Lue keskustelun säännöt.
Lapset päivähoitoon kun äiti kotona?
Väsynyt äiti
04.09.2021 |
Osaisiko kukaan sanoa voiko lapsia laittaa päivähoitoon jos itse olen kotona. Mulla on lapset 1 v ja 3 v, ja nyt syntyy kohta vauva. Olen jo valmiiksi niin väsynyt että en tiedä miten jaksan arjen lasten kanssa. Mietin voiko isompia lapsia laittaa päivähoitoon vaikka 3 pv/vko jotta saisin huilata pelkän vauvan kanssa? Vai onnistuuko se jos itse olen kotona?
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonkos se mitoitus onkaan päikyssä? Miten sä et jaksa?
Yhdessä päiväkodin ryhmässä saa olla korkeintaan kolmea kasvattajaa vastaavaa määrää lapsia. Kasvattajia voi tarvittaessa olla enemmän. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että
alle 3-vuotiaiden ryhmässä voi olla korkeintaan 12 lasta (1 kasvattaja / 4 lasta)
yli 3-vuotiaiden ryhmässä korkeintaan 21 (1 kasvattaja / 7 lasta)
Yli 3-vuotiaiden osapäivähoidossa 1 kasvattaja / 13 lasta.
https://www.tehy.fi/fi/apua/tyosuojelu/henkilostomitoitus-varhaiskasvat…
Valvooko ne siellä päiväkodissa yöt lasten kanssa? Tekeekö samalla ruuat? Pesee pyykit? Ovat töissä 24 tuntia vuorokaudessa ilman taukoja?
Älä nyt oikeasti leiki noin tyhmää ja kommentoi väsyneelle äidille tuollaisia. Ja jos et teeskentele vaan olet oikeasti idiootit, niin ole kommentoimatta.
Monella päiväkodin työntekijällä on oma perhe hoidettavana työajan ulkopuolella. No, myönnettäköön että onhan siellä yksi 10min tauko työpäivän aikana, että sikäli pääsevät helpommalla kuin kotiäidit.
Kotiäideillä ei ole keittäjää kuka tekee 3 kertaa 08-14 välillä ruuat nenän eteen. Ei ole vaatehuoltoa eikä siivoojaa. Ja itse ainakin kun olin päiväkodissa töissä pidin 30minuutin tauon aina koska vuorottelimme ketkä ovat päivälevolla. Tämän lisäksi vielä voi istuskella aamupalalla, lounaalla ja välipalalla. Ei fyysisesti kovinkaan raskasta.
Muutenkin ikävää täällä arvostella väsynyttä äitiä. Lapset päikkyyn ja heti että saa levätä ennen synnytystä. Ja jos lapsi tosiaan oli vahinko niin kannattaa varmaan napsaista piuhat poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se, että jollakulla on rankkaa tarkoita sitä että kenelläkään muulla ei olisi. Varmasti ap:lla on rankkaa kolmen noin pienen lapsen kanssa, ja varmasti monellä päiväkodin työntekijälläkin on rankkaa. Se, saako nukkua yöllä merkitsee myös tosi paljon jaksamisessa. Mikä ihmeen lynkkauspartio on liikkeellä vähättele ässä toisen ihmisen väsymystä? Etenkään kun te ette tiedä mitään toisen tilanteesta ja taustoista. Hienoa jos tunnistaa oman väsymisensä ja yrittää etsiä keinoja hoitaa sitä. Lapsen parastahan ap selvästi ajattelee.
Mä oon pienten ryhmässä töissä päiväkodissa. Meillä on monta yksivuotiasta. Sanoisin että 1,5 vuotiaan voi jo aivan hyvin laittaa päiväkotiin. Optimaalinen ikä olisi reilu 2 v. mutta mikäli äidin jaksaminen sitä edellyttää niin miksipä ei reilu yksivuotiasta voisi laittaa.
Parasta lapselle on lämmin, sensitiivinen ja hyvin jaksava iloinen äiti/isä, eli siis jos päiväkotiin laittaminen keventää taakkasi niin go for it.
Mutta muista, että tosiaan ne lapset sairastaa alussa paljon, eli siihen kannattaa varautua. Meillä nelivuotias toi aika ikävän flunssan kuukauden ikäiselle kotiin, mutta kyllä siitäkin selvittiin.
Vierailija kirjoitti:
Paljonkos se mitoitus onkaan päikyssä? Miten sä et jaksa?
Yhdessä päiväkodin ryhmässä saa olla korkeintaan kolmea kasvattajaa vastaavaa määrää lapsia. Kasvattajia voi tarvittaessa olla enemmän. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että
alle 3-vuotiaiden ryhmässä voi olla korkeintaan 12 lasta (1 kasvattaja / 4 lasta)
yli 3-vuotiaiden ryhmässä korkeintaan 21 (1 kasvattaja / 7 lasta)
Yli 3-vuotiaiden osapäivähoidossa 1 kasvattaja / 13 lasta.
https://www.tehy.fi/fi/apua/tyosuojelu/henkilostomitoitus-varhaiskasvat…
Kyllä minun rankimmat vuoteni olivat, kun lapset olivat kotihoidossa. Ja on kaikenlaisia tuen tarpeisia lapsia ollut matkan varrella opetettavana ja kasvatettavana. On ihan eri asia olla omien pienten lasten kanssa huonoilla unilla 24/7 kotona kuin se max 8h lapsiryhmän kanssa toisten aikuisten kanssa saaden kahvitaukokin (ja meillä opettajilla lisäksi suunnitteluajat). Lapset ovat aina äidille raskaimpia, ja saavat heille eniten raivareita yms. Kotona lasten kanssa olo on aikuiselle todella virikkeetöntä, sillä suurimman osan ajasta olet ilman toisen aikuisen seuraa. Kyllä työni on raskasta, mutta ei sitä voi verrata äitinä oloon. Kotiäitinä olo voi olla myös todella yksinäistä ja henkisesti raskasta aikaa.
Ap tilanteessasi on fiksua laittaa ainakin isoin lapsi hoitoon, ja jopa molemmat, jos olet jo valmiiksi väsynyt tilanteeseen. Aloita vaikka puolipäiväisenä tai vaikka kolme päivää viikossa hoito. Joku sanoi että pitää valita oma etu tai lapsen etu. No, lapsen etu on harvinaisen usein äidin etu. Lapsen etu ei ole masentunut äiti.
T. Päiväkodin täti
Vierailija kirjoitti:
No onko se päiväkotirumbakaan loppujen lopuksi onni ja autuus? Viet, haet, varavaatteet, hukkuneet vaatteet, vasut, retket, vanhempainillat, arpajaiskeräykset, vanhempien osallistaminen, huolen herääminen, täit, kihomadot, flunssat, oksennustaudit...
Voi tuntua ajatuksena helpolta "vienpä päiväkotiin", mutta totuus on toinen.
Kolmevuotias kannattaa kuitenkin viedä päiväkotiin, jos vanhemmat eivät jaksa tarjota mitä tekemistä arjen pyörityksen ohessa.
Vieminen ja hakeminen on oma hommansa toki, mutta hyvin voi tehdä niin, että isä töihin lähtiessään vie ja äiti iltapäivällä esim. vaunulenkkiin yhdistettynä hakee. Varavaatteet, en tajua mikä ongelma on laittaa reppuun pikkuisen nuhruinen vaatekerta ja uusi tilalle, jos lapsi tulee joskus niissä nuhruvaatteissa kotiin. Vaatteita meidän lapsilta ei ole päiväkodissa hukkunut muistaakseni ikinä. Vasu tehdään kerran vuodessa, en ota paineita. Retket eivät ole meidän lasten päiväkodissa ikinä tuottaneet mitään ekstahoidettavaa vanhemmille. Vanhempainiltoja on kerran vuodessa, eivät ole pakollisia. Arpajaiskeräyksistä en ole koskaan kuullutkaan, vapaaehtoisia nekin. Vanhempia on osallistettu sen verran, että alle 3-vuotiaana päiväkodin aloittaneen piti tuoda muutama valokuva tutuista ihmisistä ja paikoista, jotta niistä tehtiin joku LAPSELLE tärkeä taulu, jota voi esim. ikävätilanteessa katsella. Huolia ei ole omistani herännyt, mutta jos herää, niin kiitos mielellään ammattikasvattajan ajatuksia ja vinkkejä niin pian kuin mahdollista! Täitä tai kihomatoja ei ole omilleni tullut, kerran olen varotoimena pessyt lapsen vuodevaatteet ja unilelut kun läheisellä kaverilla oli, eivät tulleet meille kuitenkaan. Flunssia ja oksennustauteja toki on ihan tilastollisesti enemmän kuin kotona hoidetuilla, mutta ei mitenkään suureksi riesaksi asti.
Pikemminkin ajattelen, että jos vanhempi ei voi laittaa lastaan päiväkotiin koska rasittuisi liikaa vasukeskustelusta eikä halua kuulla, jos lapsen toiminta herättää asiantuntijassa huolta, niin silloin pitää olla huolissaan vanhemman jaksamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä1048 kirjoitti:
Ei millään pahalla, mutta nyt pitäisi kiireesti opettaa lapset yöllä nukkumaan, että itsekin ehtii levätä. Nuohan nukkuu vielä hyvät päikkäritkin. Mikä ihme noin väsyttää. Toivottavasti et ole joku maatalon emäntä. Unikoulut ovat nykyaikaa.
Minä en ainakaan saanut unikoululla mitään aikaan. Lapset alkoivat luonnollisesti nukkua täysiä öitä muistaakseni noin 1,5-vuotiaina. Kolmevuotiaat taas alkavat usein jättää vähitellen päiväunia vähemmälle. Ymmärrän, että pienten lasten vanhemmat, usein varsinkin äidit, voivat olla väsyneitä, etenkin jos pieniä lapsia on kolme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kyseltiin ehkäisyvälineestä: joo kuparikierukka oli käytössä. Se laitettiin kun vauva oli 4 kk ja hänen ollessa 7 kk huomasin olevani raskaana.
Kiitos kaikille jotka ootte viitsineet vastata asiallisesti. Varmasti tosiaan tää loppuraskaus vie suuresti nyt voimia. Aikaisemmat raskaudet on kyllä olleet tosi helppoja tähän verrattuna, tietty kun oon yöt heräillyt ja päivät kanniskellut tuota nuorempaa lasta. Otan maanantaina yhteyttä perhepäivähoitajaan ja kyselen paikkoja lapsille. 3-vuotiaalla varmasti on hyväkin päästä päikkyyn niin saa kavereita ja enemmän touhua kuin mitä jaksan järjestää kotona. Mietin nyt tuon nuoremman kanssa mitä tehdään, ehkä vaikka yksi päivä viikossa auttaisi jaksamaan. Neuvolasta sanottiin että saadaan kotipalvelua, mutta että päiväkoti olisi ensisijainen vaihtoehto. Meillä on molemmilla lapsilla refluksia ja muutenkin ollut pahoja mahavaivoja joiden takia oon valvonut kaikki yöt. Ihanaa saada vähän tsemppiä muilta tähän tilanteeseen. Oon meinaan tosi loppu ja rakastan noita lapsia niin paljon että en halua olla poissaoleva ja uupunut haamu heidän kanssaan. Tai vielä pahempaa että olisin jatkuvasti ärsyyntynyt ja kiukkuinen.
Ja ei, en kasvata persettä kotona. Kyllä vauvan kanssa varmasti riittää puuhaa. Ja ei, en ole yhtä hyvä äiti kuin muut täällä, en vain jaksa vaikka monen mielestä pitäisi jaksaa. Nukkukaa tyytyväisinä tietäen olevanne parempia. Ja juu, päätös lapsesta on tehty kun tähän tilanteeseen ajauduttiin. Häntä en kadu hetkeäkään, mutta nyt tämänhetkinen tilanne on tämä ja apua pitää saada.
Miksi mies ei koskaan valvo öitä, että sinä saisit nukkua? Eikö hänellä ole ikinä lomaa tai vapaapäiviä?
Meillä valvoo ihan koko perhe, mieskin, kun herkkäuninen on. Jatkuvasti käy tosi väsyneenä töissä. Toisen viikonloppuyön valvoo mies, toisen minä. En vaan koe sitä la-su yötä yksinään mitenkään kovin palauttavaksi, jos ma-la nukkuu keskimäärin neljä ja puoli - viisi tuntia yössä ja syvän unen osuus siitä poikkeuksetta alle 5 %.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea yhtäään vastausta vaan vastaan ihan vain näin varhaiskasvatuksen työntekijän näkökulmasta.
Sinulla on ihan täysi oikeus hakea apua tilanteeseen. Ja päiväkotiin meno on yksi mitä yleensä väsyneelle vanhemmalle tarjotaan. Mutta kannustan sen lisäksi ottamaan myös kotiin apua . Sillä päiväkotiin menevä lapsi yleensä vaatii vanhemmaltaan vielä monin verroin enemmän kotona ollessaan koska haluaa sen kaiken huomion vanhemmaltaan lyhyemmässä ajassa.
Se voi olla vanhemmalle entistä rankempaa, vaikka kotona voikin hetken yksin hengähtää.
Mutta mitä teetkin. Pyydä apua.
Eikö ne olisi sama laittaa lastenkotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä minkä verran tukiverkkoa? Saisiko vaikka isovanhemmilta säännöllistä hoitoapua? Kotipalvelu? Hakekaa tukiperhettä jos ei omia tukiverkkoja ole. 3-vuotiaan varmasti laittaisin päiväkotiin, mutta 1-vuotiasta en ehkä raaskisi. Ellei sitten olisi lähempänä kahta.
Jännä muuten huomata näistä kommenteista että äiti ei saisi uupua, mutta sitten on ihan muodikasta palaa loppuun töissä. Lasten kanssa kotona 6 vuotta viettäneenä väitän että harvassa on ne työt jotka ovat kotiäityttä raskaampia. Pitää varmaan töistään valittavillekin alkaa kommentoimaan että miten niin sä et jaksa? Tai itsepä olet töihin mennyt, olisko pitänyt miettiä sitä silloin?
Isovanhemmilta säännöllistä hoitoapua? Miksi ei mieluummin tukiperhe, jolla on koulutus kohdata lastensuojelun heille ohjaama perhe?
Tukiperheitä ei ihan noin vaan oo saatavilla, vaan niihin on tosi pitkät jonot. Jos on mahdollisuus saada apua isovanhemmilta niin se on ensisijainen vaihtoehto. Ehkä isovanhemmat eivät ole nähneet toisen uupumista, tai eivät ole halunneet tuppautua. On hyvinkin mahdollista että tilanteesta kuullessaan olisivat valmiita auttamaan.
Ihan sellaista ihmettelen, että miten kuvittelette jaksavanne lastenne kanssa kun he kasvavat? Uhmaika, teini- ikä jne tulee aika paljon kaikkea selvitettävää. Läksyissä, pelaamisen/kännykän/netin pelaamisen rajaamisessa ja opastamisessa. Toi pikkulapsi aika on kaikista helpointa aikaa.
Terveisin 4 äiti, 1 koliikki, 1 maitoallergikko, 2 autisminkirjon lasta. Yksikään ei ole ollut tarhassa, olen tehnyt etänä töitä koko ajan kaikkien kanssa. Tehkää vain sen verran lapsia mitä pystytte itse hoitamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sellaista ihmettelen, että miten kuvittelette jaksavanne lastenne kanssa kun he kasvavat? Uhmaika, teini- ikä jne tulee aika paljon kaikkea selvitettävää. Läksyissä, pelaamisen/kännykän/netin pelaamisen rajaamisessa ja opastamisessa. Toi pikkulapsi aika on kaikista helpointa aikaa.
Terveisin 4 äiti, 1 koliikki, 1 maitoallergikko, 2 autisminkirjon lasta. Yksikään ei ole ollut tarhassa, olen tehnyt etänä töitä koko ajan kaikkien kanssa. Tehkää vain sen verran lapsia mitä pystytte itse hoitamaan.
Kiitos, hyvin olen jaksanut ja nyt lapset teinejä. T. kahden äiti, jonka esikoinen oli kuopuksen vauva-aikana kolmena päivänä viikossa päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sellaista ihmettelen, että miten kuvittelette jaksavanne lastenne kanssa kun he kasvavat? Uhmaika, teini- ikä jne tulee aika paljon kaikkea selvitettävää. Läksyissä, pelaamisen/kännykän/netin pelaamisen rajaamisessa ja opastamisessa. Toi pikkulapsi aika on kaikista helpointa aikaa.
Terveisin 4 äiti, 1 koliikki, 1 maitoallergikko, 2 autisminkirjon lasta. Yksikään ei ole ollut tarhassa, olen tehnyt etänä töitä koko ajan kaikkien kanssa. Tehkää vain sen verran lapsia mitä pystytte itse hoitamaan.
Tuliko parempi mieli kun pääsit kiillottaan omaa kruunuasi? Pitikö päästä kertomaan että olet pikkuisen parempi kuin muut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea yhtäään vastausta vaan vastaan ihan vain näin varhaiskasvatuksen työntekijän näkökulmasta.
Sinulla on ihan täysi oikeus hakea apua tilanteeseen. Ja päiväkotiin meno on yksi mitä yleensä väsyneelle vanhemmalle tarjotaan. Mutta kannustan sen lisäksi ottamaan myös kotiin apua . Sillä päiväkotiin menevä lapsi yleensä vaatii vanhemmaltaan vielä monin verroin enemmän kotona ollessaan koska haluaa sen kaiken huomion vanhemmaltaan lyhyemmässä ajassa.
Se voi olla vanhemmalle entistä rankempaa, vaikka kotona voikin hetken yksin hengähtää.
Mutta mitä teetkin. Pyydä apua.
mitä tarkoittaa ottaa kotiin apua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä auttaa tässä vaiheessa sanoa, että olisit miettinyt jaksamistasi ennen kuin aloit tehdä lapsia. Tilanne on nyt mikä on, mitä se jossittelu auttaa nyt enää tähän tilanteeseen.
Voihan toki tilanteen antaa kehittyä mahdollisimman pahaksi. Lopulta apua on kuitenkin haettava tavalla tai toisella. Vastuuntuntoinen vanhempi hakee apua tosin ennen tätä.
Yrittäisitte arvostelijat ymmärtää, että vaikka tilanne olisi täysin vanhempien syytä, lapset ansaitsevat mahd. hyvän lapsuuden. Uupumus voi ajaa masennukseen ja masentunut vanhempi on taas vahingollisempi lapsen kehitykselle kuin "vain" väsynyt. Ihmeen negatiivinen suhtautuminen siihen, että ihmiset yrittävät tehdä perheensä olot hyväksi myös lasten kannalta sillä, mitä ko. tilanteessa voi tehdä.
P.s. Lastensuojelu kehottaisi luultavasti tuossa tilanteessa viemään pienemmät hoitoon. Juurikin lasten parhaaksi. Lasten kehitykselle on tärkeintä juurikin mielenterveydeltään vakaa äiti (ja isä), ei se ovatko he päivät kotona vai hoidossa.
Lastensuojelu panisi ne päivähoitoon jotta kertyy tarkkailumateriaalia heille. Ei sitä lapset kiinnosta
Huh huh taas!
Vierailija kirjoitti:
Ihan sellaista ihmettelen, että miten kuvittelette jaksavanne lastenne kanssa kun he kasvavat? Uhmaika, teini- ikä jne tulee aika paljon kaikkea selvitettävää. Läksyissä, pelaamisen/kännykän/netin pelaamisen rajaamisessa ja opastamisessa. Toi pikkulapsi aika on kaikista helpointa aikaa.
Terveisin 4 äiti, 1 koliikki, 1 maitoallergikko, 2 autisminkirjon lasta. Yksikään ei ole ollut tarhassa, olen tehnyt etänä töitä koko ajan kaikkien kanssa. Tehkää vain sen verran lapsia mitä pystytte itse hoitamaan.
Oot varmaan sen verran autistinen itse ettei sua häiritse ydinpommin räjähtäminen korvan juuressa? muista omat sanasi jos joku päivä väsyt, kaikkea kun ei elämässä voi ennakoida. Toivottavasti et ole tunnevammaisuuttasi tartuttanut lapsiisi.
Btw, lapsia ei tehdä,vaan niitä saadaan jos tähdet on kohdillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea yhtäään vastausta vaan vastaan ihan vain näin varhaiskasvatuksen työntekijän näkökulmasta.
Sinulla on ihan täysi oikeus hakea apua tilanteeseen. Ja päiväkotiin meno on yksi mitä yleensä väsyneelle vanhemmalle tarjotaan. Mutta kannustan sen lisäksi ottamaan myös kotiin apua . Sillä päiväkotiin menevä lapsi yleensä vaatii vanhemmaltaan vielä monin verroin enemmän kotona ollessaan koska haluaa sen kaiken huomion vanhemmaltaan lyhyemmässä ajassa.
Se voi olla vanhemmalle entistä rankempaa, vaikka kotona voikin hetken yksin hengähtää.
Mutta mitä teetkin. Pyydä apua.
mitä tarkoittaa ottaa kotiin apua?
Kotiapua. Sitä saa jos katsotaan tarpeelliseksi, esim. jos lapsilla pieni ikäero, äidillä uupumusta tai masennusta jne. Toki se on maksullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se päiväkotirumbakaan loppujen lopuksi onni ja autuus? Viet, haet, varavaatteet, hukkuneet vaatteet, vasut, retket, vanhempainillat, arpajaiskeräykset, vanhempien osallistaminen, huolen herääminen, täit, kihomadot, flunssat, oksennustaudit...
Voi tuntua ajatuksena helpolta "vienpä päiväkotiin", mutta totuus on toinen.
Kolmevuotias kannattaa kuitenkin viedä päiväkotiin, jos vanhemmat eivät jaksa tarjota mitä tekemistä arjen pyörityksen ohessa.
Vieminen ja hakeminen on oma hommansa toki, mutta hyvin voi tehdä niin, että isä töihin lähtiessään vie ja äiti iltapäivällä esim. vaunulenkkiin yhdistettynä hakee. Varavaatteet, en tajua mikä ongelma on laittaa reppuun pikkuisen nuhruinen vaatekerta ja uusi tilalle, jos lapsi tulee joskus niissä nuhruvaatteissa kotiin. Vaatteita meidän lapsilta ei ole päiväkodissa hukkunut muistaakseni ikinä. Vasu tehdään kerran vuodessa, en ota paineita. Retket eivät ole meidän lasten päiväkodissa ikinä tuottaneet mitään ekstahoidettavaa vanhemmille. Vanhempainiltoja on kerran vuodessa, eivät ole pakollisia. Arpajaiskeräyksistä en ole koskaan kuullutkaan, vapaaehtoisia nekin. Vanhempia on osallistettu sen verran, että alle 3-vuotiaana päiväkodin aloittaneen piti tuoda muutama valokuva tutuista ihmisistä ja paikoista, jotta niistä tehtiin joku LAPSELLE tärkeä taulu, jota voi esim. ikävätilanteessa katsella. Huolia ei ole omistani herännyt, mutta jos herää, niin kiitos mielellään ammattikasvattajan ajatuksia ja vinkkejä niin pian kuin mahdollista! Täitä tai kihomatoja ei ole omilleni tullut, kerran olen varotoimena pessyt lapsen vuodevaatteet ja unilelut kun läheisellä kaverilla oli, eivät tulleet meille kuitenkaan. Flunssia ja oksennustauteja toki on ihan tilastollisesti enemmän kuin kotona hoidetuilla, mutta ei mitenkään suureksi riesaksi asti.
Pikemminkin ajattelen, että jos vanhempi ei voi laittaa lastaan päiväkotiin koska rasittuisi liikaa vasukeskustelusta eikä halua kuulla, jos lapsen toiminta herättää asiantuntijassa huolta, niin silloin pitää olla huolissaan vanhemman jaksamisesta.
Kaikki ei voi tehdä niin että isä vie, isä voi lähteä hyvinkin aikaisin töihin. Ja äiti hakee vaunulenkkiin yhdistettynä? Kaikki ei asu kaupungissa tai edes taajamassa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sellaista ihmettelen, että miten kuvittelette jaksavanne lastenne kanssa kun he kasvavat? Uhmaika, teini- ikä jne tulee aika paljon kaikkea selvitettävää. Läksyissä, pelaamisen/kännykän/netin pelaamisen rajaamisessa ja opastamisessa. Toi pikkulapsi aika on kaikista helpointa aikaa.
Terveisin 4 äiti, 1 koliikki, 1 maitoallergikko, 2 autisminkirjon lasta. Yksikään ei ole ollut tarhassa, olen tehnyt etänä töitä koko ajan kaikkien kanssa. Tehkää vain sen verran lapsia mitä pystytte itse hoitamaan.
Minä käytin hyvällä omallatunnolla päivähoitoa perheeni tarpeiden mukaan ja kehotan muita samaan. Minun kokemuksen mukaan pikkulapsiaika on rankinta.
Pikkulapsiajan jälkeen olen saanut nukkua yöni eikä ole tarvinnut kuunnella kotiäitimafian pätemistä hiekkalaatikolla.
No meillä lapset 5, 3 ja 1v. Vanhempi/vanhemmat lapset ovat aina olleet kokopäivähoidossa tarhassa, kun vastayntyneen kanssa äiti kotona.
No ehkä joskus äiti haki lapsen/lapset tarhasta klo 15 aikaan vauvakärryttelyn yhteydessä.