Miten hevosena pystyn osallistumaan?
On näitten kavioitten kanssa jo muutenkin vaikeaa ja sitten vielä sensuroidaan aloitukseni. Ei iha-haan kivaa!
Kommentit (5066)
Yksinäinen hevonen on surullinen hevonen. Hevonen on laumaeläin ja tarvitsee hevosystävän.
Niin on, että hevonen tarvitsee hevosystävän. Ei 2 hevostakaan oikein vielä ole lauma, mutta tyhjää parempi.
Ihminen ei ole hevoselle millään riittävä lauma, sillä hevonen ei asu samoissa tiloissa, kuten koira.
Vierailija kirjoitti:
Heppatytöt ovat kyllä hotteja tiukoissa housuissaan ja nahkasaappaissaan.
Tämä on taas niitä teidän väliseenne tykkäämiseen liittyviä juttuja, joita huonosti ymmärrän. Mutta tuon kommentin sain kuulla niin monta kertaa aiemmassa tallissani että kommentoin nyt sitä silläkin uhalla, että saan tyhmän leiman otsaani. Siellä tallilla oli nimittäin työntekijöinä yleensä lyhyitä aikoja kerrallaan nuoria miehiä, joita kutsuttiin työllistetyiksi. Heidän puheitaan tulin kuunnelleeksi ja hyvin usein niiden sisältö oli juuri tuo mainittu.
Ensiksikään en ymmärrä, miten pukeutuminen tekisi jostakusta puoleensavetävän. Se ihminenhän sijaitsee siellä vaatteiden ja varusteiden sisällä ja on ymmärtääkseni se tärkein asia. Vaatteet vain peittävät häntä näkyvistä! Sisäpuolelta saumattomat ratsastushousut ja pohkeita suojaavat saappaat ovat minustakin kyllä tarkoituksenmukaiset, mutta miten ihmeessä ne voi nähdä sukupuolisesti kiinnostavina?
Toinen ihmetyksen aiheeni oli se, että kun nuoret miehet puhuivat naisista tuolla tavalla niin eikös se tarkoittanut että he olivat heistä kiinnostuneita? Siinä ei vielä mitään, mutta miksi ihmeessä he sitten puhuivat meistä hevosista aika ikävään tyyliin, kun tiesivät että merkitsemme ratsastajille paljon? Ne metvurstijutut olivat melkein jokapäiväisiä ja niitä huudeltiin ratsastajillekin muka hauskoina vitseinä. Samoin itse sanaa ratsastaminen he käyttivät kummasti jossakin toisessa merkityksessä ja saivat aikaan sen, että naiset pyrkivät kaikin keinoin karttamaan heidän seuraansa.
Miksi ne miehet eivät yksinkertaisesti alkaneet itsekin harrastaa ratsastusta, kun mahdollisuus oli aivan käsillä? Sillä he olisivat varmasti voittaneet paljon paremmin vastakkaisen sukupuolen luottamuksen ja saaneet hyvän mahdollisuuden tutustua niihin naisiin lähemmin? Huutelustahan oli seurauksena vain se, että ratsastajat alkoivat tykkäämisen sijaan inhota heitä!
Tämä vain tämmöisenä huomiona. Jos teistä tuntuu toivottomalta selittää asiaa minulle tai haluatte pitää asian vain teidän ihmisten välisenä, niin en siitä pahastu.
No ne työllistetyt miehet olivat minusta mänttejä. (sinänsä kai jotkin vaatteet korostavat niitä käyttäjänsä kauniita muotoja, mutta tuollainen kommentointi ei ole sivistynyttä, saati metwurstivitsit.)
He eivät varman edes pystyneet aloittamaan ratsasrusharrastusta, kun ratsastaminen on kamalan kallista ja työllistetty saa erittäin vähän rahaa.
Tämä alotus kommentteinen ja sitten se kissani eläke -alotus on ilmeisesti joidenkin mielestä oikeasti hauskaa ja mahtavaa huumoria? Olenko ainoa, jonka mielestä tämä on lähinnä vain mielenköyhää, ei lainkaan kekseliästä tai hauskaa?
Vierailija kirjoitti:
Olipa nätti kirjoitus jälleen ja kuvatkin päälle.
Kai minä sitten vielä uskallan kysellä tyhmiäkin kysymyksiä, kun kerran oikein lauman jäsenenäkin pidetään. Eli ketju on sitten tavallaan jonkinlainen lauma myös.
Iiha-haahhh! Minun järjenlahjoistani ei taida sitten antaa kovin kaksista kuvaa se, että en ole havainnut täällä vielä yhtään tyhmää kysymystä. Ja jos nyt ikimaailmassa alan kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin sillä perusteella että ne ovat tyhmiä, pyydän jo etukäteen että talutatte sellaisen ylpistyneen hevosen joukolla palstalta ulos!
Eli tervetuloa laumaan juttelemaan ja kyselemään ihan kaikki!
Vierailija kirjoitti:
Tämä alotus kommentteinen ja sitten se kissani eläke -alotus on ilmeisesti joidenkin mielestä oikeasti hauskaa ja mahtavaa huumoria? Olenko ainoa, jonka mielestä tämä on lähinnä vain mielenköyhää, ei lainkaan kekseliästä tai hauskaa?
Kiitos vinkistä! En ollut avannutkaan tuota kissajuttua, mutta nythän siinä on lukemista vaikka kuinka!! 😻😻
Vierailija kirjoitti:
Nopea romanssi omistajallasi ja Peterillä. Elinpiirisi kapenee valtavasti, jos joudut muuttamaan pieneen talliin, johon mahtuu max 4 hevosta.
Vaikka omistajastasi tulisi siellä jokapäiväinen hoitajasi, se ei kutankaan korvaa sitä, että sinulla on lauma ympärilläsi koko ajan.
Voisin minä jo neljän hevosen laumaankin olla tyytyväinen, mutta kieltämättä vain yksi ystävä tuntuisi kovin vähältä. Etenkin sen jälkeen kun olisin joutunut luopumaan nykyisistä, minulle niin tutuiksi ja läheisiksi muodostuneista kavereistani.
Tämä asia kyllä askarruttaa nyt kun tajusin, että omistajani ja peter ovat noin toisiinsa ihastuneita kuin ovat. Mutta jos toisaalta näkisin omistajaani päivittäin, se olisi minulle hyvin tervetullut muutos. Silloin kaikki päivät ainakin olisivat samanarvoisia, ja arvokkaita! Mutta taas kerran, kun minä en voi päättää mitään tähän asiaan liittyen, ehkä koitan vain nauttia elämästäni riippumatta siitä, minkä tallin ovista jatkossa kuljen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä alotus kommentteinen ja sitten se kissani eläke -alotus on ilmeisesti joidenkin mielestä oikeasti hauskaa ja mahtavaa huumoria? Olenko ainoa, jonka mielestä tämä on lähinnä vain mielenköyhää, ei lainkaan kekseliästä tai hauskaa?
Kiitos huomiosta! Minun tarkoitukseni ei oikeastaan ole olla kumpikaan, ei kekseliäs eikä hauska. Olen päinvastoin todennut, että minulla ei oikeastaan ole huumorintajua lainkaan. Ystävälliset lauman jäsenet sitten lohduttivat minua vastakkaisilla väittämillä! Myöskään kovin kekseliäs en tunne olevani, eikä minun kai tarvitsekaan kun ammennan aiheet jokapäiväisestä elämästäni, milloin ankeasta ja milloin riemullisesta arjestani kuten joku teistä hetki sitten totesi. Mutta köyhää elämäni rutiineineen varmasti voi ollakin, ainakin jos sitä verrataan teidän virikkeiseen, vapaaseen ja jännittäväänkin elämäänne.
Mutta vastatakseni varsinaiseen kysymykseesi, että oletko ainoa niin uskoakseni missään nimessä et ole. Suurinta osaa ihmisistä eivät minun höpisemiseni varmasti kiinnosta yhtään. Mutta täällä ketjun aktiivisten lukijoiden joukossa tilanne voi olla toisenlainen. Kiitos kun kuitenkin kurkkasit sisään katsomaan ja kommentoimaan!
Kummallista, mutta minu kiehtoo lukea sinun ihan tavallisesta elämästäsi.
Kyllä sinulle tapahtuu koko ajan myös kaikenlaista, mutta luen myös mielelläni, miten ihan tavalliset alkeistunnit sujuvat ja mitä siellä tehdään.
Teet koko ajan mielenkiintoisia oivalluksia ja kiteytyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut kentaureista?
Mitä tuumisit, jos tapaisit sellaisen?
(Onkohan tätä jo kysytty?)
On kyllä kysytty, jo ihan ensimmäisillä ketjun sivuilla, mutta aivan tarkasti en muista minkä numeroisessa viestissä. Olisin ainakin koemielessä ihan halukas sulauttamaan teidän parhaat ominaisuutenne ja omani toisiinsa!
Mitä kentaurin ulkonäköön tulee, tuskin minä häntä kovasti pelästyisin, sen verran tutulta koko alaruumis silmiini näyttäisi. Mutta hänen tulisi varmasti löytää pari kaltaistensa joukosta, koska olisihan piirteittemme sekoitus lopulta aikas eriskummallisen näköinen. Eli en minä kentaurin tavatessani voisi varmaankaan häneen ihastua, vaikka muuten meillä saattaisi olla mukavasti yhteistä kokemusmaailmaa jaettavaksi!
Niistä ikäviä puhuneista työllistetyistä miehistä edellisellä tallillasi taisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, kun kerran häiritsivät jopa asiakkaita puheillaan.
Jaksatko yhtään kertoa, mitä muut hevoset tänään puuhasivat.
Mitä mieltä olet heidän tänäisistä puuhista suhteessa omaan päivääsi?
Sinulla on mukavinta, kun olet ainoa, jolla on "oma" omistaja. Ne muut ovat sen tallin omistajan0hevosia ja hänellä ei tietenkään ole yhtä kiinteää suhdetta kuin sinulla ja omistajallasi. Olet jakamattoman rakas omalle omistajallesi!
Vierailija kirjoitti:
Jaksatko yhtään kertoa, mitä muut hevoset tänään puuhasivat.
Mitä mieltä olet heidän tänäisistä puuhista suhteessa omaan päivääsi?
Sinulla on mukavinta, kun olet ainoa, jolla on "oma" omistaja. Ne muut ovat sen tallin omistajan0hevosia ja hänellä ei tietenkään ole yhtä kiinteää suhdetta kuin sinulla ja omistajallasi. Olet jakamattoman rakas omalle omistajallesi!
Palsta suljetaan ikävä kyllä pian. Mutta olimme illalla maneesissa kaikki friisiläistä lukuun ottamatta. Hänellä kävi käsittääkseni hänen edellinen omistajansa ratsastamassa. Meillä muilla oli kaksi alkeistuntia. Eli edelleen opeteltiin suitsimista, satulan kiinnitystä ja selkään nousemista, mutta tällä kertaa suomentamma oli minun kaverinani. Toinen puoli tunneista kuljettiin taluttaen käyntiä maneesissa, siten että lapset harjoittelivat oikeaa istuntaa ja tasapainoa. Pisimmälle päässeet nousivat liinassa juoksutetun islantilaisen tai vuonon selkään ja saivat koettaa miltä tuntuu istua ravaavan hevosen selässä. Minä olen siihenkin puuhaan vähän korkea, joten olin vain talutettavana. Mutta huomenna taas lisää!
Miten työt jakaantuvat tallissa?
Tekeekö omista esim kaikki koneella tehtävät työt ja Lauri suurempia voimia vaativia töitä ja o ja m (en oo varma kirjaimista) hevoset lähellä olevia kevyempiä töitä?
On itsestään selvää, että omistaja ja Lauri tekevät välillä myös niitä lähellä tehtäviä töitä, jos ei muita sillä hetkellä ole.
Onko noiden kahden kirjainkoodilla varustetun tekijän lisäksi myös sellaisia apulaisia, jotka tekevät töitä ansaitakseen ratsastusaikaa. Olen ymmärtänyt, että talleilla on paljon sellaisia. Entisen poikaystäväni sisko teki tuollaista hommaa noin 15-vuotiaana hyvin paljon.
Onko sinulla jokin menetelmä, jolla rauhoitat itsesi, jos olosi on levoton tai harmittaa tai et saa unta?
Vierailija kirjoitti:
Hevosen kirjoittamat asiat kyllä tapahtuvat myös ihmisten keskuudessa.
Minulle tuli mieleen tuosta rajatussa tilassa olemisesta se, että muistan lukeneeni, että ihmisten välillä on kiusaamista kaikenikäisillä. Ja että myös vanhainkodeissa kiusataan.
Sitten tuli mieleeni, että vanhuksilla voi olla juuri kuin hevosilla, että ovat jossain pienessä yksikössä ja joutuvat sietämään valtarakenteita siinä koko ajan. Kunnalliselta puolelta on vaikea päästä enää toiseen kunnan hoitopaikkaa. Kamalaa.
Kiitos hevonen, annoit ajattelemisen aihetta myös suhteessa ihmiselämään.
Arvojärjestykset ja välienselvittelyt osaavat kyllä tuottaa ikäviäkin seuraamuksia vaikka ainakin meidän yhteisössämme ne ovat ihan välttämättömiä. Laumaa pitää aina jonkun johtaa taikka muuten jouduttaisiin tilanteeseen, missä kaikki ovat kohta eri mieltä ja mistään ei voida päästä sopimukseen. Se on omalla tavallaan julmaa, mutta johtuuko sitten siitä että olen hevonen, olen sellaiseen kyllä tottunut. Siitä en tietenkään pitäisi, että joku minua koko ajan potkisi ja purisi, vaikka jo tietäisi olevansa minua ylemmässä asemassa.
Teillä kiusaaminen voi varmasti saada vielä kamalampia muotoja. Olen muutamasta keskustelusta tallilla ja maastoretkillä kuullut katkelmia, jotka ovat kuulostaneet sellaisilta, että olisin halunnut sulkea korvani tai kielen ymmärtämisen kykyni. En halua niitä ajatella enkä nostaa esille enempää, mutta sellaisenkin puolen olemassaolo sekä teissä että meissä on totta eikä sitä ehkä ole hyvä kokonaan unohtaa. Mutta onneksi voimme täällä keskittyä enemmän hyviin ja kivoihin asioihin!
Vierailija kirjoitti:
Yksinäinen hevonen on surullinen hevonen. Hevonen on laumaeläin ja tarvitsee hevosystävän.
Sinä ymmärrät täysin, miten minä tunnen! Jos saisin olla mukana säätämässä niitä teidän lakejanne siellä eduskuntakokouksissa niin ihan ensimmäisenä kirjoittaisin lakiin, että hevosia täytyy olla vähintään kaksi joka tallissa! Tiedän että paco ja oman tallin ystäväni olisivat siitä asiasta täysin samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
No ne työllistetyt miehet olivat minusta mänttejä. (sinänsä kai jotkin vaatteet korostavat niitä käyttäjänsä kauniita muotoja, mutta tuollainen kommentointi ei ole sivistynyttä, saati metwurstivitsit.)
He eivät varman edes pystyneet aloittamaan ratsasrusharrastusta, kun ratsastaminen on kamalan kallista ja työllistetty saa erittäin vähän rahaa.
Minäkin olen jälkikäteen tullut siihen johtopäätökseen, että he eivät olleet kaikkein ajattelevaisimpia yksilöitä teidä joukostanne. Heillä oli jopa mahdollisuus saada olla mukana tunneilla ja opetella ratsastamaan, mutta koskaan en kenenkään heistä nähnyt kiinnostuvan asiasta. Kyllä he yleisesti ottaen silti työnsä hoitivat ainakin kohtalaisesti eivätkä meitä hevosia kohtaan olleet inhottavia. Vain yksi heistä oli poikkeus tähän sääntöön, niin ikävä poikkeus että mieluiten olisin hänet jo tähän päivään mennessä unohtanut. Mutta en ole ja kun joku teistä kysyi kaunasta niin hänen ilmestymisensä nykyiseen talliini saisi kyllä minut ihan tolaltani ja varmaan voisin hänen seurassaan alkaa käyttäytyä aivan arvaamattomasti. Ehkä tätäkin asiaa voin joskus avata lisää, mutta juuri nyt en halua pilata niillä muistoilla päivääni.
Hevosen kirjoittamat asiat kyllä tapahtuvat myös ihmisten keskuudessa.
Minulle tuli mieleen tuosta rajatussa tilassa olemisesta se, että muistan lukeneeni, että ihmisten välillä on kiusaamista kaikenikäisillä. Ja että myös vanhainkodeissa kiusataan.
Sitten tuli mieleeni, että vanhuksilla voi olla juuri kuin hevosilla, että ovat jossain pienessä yksikössä ja joutuvat sietämään valtarakenteita siinä koko ajan. Kunnalliselta puolelta on vaikea päästä enää toiseen kunnan hoitopaikkaa. Kamalaa.
Kiitos hevonen, annoit ajattelemisen aihetta myös suhteessa ihmiselämään.