Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi mies ei halua elämää minun ja lapsen kanssa?
13.10.2014 |
Olemme toista vuotta naimisissa. Minä olen viidennellä kuulla raskaana. Nyt on käynyt ilmi, että miehellä on seuranhakuilmoitus netissä ja on tapaillut sitä kautta useita naisia. Hän on tehnyt ilmoituksen vähän sen jälkeen, kun tulin raskaaksi.
Mies ei enää ole kotona juuri lainkaan, tulee iltaisin klo 23 jälkeen. Ei kuulemma kuulu minulle. On muutenkin minua kohtaan hyvin ilkeä, yrittää pilata iloni lapsestakin. Eikä ole lainkaan kiinnostunut tulevasta lapsesta. Lapsi ei kuulemma tarvitse mitään, mies ei halua miettiä nimiä, ei tulla neuvolaan, ei mitään.
Yritimme lasta häistä lähtien. Mies on aina sanonut haluavansa lapsia.
En tiedä, mitä tehdä. Mies ei suostu puhumaan mistään. Kun hän mollaa ja pilkkaa minua, on välillä sanonut, että voi tästä lähteäkin. Kun sanon, että lähde sitten, ettei minun tarvitse kokea huutoa ja pahaa mieltä, niin mies suuttuu, että pitääkö kaikki ottaa niin vakavasti, mitä hän sanoo.
Minä en kodistani lähde. Se, joka saa luvan lähteä, on mies. Mutta miksi? Miksi hän tekee näin? Miksemme minä ja lapsi kelpaa?
Kommentit (72)
Jaa tämä olikin tällainen tarina. Ammattivalittajanko uusi trollaus? Kirjoitustyyli ja jankkaaminen kuullostaa samalta. Jos nyt kuitenkin sattuisi olemaan totta, niin nelikymppisen naisen ei kyllä pitäisi olla enää noin avuton. Varsinkaan, jos aikoo hankkia lapsen. Vähän keskenkasvuisilta vaikuttavat molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 08:50"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 03:16"]
minkäikäisiä olette?
lapsi ja perhe ei varmaan ollut miehen haaveissa vielä? haluaa elää edelleen nuoruutta, sinkkuutta, vapautta jne... ja et varmaan ollut se jonka halusi pysyväksi.
t. mies
[/quote]
Täytämme seuraavaksi 40. Eli kuinka pitkään sitä nuoruutta pitää pitkittää?
[/quote]
se oli vain kysymys. älä hermostu kysyjälle.
nosta kissa pöydälle ja sano asiat suoraan että miehen käytös on totaalisen epähyväksyttävää. loppuu heti tai suhde loppuu tällä sekunnilla.
ehkä se herättää haavemaailmoista. tai sitten ei.
[/quote]
Niin, en tiedä. Vaikka kuinka sanoisi, että lopettaa tuon, miten voisin koskaan enää luottaa?
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:43"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:26"]
Aloittaja vaikutat kyllä ihan fiksulle ja osaat vetää omat johtoåäätöksesi miehen käytöksestä. Kyllä minuakin alkoi hieman hymyilyttää kun joku kehotti menemään neuvolaan kysymään neuvoja..nelikymppinen naimisissa lasta odottava nainen vaikkapa parikymppiseltä lapsettomalta terveydenhoitajalta. Älkää nyt ihmiset naurattako! Jos nelikymppisen miehen käytös on tuota luokkaa niin eipä siinä paljon toivoa ole, sen nyt tajuaa kuka tahansa aikuinen ihminen.
[/quote]
Se parikymppinen on kyllä ihan ammattilainen ja osaa ohjata miehen tarvittaessa psykologin juttusille. Ärsyttää tuollainen nuorten ihmisten aliarviointi.
[/quote]
Jos mies ei tule neuvolaan, miten se suostuisi menemään psykologille?
Aivan niin..ja kuka nelikymppinen mioes yleensä ottaisi ohjeita kakskymppiseltä, harvempi. Kyllä sen ikäisellä miehellä pitäisi olla senverran elämänkokemustakin että sillä pärjää. Ainakin pitäisi jos on tahtoa, siitähän se on kiinni.
Minua vain silti surettaa, että miehestä on arvokkaampaa ja parempaa viestitellä netissä vieraiden naisten kanssa ja juosta tapaamassa heitä, kuin elämä oman lapsen kanssa. Arvot kohdillaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:26"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:17"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 07:20"]
Olenko mä ainoa, joka ajattelee, että mies on mennyt jotenkin paniikkiin, kun on selvinnyt, että vauva (jota itse halusi) on tosiaan tulossa? Ja nuo treffipalvelut ja kiukuttelu ovat vain sitä paniikinomaista oirehtimista. Vakava rakentava keskustelu miehen kanssa tästä käytöksestä ja sen syistä! Jos ei suostu niin sitten se ero vireille.
[/quote]
Et ole ainoa. Minulla on tuollaisesta omakohtaista kokemustakin. Mies ei tosin tietääkseni pettänyt, mutta tuli ilkeäksi, alkoi luuhata kaveriensa kanssa ryyppäämässä useita kertoja viikossa, ei sietänyt puhetta raskausvaivoista tai lapsesta yhtään. Minä olin jo miestä jättämässä mutta oma äitini neuvoi että älä jätä, anna pojan panikoida, kyllä se siitä kasvaa mieheksi kun ennen oli ihan kunnon mies. Ja niin kävikin, kun vauva sitten syntyi, mies ihastui siihen ikihyviksi.
Jonkin verran oli vielä sen jälkeenkin sellaista ahdistusta joka tuli (myöhemmin käymiemme keskustelujen mukaan) siitä että tässä se nuoruus ja vapaa elämä nyt oli, nyt minä olen lopullisesti kiinni tässä kuviossa. Myös ihan lapsen "rääkyminen" ahdisti ja se kuinka paljon pikkuvauvana lapsi sitoi minua itseensä. Mutta tosiaan jo syntymän jälkeen heti oli helpompaa eikä mies enää ollut ilkeä, pakeni kyllä välillä kavereiden luo, ja ehkä lapsen ollessa puolivuotias mies oli jo täysin sopeutunut isän rooliinsa.
[/quote]
Joo. No, jos nelikymppinen mies tarvitsee tuollaista leikkiä "sopeutuakseen" niin en jää sitä katsomaan. Varsinkin, kun on se treffi-ilmoitus ja tiedän, että yhtä naista ainakin on ravintolassa syöttänyt. Ja missä luuhaa muuten yömyöhään. En usko, että jää vauvan syntymään tämä, enkä henkisesti kestä enää katsella miestä ja kuunnella kiukuttelua. Mies ilmoittanut, ettei halua tulla edes synnytykseen.
[/quote]
Yli kolmikymppinen oli tämä minunkin vaikeasti sopeutuva, joskus tuntuu että ne vanhempana huonommin sopeutuvat kun on kauemmin saaneet elää vapaata elämää... Synnytykseen meilläkään mies ei tullut, enkä edes halunnut. Sitä hermokimppua ja juopottelijaa en olisi halunnut sinne ahdistamaan minua lisää - sellainen se siihen aikaan oli, vaikkei ennen raskautta ja vauvan syntymän jälkeen enää ollutkaan.
Mutta joo, en yritä sanoa että sinun pitäisi tehdä kuten minä tein, eli odottaa josko se siitä tointuisi. Vaikka toki on mahdollisuus että kävisi yhtä onnellisesti kuin meillä, niin on myös se toinen mahdollisuus eli että tilanne ei parane miksikään. Enkä minäkään varmaan sitten olisi jäänyt jos olisi tiedossa pettämistä (siis tosiaan seksiä toisen naisen kanssa).
[/quote]
Jaa, sekö ei ole pettämistä, että julkisesti netissä omalla kuvallaan valehtelee olevansa sinkku? Asuvansa yksin? Etsii ja tapaa muita naisia? Seksiä tai ei, minusta tuo on pettämistä.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:26"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:17"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 07:20"]
Olenko mä ainoa, joka ajattelee, että mies on mennyt jotenkin paniikkiin, kun on selvinnyt, että vauva (jota itse halusi) on tosiaan tulossa? Ja nuo treffipalvelut ja kiukuttelu ovat vain sitä paniikinomaista oirehtimista. Vakava rakentava keskustelu miehen kanssa tästä käytöksestä ja sen syistä! Jos ei suostu niin sitten se ero vireille.
[/quote]
Et ole ainoa. Minulla on tuollaisesta omakohtaista kokemustakin. Mies ei tosin tietääkseni pettänyt, mutta tuli ilkeäksi, alkoi luuhata kaveriensa kanssa ryyppäämässä useita kertoja viikossa, ei sietänyt puhetta raskausvaivoista tai lapsesta yhtään. Minä olin jo miestä jättämässä mutta oma äitini neuvoi että älä jätä, anna pojan panikoida, kyllä se siitä kasvaa mieheksi kun ennen oli ihan kunnon mies. Ja niin kävikin, kun vauva sitten syntyi, mies ihastui siihen ikihyviksi.
Jonkin verran oli vielä sen jälkeenkin sellaista ahdistusta joka tuli (myöhemmin käymiemme keskustelujen mukaan) siitä että tässä se nuoruus ja vapaa elämä nyt oli, nyt minä olen lopullisesti kiinni tässä kuviossa. Myös ihan lapsen "rääkyminen" ahdisti ja se kuinka paljon pikkuvauvana lapsi sitoi minua itseensä. Mutta tosiaan jo syntymän jälkeen heti oli helpompaa eikä mies enää ollut ilkeä, pakeni kyllä välillä kavereiden luo, ja ehkä lapsen ollessa puolivuotias mies oli jo täysin sopeutunut isän rooliinsa.
[/quote]
Joo. No, jos nelikymppinen mies tarvitsee tuollaista leikkiä "sopeutuakseen" niin en jää sitä katsomaan. Varsinkin, kun on se treffi-ilmoitus ja tiedän, että yhtä naista ainakin on ravintolassa syöttänyt. Ja missä luuhaa muuten yömyöhään. En usko, että jää vauvan syntymään tämä, enkä henkisesti kestä enää katsella miestä ja kuunnella kiukuttelua. Mies ilmoittanut, ettei halua tulla edes synnytykseen.
[/quote]
Yli kolmikymppinen oli tämä minunkin vaikeasti sopeutuva, joskus tuntuu että ne vanhempana huonommin sopeutuvat kun on kauemmin saaneet elää vapaata elämää... Synnytykseen meilläkään mies ei tullut, enkä edes halunnut. Sitä hermokimppua ja juopottelijaa en olisi halunnut sinne ahdistamaan minua lisää - sellainen se siihen aikaan oli, vaikkei ennen raskautta ja vauvan syntymän jälkeen enää ollutkaan.
Mutta joo, en yritä sanoa että sinun pitäisi tehdä kuten minä tein, eli odottaa josko se siitä tointuisi. Vaikka toki on mahdollisuus että kävisi yhtä onnellisesti kuin meillä, niin on myös se toinen mahdollisuus eli että tilanne ei parane miksikään. Enkä minäkään varmaan sitten olisi jäänyt jos olisi tiedossa pettämistä (siis tosiaan seksiä toisen naisen kanssa).
[/quote]
En ymmärrä, miten jaksoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:27"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 07:47"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 07:20"]Olenko mä ainoa, joka ajattelee, että mies on mennyt jotenkin paniikkiin, kun on selvinnyt, että vauva (jota itse halusi) on tosiaan tulossa? Ja nuo treffipalvelut ja kiukuttelu ovat vain sitä paniikinomaista oirehtimista. Vakava rakentava keskustelu miehen kanssa tästä käytöksestä ja sen syistä! Jos ei suostu niin sitten se ero vireille. [/quote] Uskon, että näin on. Mutta mies on eläin, joka ei keskustelulla opi! Ainoa keino koittaa tuommoisen jälkeen jatkaa liittoa, on laittaa ykkoshakemus, harkinta-aika vireille, eri osoitteet, minimaalinen yhteydenpito harkinnan aikana. Ei ainakaan tapaamista ja ei missään nimessä miestä synnytykseen tai edes sairaalaan lasta katsomaan. Miehellä EI ole luoaa hölmöillä ilman todellista kasvun paikkaa. Kerrot ap, että nyt on näi ja mies saa miettiä asioitaan kunnolla. Kerro hänelle, että vaikka päättäisi ryhdistäytyä ja olla osa lapsen elämää, palaat asiaan vasta harkinta-ajan loppupuolella. Sitten kerrot itse oman kantasi, tunnetko voivasi jatkaa liittoa vaikka mies kuinka katuisi kuin ammuttu sika. Tuollaisen jälkeen ei pidä päästää helpolla, toista pitää korventaa niin, että tuntuu ja lujaa. Sitten petetään uudelleen, kun liian helpolla pääsee. Mies ei tunnu edes tajuavan, että haluat hänet oikeasti ulos kodista. Uskoo, että teillä on vain pieni riita. Pistä sille STOPPI!
[/quote]
Paremmin ei olisi voinut itse neuvoa. Toivottavasti AP jaksaa ja uskaltaa toimia näin.
Kukaan muu ei tule pitämään puoliasi. Sinun itse pitää näyttää miten sinua saa kohdella ja miten ei. Alku on raskasta ja hankalaa, mutta myös tosi voimaannuttavaa. Vaikka lapsellasi ei olisi fiksua ja huolehtivaa isää, niin ainakin hänellä on rakastava äiti, joka ei suostu olemaan kenenkään kynnysmattona. Sekin on tärkeää.
[/quote]
Ei kai auta, kuin ottaa yhteyttä asianajajaan. Olen niin pettynyt, kukaan ei voi ikinä tajuta, miten paljon miehen käytös sattuu.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 14:45"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:27"] [quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 07:47"] [quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 07:20"]Olenko mä ainoa, joka ajattelee, että mies on mennyt jotenkin paniikkiin, kun on selvinnyt, että vauva (jota itse halusi) on tosiaan tulossa? Ja nuo treffipalvelut ja kiukuttelu ovat vain sitä paniikinomaista oirehtimista. Vakava rakentava keskustelu miehen kanssa tästä käytöksestä ja sen syistä! Jos ei suostu niin sitten se ero vireille. [/quote] Uskon, että näin on. Mutta mies on eläin, joka ei keskustelulla opi! Ainoa keino koittaa tuommoisen jälkeen jatkaa liittoa, on laittaa ykkoshakemus, harkinta-aika vireille, eri osoitteet, minimaalinen yhteydenpito harkinnan aikana. Ei ainakaan tapaamista ja ei missään nimessä miestä synnytykseen tai edes sairaalaan lasta katsomaan. Miehellä EI ole luoaa hölmöillä ilman todellista kasvun paikkaa. Kerrot ap, että nyt on näi ja mies saa miettiä asioitaan kunnolla. Kerro hänelle, että vaikka päättäisi ryhdistäytyä ja olla osa lapsen elämää, palaat asiaan vasta harkinta-ajan loppupuolella. Sitten kerrot itse oman kantasi, tunnetko voivasi jatkaa liittoa vaikka mies kuinka katuisi kuin ammuttu sika. Tuollaisen jälkeen ei pidä päästää helpolla, toista pitää korventaa niin, että tuntuu ja lujaa. Sitten petetään uudelleen, kun liian helpolla pääsee. Mies ei tunnu edes tajuavan, että haluat hänet oikeasti ulos kodista. Uskoo, että teillä on vain pieni riita. Pistä sille STOPPI! [/quote] Paremmin ei olisi voinut itse neuvoa. Toivottavasti AP jaksaa ja uskaltaa toimia näin. Kukaan muu ei tule pitämään puoliasi. Sinun itse pitää näyttää miten sinua saa kohdella ja miten ei. Alku on raskasta ja hankalaa, mutta myös tosi voimaannuttavaa. Vaikka lapsellasi ei olisi fiksua ja huolehtivaa isää, niin ainakin hänellä on rakastava äiti, joka ei suostu olemaan kenenkään kynnysmattona. Sekin on tärkeää. [/quote] Ei kai auta, kuin ottaa yhteyttä asianajajaan. Olen niin pettynyt, kukaan ei voi ikinä tajuta, miten paljon miehen käytös sattuu. [/quote] Ei varmaankaan kukaan voikaan, koska ei kukaan voi koskaan tuntea juuri sinun tunteitasi. Uskon kyllä, että satuttaa enkä voi itse ymmärtää miten mies voi tuollaisen valinnan elämässään tehdä. Lapsi on kuitenkin ilmeisen kovasti toivottu, ainakin sinulle. Koita siis suunnata ajatuksia vauvaan ja löytää sitä kautta lohtua ja valoa. Rakastava äiti riittää lapsellesi oikein hyvin, hän tulee vielä hyötymään viisaasta äidistä.
[/quote]
Kyllähän ne lapset isääkin kaipaavat. Täytyy toivoa, että joskus tulee sitten vastaan mies, joka haluaa olla lapsen elämässä. Minulla ei ole veljeä, joka voisi sitä aukkoa täyttää. Oma isäni tietysti on. Mutta silti on käsittämätöntä, että joidenkin nettichattien ja satunnaisten naisten tapailu houkuttelee enemmän kuin elämä oman lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:19"][quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 09:27"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 07:47"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 07:20"]Olenko mä ainoa, joka ajattelee, että mies on mennyt jotenkin paniikkiin, kun on selvinnyt, että vauva (jota itse halusi) on tosiaan tulossa? Ja nuo treffipalvelut ja kiukuttelu ovat vain sitä paniikinomaista oirehtimista. Vakava rakentava keskustelu miehen kanssa tästä käytöksestä ja sen syistä! Jos ei suostu niin sitten se ero vireille. [/quote] Uskon, että näin on. Mutta mies on eläin, joka ei keskustelulla opi! Ainoa keino koittaa tuommoisen jälkeen jatkaa liittoa, on laittaa ykkoshakemus, harkinta-aika vireille, eri osoitteet, minimaalinen yhteydenpito harkinnan aikana. Ei ainakaan tapaamista ja ei missään nimessä miestä synnytykseen tai edes sairaalaan lasta katsomaan. Miehellä EI ole luoaa hölmöillä ilman todellista kasvun paikkaa. Kerrot ap, että nyt on näi ja mies saa miettiä asioitaan kunnolla. Kerro hänelle, että vaikka päättäisi ryhdistäytyä ja olla osa lapsen elämää, palaat asiaan vasta harkinta-ajan loppupuolella. Sitten kerrot itse oman kantasi, tunnetko voivasi jatkaa liittoa vaikka mies kuinka katuisi kuin ammuttu sika. Tuollaisen jälkeen ei pidä päästää helpolla, toista pitää korventaa niin, että tuntuu ja lujaa. Sitten petetään uudelleen, kun liian helpolla pääsee. Mies ei tunnu edes tajuavan, että haluat hänet oikeasti ulos kodista. Uskoo, että teillä on vain pieni riita. Pistä sille STOPPI!
[/quote]
Paremmin ei olisi voinut itse neuvoa. Toivottavasti AP jaksaa ja uskaltaa toimia näin.
Kukaan muu ei tule pitämään puoliasi. Sinun itse pitää näyttää miten sinua saa kohdella ja miten ei. Alku on raskasta ja hankalaa, mutta myös tosi voimaannuttavaa. Vaikka lapsellasi ei olisi fiksua ja huolehtivaa isää, niin ainakin hänellä on rakastava äiti, joka ei suostu olemaan kenenkään kynnysmattona. Sekin on tärkeää.
[/quote]
Ei kai auta, kuin ottaa yhteyttä asianajajaan. Olen niin pettynyt, kukaan ei voi ikinä tajuta, miten paljon miehen käytös sattuu.
[/quote]
Ei varmaankaan kukaan voikaan, koska ei kukaan voi koskaan tuntea juuri sinun tunteitasi. Uskon kyllä, että satuttaa enkä voi itse ymmärtää miten mies voi tuollaisen valinnan elämässään tehdä. Lapsi on kuitenkin ilmeisen kovasti toivottu, ainakin sinulle. Koita siis suunnata ajatuksia vauvaan ja löytää sitä kautta lohtua ja valoa. Rakastava äiti riittää lapsellesi oikein hyvin, hän tulee vielä hyötymään viisaasta äidistä.
Jos asunto on sinun, niin miehen kamppeet ulos vaan. Mitä se "sinkkumies" edes jonkun asunnossa tekee, yksinhän tuo esittää asuvansa niin asukoon sitten.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 08:50"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 03:16"]
minkäikäisiä olette?
lapsi ja perhe ei varmaan ollut miehen haaveissa vielä? haluaa elää edelleen nuoruutta, sinkkuutta, vapautta jne... ja et varmaan ollut se jonka halusi pysyväksi.
t. mies
[/quote]
Täytämme seuraavaksi 40. Eli kuinka pitkään sitä nuoruutta pitää pitkittää?
[/quote]
se oli vain kysymys. älä hermostu kysyjälle.
nosta kissa pöydälle ja sano asiat suoraan että miehen käytös on totaalisen epähyväksyttävää. loppuu heti tai suhde loppuu tällä sekunnilla.
ehkä se herättää haavemaailmoista. tai sitten ei.