Lue keskustelun säännöt.
Miten hevosena pystyn osallistumaan?
05.09.2021 |
On näitten kavioitten kanssa jo muutenkin vaikeaa ja sitten vielä sensuroidaan aloitukseni. Ei iha-haan kivaa!
Kommentit (5068)
Tämä tuntuu ihan ylivoimaiselta nyt. Miksi kaikki on niin hankalaa! Itkettää. - Isa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talutin äidin kanssa Aman tarhaan ja valmistauduimme lähtemään. Juuri kun olin vaihtanut Patrikin kanssa muutaman pikaisen sanan ja olin astumassa autoon turvaan, pihaan kaarsi valkoinen auto. Äiti tiesi kuka sitä ajoi, eikä halunnut lähteä tervehtimättä. Hän kertoi auton olevan Laurin. Kun kuulin sen, olisin halunnut vajota maan alle. En ole somekaveruudesta huolimatta koskaan tavannut häntä. Aiemmalla tallilla luultavasti näin hänet joskus kauempaa, mutta emme olleet ikinä vaihtaneet sanaakaan. Nyt oli ihan pakko, vaikka olisin kovin mielelläni siirtänyt tapaamista kuukautta myöhemmäksi. Olin aivan hölmistynyt ja punastuin vielä kaupan päälle. Yritin olla hymyilemättä, mutta totisenakin oli mahdoton olla. Olisin vielä voinut kahden kesken sanoakin suoraan, että arastelin näyttää lovea hymyssäni, mutta äidin aikana sekään ei tuntunut luontevalta.
Totesin aivan töksähtäen ratsastaneeni Amadeuksella ensimmäisen kerran ja sen menneen mukavasti. Lauri vastasi äärimmäisen luontevasti, että oli varma siitä, että minusta tulee vielä hyvä ratsastaja ja lisäsi perään oletuksen, että ”sinä olet siis varmaankin Isabel”! Vastasin että niin olen ja tunsin itseni maailman typerimmäksi ihmiseksi. Esitin takellellen oletuksen, että me varmasti näemme tallilla jatkossakin, sanoin heipat ja istahdin autoon häpeämään. Miksi me vain emme olleet ehtineet hetkeä aiemmin lähteä pihasta!! Äiti jutteli Laurin kanssa ainakin viisi minuuttia kaikkea mahdollista Aman karkaamisesta sen kesäsijoitukseen ja Laurin tulevaisuudensuunnitelmiin. Minä istuin autossa posket punaisina ja selasin kännykkää. Olen jo pyytänyt Laurilta anteeksi outoa ja kamalaa käytöstäni, mutta teen sen vielä täällä uudelleen. Anteeksi! Normaalisti en ole aivan niin epäsosiaalinen ja surkea! Mutta kaipa minä pääsen yli tästäkin, ikään kuin kiipeämistä ei muutenkin olisi tarpeeksi. -Isabel
En tiedä, miksi kaikki meni ainakin kymmenen kertaa hylkäykseen. Johtuiko se käyttämästäni sanasta kamala, koska poistettuani sen viimeinen osa lopulta hyväksyttiin? Mutta jos tämän lähetys onnistuu niin ei se sitten voinut olla se kamalakaan... En yhtään ymmärrä. -Isa
Kiitos päivityksestä! Kiinnostavaa lukea toimistasi talleilla.
Lauri on varattu, ei saa mennä ihastuilemaan, vai miksi punastuilet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaakohan Lauri nyt Amadeuksen kirjoittaa, kun kerran tuli tallille.
Käykö siellä vielä se mt-ongelmainen Lumi tai venäläinen Eva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isabel, sinä aivan suotta soimaat itseäsi! Minä tänään vain kysyin nimeäsi, etten olisi heti liian tuttavallinen. Ajattelin ettei äitisi tiedä meidän tuntevan toisiamme. Mutta minä taisin olla se joka mokasi, koska tuskin hän olisi ajatellut koko asiaa. No, joka tapauksessa sinä et ollut vähääkään surkea vaan ihan päinvastoin! Ja eikö Amadeuksen kyydissä ollut hienoa!? Harmi etten päässyt sitä näkemään!
Eikä sinun hymyssäsi ole mitään vikaa. Sinä et ole tapahtuneeseen syyllinen ja sitä paitsi pianhan saat asiaan avun. Kaikinpuolista tsemppiä!
Lauri
Vierailija kirjoitti:
Kiitos päivityksestä! Kiinnostavaa lukea toimistasi talleilla.
Lauri on varattu, ei saa mennä ihastuilemaan, vai miksi punastuilet?
Minä olen jo iso poika ja osaan pitää varani. Ainakin luulen niin. Mutta kiitos huolenpidosta! 😉 L
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antaakohan Lauri nyt Amadeuksen kirjoittaa, kun kerran tuli tallille.
En käynyt tänään ratsastamassa, mutta toki minä palstan sankaria kävin tervehtimässä.
Itse asiassa kävin keskustelemassa sen kuljetuksesta. Minulla on lupa ja voin ajaa hevostraileria. Ama ja kumppanit täytyy kuljettaa laidunpaikkaan kahdella autolla, ja Aman omistaja ja Peter ajattelivat tehdä sen yhdenaikaisesti niin, että hevoset ovat perillä samaan aikaan. Minä ajan siis toista autoa. L
Vierailija kirjoitti:
Isabel, sinä aivan suotta soimaat itseäsi! Minä tänään vain kysyin nimeäsi, etten olisi heti liian tuttavallinen. Ajattelin ettei äitisi tiedä meidän tuntevan toisiamme. Mutta minä taisin olla se joka mokasi, koska tuskin hän olisi ajatellut koko asiaa. No, joka tapauksessa sinä et ollut vähääkään surkea vaan ihan päinvastoin! Ja eikö Amadeuksen kyydissä ollut hienoa!? Harmi etten päässyt sitä näkemään!
Eikä sinun hymyssäsi ole mitään vikaa. Sinä et ole tapahtuneeseen syyllinen ja sitä paitsi pianhan saat asiaan avun. Kaikinpuolista tsemppiä!
Lauri
Kiitos, taidan tarvitakin ne tsempit. Oli kuitenkin hauska nähdä sinut, vaikka tunnen edelleen itseni aivan pösilöksi. Tai ainakin melko pösilöksi. 😩
Amadeus oli mahtava! Eikä hermostunut, vaikka pohkeeni osuivat sitä milloin minnekin. Ohjien kanssa yritin olla tarkkana, kun se on kertonut, ettei tykkää jos ne ovat tiukalla. Mutta kyllä minulla oli ihanaa ja toivottavasti Amallakin! - Isa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen kanssa minulla on toisenlainen yhteys, mitä en ehkä voi kenenkään ihmisen kanssa edes muodostaa. Ja se yhteys on minun jaksamiseni kannalta juuri nyt aivan valtavan tärkeä. En kerta kaikkiaan pysty sitä katkaisemaan ja olen itse sitä mieltä ettei minun tarvitsekaan.
Siksi minä tosiaan olen päättänyt jatkaa ja olen tiennyt sen jo jonkin aikaa kuten aivan oikein aavistit.
No niin, tuossa se nyt lyhyesti on, sinun oma pohdintasi ja päätöksesi. Minä olen yrittänyt parhaani täällä palstalla varoittaakseni sinua ja saanut vain pelottelijan maineen. Roosa ainoana ymmärsi, mistä on kysymys, mutta hänenkin yrityksensä valui hiekkaan. Ainoa, mitä enää voin tehdä on antaa sinulle ystävällisen neuvon: älä ole tekemisissä Julian ja Estellen kanssa sillä aikaa kun Amadeus on poissa. Sillä tavoin vältät ainakin pahimman riskin. Muuta en voi enää hyväksesi tehdä. Kaikkea hyvää sinulle, Isabel. Olkoon kohtalo sinulle kaikesta huolimatta suosiollinen.
Se näkevä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kanssa minulla on toisenlainen yhteys, mitä en ehkä voi kenenkään ihmisen kanssa edes muodostaa. Ja se yhteys on minun jaksamiseni kannalta juuri nyt aivan valtavan tärkeä. En kerta kaikkiaan pysty sitä katkaisemaan ja olen itse sitä mieltä ettei minun tarvitsekaan.
Siksi minä tosiaan olen päättänyt jatkaa ja olen tiennyt sen jo jonkin aikaa kuten aivan oikein aavistit.
No niin, tuossa se nyt lyhyesti on, sinun oma pohdintasi ja päätöksesi. Minä olen yrittänyt parhaani täällä palstalla varoittaakseni sinua ja saanut vain pelottelijan maineen. Roosa ainoana ymmärsi, mistä on kysymys, mutta hänenkin yrityksensä valui hiekkaan. Ainoa, mitä enää voin tehdä on antaa sinulle ystävällisen neuvon: älä ole tekemisissä Julian ja Estellen kanssa sillä aikaa kun Amadeus on poissa. Sillä tavoin vältät ainakin pahimman riskin. Muuta en voi enää hyväksesi tehdä. Kaikkea hyvää sinulle, Isabel. Olkoon kohtalo sinulle kaikesta huolimatta suosiollinen.
Se näkevä
Toivottavasti tämä oli myös sinun viimeinen viestisi täällä. (Minä kyllä myös luulen, että olet Roosa, ohimennen sanoen.) Ainakin jos et voi kertoa kuka olet, mistä tunnet Isabelin ja miksi ihmeessä hän ei voisi harrastaa ratsastusta! Hän itse perusteli hyvin sen miksi tarvitsee nyt juuri sitä harrastuksenaan. Mikä sinä olet puuttumaan toisten ihmisten elämään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kanssa minulla on toisenlainen yhteys, mitä en ehkä voi kenenkään ihmisen kanssa edes muodostaa. Ja se yhteys on minun jaksamiseni kannalta juuri nyt aivan valtavan tärkeä. En kerta kaikkiaan pysty sitä katkaisemaan ja olen itse sitä mieltä ettei minun tarvitsekaan.
Siksi minä tosiaan olen päättänyt jatkaa ja olen tiennyt sen jo jonkin aikaa kuten aivan oikein aavistit.
No niin, tuossa se nyt lyhyesti on, sinun oma pohdintasi ja päätöksesi. Minä olen yrittänyt parhaani täällä palstalla varoittaakseni sinua ja saanut vain pelottelijan maineen. Roosa ainoana ymmärsi, mistä on kysymys, mutta hänenkin yrityksensä valui hiekkaan. Ainoa, mitä enää voin tehdä on antaa sinulle ystävällisen neuvon: älä ole tekemisissä Julian ja Estellen kanssa sillä aikaa kun Amadeus on poissa. Sillä tavoin vältät ainakin pahimman riskin. Muuta en voi enää hyväksesi tehdä. Kaikkea hyvää sinulle, Isabel. Olkoon kohtalo sinulle kaikesta huolimatta suosiollinen.
Se näkevä
Onko Julia Peterin veljen tyttären (eli Helenan) kaveri.
LAITTAKAA VIESTEIHINNE, KEITÄ KUKAKIN ON, JOS ON VÄHÄNKIN HARVINAISEMPI KETJUSSA ESIINTYVÄ NIMI.
Vaikea pysyä kartalla, kun henkilöitä on niin paljon ja lisäksi hevosten nimet ja koirien nimet .
Tuo pelottelija puhuu aivan ristiin. Eli Isabel ei missään tapauksessa saa ratsastaa Amadeuksella.
Toisaalta taas hän ei missään tapauksessa saa olla Julian ja Estellen kanssa, kun Amadeus on poissa.
Nuo on ristiriitaiset neuvot.
Sano suoraan, mistä on kyse! Miksi vaan koko ajan vihjailet.
Mitä siis tapahtuu, jos isabel ratsastaa. Mitä tapahtuu, jos Isabel on noiden tyttöjen kanssa.
Miksi et sano suoraan?
Miksi tiedät jotain, mitä Isabel ei tiedä?
Miksi Roosa ajattelee täysin samoin kuin sinä .
Nyt selityksiä!
Isabel, kerro sinä, mistä on kysymys.
Sinun täytyy olla hajulla asiasta nyt ei riitä enää, "jätän nuo omaan arvoonsa"
Mikä motivoi pelottelijaa huolehtimaan noin voimakkaasti Isabelin turvallisuudesta?
Ja miksi hän sanoo olevansa hyvällä asialla, mutta ei kerro, mikä on vikana.
Isabel, kerro nyt rehellisesti edes sinä mistä tuossa on kyse. Selvästi tiedät asian.
Vierailija kirjoitti:
Isabel, kerro nyt rehellisesti edes sinä mistä tuossa on kyse. Selvästi tiedät asian.
Minä en todellakaan tiedä kuka hän on. Voinhan minä esittää arveluita mihin tahansa suuntaan, mutta silti en tule yhtään viisaammaksi. Minua on aikaisemmin häiritty puhelimella öisin. Se oli exäni ja siitä on jo yli vuosi aikaa. Jouduin vaihtamaan puhelinliittymää ja se onneksi loppui siihen. Hän ei myöskään jättäisi käyttämättä kelvotonta kieltä, joten enpä usko. Olen hulluimpina hetkinäni epäillyt jopa äitiä, mutta kun hän suhtautuu suunnitelmiini muuten yllättävänkin suopeasti niin senkin täytyy olla aivan järjetön ajatus.
Mutta nyt kun luin tuon viimeisimmän kirjoituksen, juttu menee vielä kummallisemmaksi. Koska minulla on enintään kolme kertaa mahdollisuus ratsastaa Amalla ennen sen lähtöä, äiti soitti tänään ja ehdotti, että kävisin kesän aikana ratsastamassa jossain muualla. Minusta se oli hyvä idea, joten äiti soitti Aman entisen tallin omistajalle ja kuulemma voin ratsastaa Aman parhaalla ystävällä Ringolla! Silläkin on muutama viikko laidunlomaa, mutta kuitenkin saamme sen äidin kanssa käyttöömme useaksi kerraksi. Sitten olen ehkä vähän taitavampi kun Ama joskus loppukesästä palaa takaisin! Mutta tosiaankin tämä ajatus lähti äidiltä. Minun täytyy silti vain kuvitella, koska ei äiti täällä palstalla kyllä voi käydä. Ei hän ole yhtään sen tyyppinenkään. - Isa
Kun laskeuduin Aman selästä tallille päästyämme pois, halasin sitä kaulasta. Ei se ollut tehnyt mitään sellaista, mikä olisi pelästyttänyt minua tai saanut minut epäilemään kykyäni hallita sitä. Oikeastaan tuntui melkein uskomattomalta, että se vain reilua viikkoa aikaisemmin oli sännännyt toisen hevosen innostamana tiehensä. Ihan kuin sen olisikin tehnyt joku aivan eri hevonen. Äitikin kyllä sanoi, että periaatteessa hevosten kanssa täytyy varautua yllätyksiin, mutta jos muistaa tehdä asiat oikein, riski loukkaantua tai ylipäänsä joutua vaikeuksiin on pieni. Tänään Aman kanssa minustakin tuntui siltä. Vein sen melkein liioitellun varmoin ottein talliin, vaihdoin suitset riimuun ja riisuin siltä satulan huopineen selästä. Sitten vielä silitin sitä pitkin vedoin kaulasta ja lausuin kiitokset painaen kasvoni sen olkaan. Aman lämpö ja voima ja läheisyys tuntui niin hyvältä, että tunsin kyynelten kostuttavan silmiäni. Amadeus ei hermostunut, vaikka olin kaikesta osaamisen ilostani huolimatta varmasti haparoiva ratsastaja. Se ei välittänyt, vaikka minun hymyni ei juuri nyt ole kovin kaunis. Eikä se torjunut minua vaikka viimeisten viikkojen tunnemyrskyn jäljiltä olen väsynyt ja rikkinäinen. Sen sijaan se antoi minulle uskomattoman paljon voimaa ja palautti vähän jopa maanrakoon tallottua itsetuntoani. Olin sille yksinkertaisesti sanoen enemmän kuin kiitollinen. Minun oli pakko lopettaa, etten alkaisi nyyhkyttää ääneen.