Pahinta ruokaa, jota olet kylässä syönyt?

Äitini on ihan hyvä kokki muuten mutta sillä on pakkomielle paistaa sisäfilepihvitkin kengänpohjiksi eli tolkuttoman kypsiksi ja kuiviksi. Ei auta jos esittää varovasti toiveen että jos et mun pihviä paista ihan noin kypsäksi, "Tää on mun koti ja minä teen sellaista ruokaa mistä itse pidän". 

Ikävä sanoa, mutta oman, yli 90-vuotiaan isoäitini luona vieraillessa yritän aina viimeiseen asti kieltäytyä kaikesta tarjottavasta. Hän lienee sen aikakauden ihmisiä, että mitään ei heitetä pois, ennen kuin se kävelee itse jääkaapista roskiin, kaikki myöskin tehdään aina itse ja lisäksi jääkaapin lämpötila on aivan liian korkea. Tästä seuraa se, että viikko sitten itse keitelty ruoka on siinä ja siinä, onko se jo terveydelle haitallista, maito on pilaantunutta, ja kaikki maistuu... no, jääkaapille. Kaikki varmaan tietävät sen maun. Mummon itse leipoma leipä sentään on yleensä hyvää, mutta kun senkin kanssa tarjotaan voita, jonka pinnalla on jo tummankeltainen, eltaantunut kerros.

Näillä vierailuilla yleensä pyydän kupillisen teetä ja toivon, että siihen lorauttamani maitotilkka ei paakkuunnu.

Kun kutsutaan

kylään ja tarjotaan ruokaa, niin jos ei maistu niin sanoo ei kiitos tai syö vähän. Mutta ei ole kohteliasta, eikä hyvän käytöksen mukaisesta marista ympäriinsä jälkeenpäin. Vielä ikävämpää jos menee ruoan tarjoajan korviin, olispa häpeä.

Mun eläkeikäinen äiti on hyvin vaatimaton ja pihi ihminen. Ruoka oli jo lapsuudessani pääasiassa erilaisia puuroja, paistettuja ja keitettyjä munia kuoriperunoiden kanssa tms. Salaatit vievät voiton! Salaatti voi sisältää Ihan Mitä Vaan. Viimeksi taisi olla suikaloitua kaalia, tomaattia, kurkkua, säilykeoliiveja, säilykepersikkaa, suolakurkkua ja tuoreita mandariinilohkoja. Päälle ripotellaan kuivattua tilliä. Tämä tarjotaan keitettyjen perunoiden ja mikrossa lämmitettyjen makkaroiden kanssa.

Yleensä, kun käydään kylässä, minä tarjoudun aika nopeasti käymään kaupassa ja laittamaan ruoan :)

Vierailija kirjoitti:

Kiinalaisittain laitettu kampela. Aivan järkyttävän ruotoista ja maku huono. 

Kampelassa ei tosin ole ruotoja juurikaan, vain selkäranka ja yhdet "kylkiruodot" molemmin puolin sitä. Plus että kampelat on erittäin maukkaita kaloja. Olisiko ollut se toinen litteä kaveri, eli lahna? Siinä piisaa ruotoja ja särkikalana ei maistu miltään.

Kerran sain tutun luona täysin kuivia ja maustamattomia kanan rintafileitä ja riisiä. Ei suolaa, ei pippuria, ei mitään marinadia. :D

En kyllä arvostelisi ruokaa. Maailmassa on kuitenkin niin paljon nälkää näkeviä, että tällainen aloitus kirpaisee pahemman kerran. Mikäänhän ei ole nykyään pyhää.

Vierailija kirjoitti:

2, minulle mikä tahansa lihaani-paska, kuten miehellenikin

Mitä on lihaani?

Tuttavan tupareihin sain kutsun ja tarjolla oli mm. voileipäkakkua joka on aina ollut lemppariani, mutta tää kakku oli ihan kauheeta..Tosi märkä siis sai lusikalla vedellä ja sisällä oli maksamakkaraa ja kurkkusalaattia..kaiken kruunasi tölkki ananaspalat kakun päällä jotka saivan koko kakun uimaan nesteissä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 17:14"]

ei kai se mitään vegevihaa ole, jos inhoaa sitä ällöttävää ja epämääräista soija-moskaa? Tykkään kasvisruoasta, mutta se soija-ällötys on kerrassaan kauheaa.

Huonoja kokkaajia? Hyvin tehtynä harva edes huomaa eroa.. Seuraan aitiopaikalta ravintoladuunarina:).  Mm. soija- lasagne uppoaa hyvin asiakkaisiin, niihin "lihansyöjä- raksaduunareihin". Eivät ehdi lukea ruokalistaa, ottavat siis lasagnea ja syövät lihattoman aterian:). Valituksia ei ole tullut. 

Eli valehtelette asiakkaillenne? Mikäs on ravintolan nimi, niin tietää kiertää kaukaa?

Mitäs valehtelua se on jos raksaduunari ottaa nälkäisenä ja listaa lukematta näkemäänsä lasagnea ja hyvältä maistuu. Onko suuri vääryys, ettei ruoan vieressä ole varoituskylttiä "HUOMIO lihansyöjät, tämä on kasvisruokaa!"

Muuten hyvä mutta kai se SOIJA lukee siellä isolla. On tietysti omalla vastuulla kysyä mutta en itse pystyisi hekottelemaan hyvällä omalla tunnolla että näyttääpä pähkinät maistuvan hyvin allergisille kun eivät ahneuksissaan viitsi lukea.

Meitä on tietysti moneen junaan, ehkä sinun moraalisi ja huumorintajusi, kenties ideologisista syistä, on erilainen...

Vierailija kirjoitti:

Ikävä sanoa, mutta oman, yli 90-vuotiaan isoäitini luona vieraillessa yritän aina viimeiseen asti kieltäytyä kaikesta tarjottavasta. Hän lienee sen aikakauden ihmisiä, että mitään ei heitetä pois, ennen kuin se kävelee itse jääkaapista roskiin, kaikki myöskin tehdään aina itse ja lisäksi jääkaapin lämpötila on aivan liian korkea. Tästä seuraa se, että viikko sitten itse keitelty ruoka on siinä ja siinä, onko se jo terveydelle haitallista, maito on pilaantunutta, ja kaikki maistuu... no, jääkaapille. Kaikki varmaan tietävät sen maun. Mummon itse leipoma leipä sentään on yleensä hyvää, mutta kun senkin kanssa tarjotaan voita, jonka pinnalla on jo tummankeltainen, eltaantunut kerros.

Näillä vierailuilla yleensä pyydän kupillisen teetä ja toivon, että siihen lorauttamani maitotilkka ei paakkuunnu.

Mulla on hieman samanlaisia kokemuksia, tosin mummoni on hieman päälle 80. Hän on aina ollut pihi, mutta ennen sentään teki hyvää ruokaa ja leivonnaisia. Pappani kuoltua hän ei juuri enää ruokaa laita, korkeintaan jauhelihakastiketta ja perunoita. Uunia ei voi juurikaan käyttää, koska se vie niin paljon sähköä. Jos mummo tekee esim. pannukakkua, hän tekee sitä monta pellillistä tai samalla muita uuniruokia. Pannukakkuhan on muuten ihan jees, mutta mummoni tunkee tähän ties mitä jämäaineksia. Kerran sain todella omituisen makuista pannukakkua vaniljajäätelöllä, johon oli pakastimessa tarttunut muiden ruokien aromi. En voinut syödä kokonaan. Muuten tarjottavat ovat yleensä luokkaa Tokmannin tarjouskeksit, koska "ne ovat niin hyviä".

Kerran mummo iski pöytään kiisselikulhon, josta näki heti, että se oli osittain homeessa. Mummo ei meinannut ymmärtää, miksen halua syödä kiisseliä, koska homekohdathan voi ottaa pois. Muutenkin hygienia ja tuotteiden päiväykset ja säilytyslämpötilat ovat vähän niin ja näin. Olen joskus yrittänyt sanoa, että ruokamyrkytys voi olla vanhalle ihmiselle kohtalokas, mutta mummo ei ottanut kuuleviin korviinsakaan.

Samaan aikaan sekä harmittaa, että säälittää. Rahasta mummolla ei erityisemmin ole pulaa, mutta hän on hyvin pihi ihminen.

Olin vuosia sitten aasialaistaustaisen kaverin valmistujaisjuhilissa, jonne kaverin äiti oli leiponut hauskannäköisiä persikkaleivoksia (persikan puolikas voitaikinan päällä). Olivat vielä aika isoja ja nappasin sitten yhden lautaselleni. Noh, kyseessä ei ollutkaan persikan puolikas, vaan puoliraaka kananmunan keltuainen. :D Tämän lisäksi leivosta (pasteijaa?) ei ollut liiemmin maustettu suolalla saati sokerilla, mutta jotain kummallista maustetta siinä oli. Aivan järkyttävän pahanmakuinen kokonaisuus, meinasi oikeasti nousta oksennusta suuhun aina, kun sai nieltyä "herkusta" pienenkin murusen. 

Ja kaverin äiti tietysti oli siinä vieressä vahtaamassa, kun syötiin, niin ei pystynyt vaivihkaan viemään roskiinkaan. En tiedä, oliko kyseessä joku aasialainen herkku, vai oliko kaverin äiti vain susi leipomaan. Huhhuh, oli kyllä ihan järkyttävä kokemus. :D

Ehkä pahinta olivat kanan jalat siis se osa, jossa ovat kynnet. 

Pahimpana ehkä appiukon tekemä raaka kanakastike (maustamattomista suikaleista) ja seurana ylikypsää spagettia(?), ei maistunut sitten millään.

Yksi oma "moka" liittyy siihen kun exäni oli kova syömään thaimaalaista yms. sen tapaista ruokaa. Meille tuli tuttava pariskunta syömään ja mies pyysi tekemään illalliseksi jotain Thai Chili Chicken tyyppistä pöperöä. Minähän tein, vieraat ja mies söivät ruokaa niin että navat paukkui, mutta itsestä se maistui niin pahalta kaikkine ituineen ja mausteineen että tyydyin keittämään itselleni vain nuudeleita. Pariskunnan emäntä vielä pyysi reseptin lähtiessään. Hyi helvetti, sitä en ole sen jälkeen kokannut, enkä kokkaa.

Lähinnä makuasioistahan tässä on kyse, mutta yhdellä tutulle sokeri on leivonnassa lähes kokonaan pannassa, koska muuten tulee "äkkimakeita" (tätä termiä viljelee laajalti) leivonnaisia. Jättää mieluiten sokerin kokonaan pois tai ainaki korvaa desit teelusikallisilla, siksi leipomusten koostumus ja ulkonäkö on usein vähän sinnepäin, kun tähdellistä ainesosaa ei ole käytetty. Kyllä on irvistelyissä pitelemistä, kun syö jotain pakastemarjoista tehtyä piirakkaa, johon ei ole laitettu ollenkaan sokeria ja leipoja huokailee vieressä miten ihanan raikasta piirakka onkaan, eikä sitä kammottavaa äkkimakeaa.

Luultavasti hän tosin mun tekemiä leivonnaisia syötyään varmaan marmattaa kotona, miten oli taas äkkimakeaa tarjolla, minä kun teen leipomukset ihan reseptien mukaan :D

Vierailija kirjoitti:

Isä teki usein ruoaksi makaronivelliä. Siis sitä ällöttävää voi-maito-sokeri-makaroni liejua. Lapsena kieltäydyimme syömästä sitä ja viimeksi kun kävin isää moikkaamassa, niin mitäpä muuta oli kokkailemassa kuin surullisen kuuluisaa makaronivelliä.

Aah, makaronivelli on ihanaa. Tosin sitä oli meillä aika harvoin, ainakin omasta mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Juustokakku, joka näytti ja maistui hyytyneelle spermalle.

Minäkin olen törmännyt tällaiseen juustokakkuun, en tiedä mitä se täyte oli, mutta maistui happamalle ja pahalle, ja koostumus oli sellaista epäilyttävän vaaleaa, kokkareista mönjää. Hyi helvetti.

Yleensä en nirsoile ruuan suhteen. Kuitenkin kävimme katsomassa tyttöämme hänen koulussaan pohjanmaalla. Ajoimme täältä Keski-Suomesta pitkän matkan ja menimme sitten ruokailemaan. Tarjolla oli kaljavelliä. En ollut ikinä kuullutkaan kyseistä ruokaa.

Minä söin. Pappa ei.

"Kysymyksessä on makeahko, lämpimänä lusikalla nautittava vellimäinen ruskea ruokalaji, jonka perusaineina ovat koti- tai vaarinkalja sekä maito ja siirappi. Eräillä seuduin siihen laitetaan myös vehnäjauhosuurus, josta tulee klimppejä, ellei sitä hyvin sekoiteta. Sekaan voidaan heittää rusinoita ja muita mausteitakin. Etelä-Pohjanmaalla kiehumisvaiheessa velliin lisätään ohra- tai vehnäjauhoista, maidosta, suolasta, sokerista ja kananmunasta sekoitetusta löysästä taikinasta tehtyjä klimppejä. Vakka-Suomessa siihen kuuluvat pienet juustokuutiot, jotka lisätään heti, kun velli on nostettu liedeltä, jotta ne hieman ehtivät sulaa. Velli nautitaan lämpimänä".

Lampaan suoli täytetty maustetulla riisillä ja lihalla. Ei Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Kerran ollessani yläaste-ikäinen matkustettiin junalla täältä etelästä Kuopioon sukuloimaan. Perillä oli jo kauhea nälkä, kun oltiin sovittu vanhan tädin kanssa, että syödään sitten yhdessä reilu lämmin ruoka kun saavutaan. Etenkin tuon ikäisenä kyllä suu loksahti auki kun pöytään kannettiin sellainen höyryävä kattila jotain kalanperkeistä tehtyä ruotosoppaa, pää siellä lillui onttoine kalansilmineen ja selkärankoineen. Oli varmaan hienoa perinneruokaa, mut ei kauheasti silloin lämmittänyt.

Olet kahdesti tämän nyt kertonut samassa ketjussa.