jotain huoneenlämmössä maannutta monen tunnin jälkeen.

KakkukinVanhenee kirjoitti:

Kerran äitini teki todella hyvänmakuisen valkosuklaa-marja-kermakakun papalleni syntymäpäivälahjaksi. Söimme sitä ja se oli todella herkullista.

Parin viikon päästä menimme käymään jostain syystä pappani luona kylässä. Pappa sanoi keittävänsä kahvit. Yllätys oli melkoinen, kun istuimme kahvipöytään, niin pappa nostaa sen saman kakun kahvipöytään! Muistan kun vilkuilimme hämmästyneinä äitini kanssa toisiamme. Ihan oikeestiko se tarjoaa meille sitä samaa 2 viikkoa vanhaa kermakakkua? Pappa vielä sanoi, että ottakaa sitten reilut palat, niin saa sen kakun vihdoin pyörimästä pois jääkaapista. 

Se maistui ihan pilaantuneelta ja ihan jääkaapilta. Kerma oli muuttunut keltaiseksi! Pahinta oli, että kakkua jäi vieläkin ja pappa nosti sen vielä takaisin jääkaappiin. Ei menty kyllä kylään seuraavaan kuukauteen! 

 

Miksette sanoneet että voi pappa rakas, ei tätä kakkua voi enää syödää, se on mennyt pilalle? Laita roskiin vain :D

Vierailija kirjoitti:

?

Raaka selleri ja vieläpä alkupalaksi koska olen sellerille allerginen. Heti tulivat suuhun kamalat rakkulat sellerin järsiessä ja loppuateria oli silkkaa tuskaa. En tiedä olisiko jatkossa kohteliasta kertoa suoraan ihmisille allergiastani koska kaikkiin liemikuutioihin jne laitetaan selleriä? Itse teen omat ruokani ilman selleriä ja elämä on siten siedettävämpää.

Ei ole pakko syödä.

Itse tarjosin kerran nuorena emäntänä vieraille joulutorttuja pakkasesta.

Uunissa lämmitin, mutta luumuhillo olikin keskeltä jäässä. Noloa! Sanoin että älkää syökö, lämmitän uudet.

Mutta ne vain järsivät itsepäisesti. Minkä minä mahdoin?

Suurin odotuksin kylässä ruokapöytään, koska tarjolla oli lasagnea, mutta voi... Niin pahaa ettei syödyksi meinannut saada. Annokseni kärsin, mutta santsausta en huolinut. Miten voi pilata lasagnen??? Kyllä näköjään voi ja jos minä, joka olen pastafani, en pysty pastaruokaa syömään, niin silloin ruuassa on jtkn todella pahasti vialla.