Kertokaa pelottavimpia tilanteita joita teille on sattunnut!

Uppista

Ei saa sivuja auki

paha raskausmyrkytys. hätäsektio nukutuksessa, herääminen teholla turvoksissa & puolisokeana. ja jälkeenpäin iski kauhu, kun sain kuulla että vauvani olisi voinut kuolla jos raskaus ei olisi ollut jo loppupuolella. ja että  me molemmat olisimme voineet kuolla, jos en olisi mennyt päivystykseen.. oloni meni siis yhdessä vuorokaudessa todella huonoksi, aioin ensin jäädä potemaan sängynpohjalle mutta päätin varalta käydä lääkärissä

up

nuorempana tein aina baarireissut pyörällä. kerran sitten talutin pyörää kotiin, kun rengas oli tyhjentynyt. kävelin hiljaisen aution kerrostalo-lähiön ohi, kuu paistoi. äkkiä viereeni mateli auto, josta suomea murtaen puhuva miesääni huusi jotain " hei tyttö, tule kyytiin! " pudistin päätäni & jatkoin matkaa, auto seurasi yhä & yhtäkkiä sieltä hyppäsi mies joka alkoi juosta kohti ! jätin pyörän & juoksin talojen väliin, kuulin takaani vieraskielistä huutoa ja askeleita. sitten hiljeni. kyhjötin jonkun liukumäen alla itku kurkussa, en pitkään aikaan uskaltanut liikkua kunnes lopulta ryömin esiin. olen varma, että minut olisi raiskattu ja ehkä  tapettukin !

Australia. Oltiin autolla liikenteessä kun alkoi kauhea rankkasade ja tie alkoi häviämään edessä. Olin ihan hysteerinen, onneksi mies tajusi kääntyä ja lähteä takaisin ja löydettiin yksi vähän ylempänä oleva suojaisa paikka. Ranger tuli siihen hetken päästä ja pyysi seuraamaan ja onneksi näin, olisi kuulemma muutaman tunnin päästä ollut sekin spotti tulvan vallassa ja ajelehdittu autolla virran vietäväksi. Siitä on jo pari vuotta aikaa mutta muistan sen tunteen vieläkin, kun on ihan varma että uppoaa koko omaisuutensa kanssa. Myös pari todella isoa tappavaa käärmettä sattui matkalle, mutta kyllä ne luonnonvoimat vaan oikeasti on ne mille ei voi yhtään mitään.

Muutama viikko sitten taloyhtiöni hissiin tunki kanssani tuntematon mies, joka alkoi hissin lähdettyä hipelöidä persettäni, kehua vartaloani ja ehdotella. Olimme kahden ahtaassa hississä ja tilanne oli tosi epämiellyttävä. Ravistauduin irti hänen otteestaan ja menin tyypistä niin kauas kuin pääsin. Omassa kerroksessani lähdin äkkiä pois hissistä. Kotiovella huomasin että tyyppi oli lähtenyt perääni ja oli tunkemassa ilmeisesti asuntooni. Kovaääninen poistumiskäsky onneksi auttoi ja hiippari lähti naureskellen pois. Tämän jälkeen hieman katson kenen kanssa menen samaan hissiin.

Olin 8v, matkalla bussilla kouluun. (Pysäkki kotitalon vieressä ja koulu päätepysäkin takana) Bussikuski oli humalassa ja ajoi päin sillan kaidetta. Minä istuin edessä ja törmäsin etupenkin edessä olevaan suojalasiin, otsasta alkoi valua verta. Olisi ollut pienestä kiinni, ettei bussi olisi pudonnut 7m alas autotielle. Muistan, kuinka kaikki hiljeni. Kuski avasi takaovet ja juoksi ulos auttamatta ketään. Minä jäädyin pelosta paikoilleni ja tuijotin eteeni kuin odottaen, että kohta putoan kuolemaani. Tuntematon nainen tuli ja nosti minut syliini, juoksi ulos bussista. Kun kaikki olivat pelastautuneet, bussi horjahti eteenpäin ja jäi tasapainoittelemaan sillan reunalle, ei kuitenkaan pudonnut. Sitten iski paniikki ja aloin hysteerisenä itkemään. Muistan kuinka minua autettiin ja halattiin, veri naamaltani ja kaulaltani pyyhittiin pois. Tämä minut pelastanut nainen vei minut sairaalaan tarkistettavaksi, kaikki ok. Äitiäni ei saatu kiinni, koska hän oli palaverissä ja puhelin kiinni. En osannut kertoa, missä äitini oli töissä. Isä oli työmatkalla Saksassa. Tämä nainen saattoi minut kouluun, muuten olisin joutunut odottaa sosiaalityöntekijöitä. Äiti saatiin kiinni ja hän haki minut koulusta heti kotiin. Opettajani antoi minulle myöhästymisestä jälki-istuntoa eikä uskonut minun olleen bussikolarissa.

Olin 16-vuotias tyttö tuolloin, harrastin kilpaurheilua joten kävin ennen peliä lenkillä meidän läheisessä metsässä missä on juoksuradat ja lenkkipolut. Kuulin jonkinlaista ääntä metsästä, ajattelin että joku lintu vaan ja jatkoin matkaa. Kun nousin mäkeä ylös ja jatkoin lenkkeilyä mäen päältä alamäkeen, näin miehen ison kiven vierellä. Hän runkkasi edessäni ja katsoi minua suoraan silmiin. Sydän hakkasi tuhatta sataa, ja mietin että mitä hän minulle tekee. Olin niin peloissani. Lähdin juoksemaan kohti kotia ja onneksi minulla oli kännykkä mukana, soitin hyvälle ystävälle ja itkin puhelimeen hysteerisenä. Samaan aikaan juoksin henkeni edestä. Oli muuten kamalaa katsoa välillä selkänsä taakse, että juokseeko se hullu mun perässä. No pääsin kotiin onneksi ja lukitsin kaikki ovet. Ei ole sen jälkeen tullut lenkkeiltyä yksin varsinkaan iltaisin.

Olen pelannut spiritismiä kolme kertaa, jokaisella kerralla on jotain tapahtunut. Ensimmäisellä kerralla kynttilä poltti kättäni, vaikka kämmeneni oli melko kaukana kynttilästä. En ajatellut asiaa sen enempää. Parin kuukauden päästä olimme mieheni ja kaverini kanssa baarissa. Istuimme nurkkapöydässä, kun yht'äkkiä seinällä ollut valo irtosi ja sohvalta pompaten rikkoutui lattialle. Kiva siinä sitten selittää myyjälle ettei me sitä rikottu. :D
Toisella kerralla pelasin yksi, henki ilmoitti olevansa hyvä ja kaikki tapahtui sääntöjen mukaan. Ei siinä mitään. Kuitenkin seuraavana päivänä löytyi lamppu jääkaapin ylähyllyltä.
Viimeksi pelasin ensin kaverin kanssa. Henki ilmoitti olevansa paha. Vastoin sääntöjä toinen kaveri liittyi kesken kaiken mukaan naureskellen, ei uskonut siihen. Muutaman kysymyksen jälkeen lasi siirtyi tämän kesken kaiken mukaan tulleen kaverin äidin syntymäaikaan. Kumpikaan meistä toisista ei voitu sitä tietää. Ja kun kissani ilmestyi pelipöydälle lasi rupesi heilumaan hullun lailla ja pysähtyi kohtaan "Ei".
Että sellaista...

No hyi kamala!

Olin 18 v, kun olin palaamassa autolla ajaen joku pe yö baarista kotiini, kello oli jotain 03. Oli valoisa kesäyö. Olin siis vesiselvä. Kotiini vievällä taajamatiellä oli pitkä mäki. Tuon mäen alapuolella tuli yhtäkkiä mieleeni, että nyt pitää ajaa hiljaa, koska siilejä :) voi olla kulkemassa kadun yli. Ajoin mäkeä ylös siis hiljaa, vaikka yleensä posotin sitä ainakin kuuttakymppiä. Mäen puolivälissä selvisi sitten syy moiseen ajatukseen. Keskellä katua istui nainen! Ihan umpitunnelissa. Ohitin hänet, Ajoin kotiini, jonne oli enää 2 min matka ja soitin poliisille, että käyvät hoitamassa naisen pois. Vuonna 1997 en vielä omistanut kännyä, joten en suoraan paikalta voinut soittaa.

Myöhemmin olen ajatellut, että tässä oli pakko olla jonkun johdatusta takana. Jos en olisi ajanut hiljaa, olisin ajanut suoraan naisen päälle ja hän olisi ehkä kuollut. Olisi mennyt kaksi elämää piloille. Lucky her, lucky me :)

Ensimmäinen yö omassa kämpässä. Herään, kun parvekkeelta alkaa kuulua tasaista jyskytystä. Uskaltaudun pilkkopimeässä hiippailemaan parvekkeen ovelle (kämppän ei saa valoja koska en ole vielä ehtinyt asentaa lamppuja). Parvekkeella olevan varastokopperon ovi on jostakin syystä auennut lukosta ja jyskyttää tuulessa. Kyseessä siis samanlainen lukko kuin normaaleissa asunnon etuovissa. Mieleen tulee vain, että joku on varaston sisältä käsin  avannut sen oven... No, myöhemmin kuitenkin selviää että lukonkieli se vain oli päässyt löystymään ja sen takia ovi oli auennut.

Ihan oikeasti olen pelännyt vain kerran elämässäni, ja kyse oli ystäväni poikaystävän kännihorinoista. Olimme kolmestaan neljännen osapuolen kämpillä yötä, ja siinä humalaisen agressiivisia ja itsesäälisiä juttuja kuunnellessa olin todellakin peloissani. Poliisiakaan en voinut soittaa, sillä olisimme luultavasti kaikki lentäneet yön selkään. Horinassa oli jotain perustavanlaatuisesti pielessä (itseinho, -sääli, -tuhoisuus...) ja tulipahan siinä yksi tyyni tappouhkauskin kuultua.

Olin yksin kavelylla metsassa, vuorilta alas tulossa (oli ulkomailla, Alpeilla). Alkoi jo hamartamaan ja kiiruhdin takaisin kotiopain. Kavelin sellaisen vyotaronkorkuisen ruohikon vieresta ja sielta ylhaalta takaoikealta alkoi kuulua suhinaa.

Siella ruohikossa suhisi, ja nain ruohikon liikkeesta etta sielta nyt tuli jotain minun viereeni. Kavelin eteenpain ja tama otus seurasi minua n. metrin paassa mun takana kavellen. Ajattelin etta se on varmaan joku utelias vuorivuohi ja pysahdyin. Otus pysahtyi. Ja alkoi murisemaan.

Olin ihan paskajaykkana, ei tosiaan lahtenyt mitaan aanta kurkusta. Ajattelin etta paras varmaan teeskennella olevani iso otus, aloin tomistella maata jaloilla ja rapsuttelin vesipulloani. Hetkisen se otus siina oli, alkoi taas murisemaan ja lahti hitaasti takaisin sinne takaoikealle mista tulikin.

Voitte arvata etta lahes juoksin kotiin. Aina valilla sinne taakse kuikuillen.

Up

Tämä tapahtui minulle kun olin yksin koirani kanssa mammani mökillä. Katselin TVtä sohvalla,Koira nukkui vieressäni kun yhtäkkiä kuului koiran haukuntaa yläkerrasta, Ajattelin ensin että se on koirani mutta tajusin että se oli vieressäni :D Koiran haukunta jatkui,menin katsomaan yläkertaan. Se loppui? no menin sitten takaisin alakertaan Tveetä katselemaan. Heti kun pääsin istumaan,  Koira lähti heti yläkertaan. no katselin siinä sitten yksn tvtä. Koiran haukunaa alkoi kuulumaan vierestä. Pelästyin aivan vitusti sitä. No sitä jatkui jotain 5 minuuttia. Menin nukkumaan yläkertaan. Nukahduin juuri kun koira puri mua jalasta,se sattui aivan helvetisti. Jätin koiran ove taakse, Katsoin peilistä siinä kun se oli ovessa kiinni.Näin Valkoisen hahmon. Sillä oli mustat kuopat vain silmienkohdalla. Pelästyin taas aivan hemmetisti. Lähdin juoksemaan Autolle. Nappasin koiran mukaani siinä ja lähdin ajamaan Naapuriin. Yövyin Naapurissa,Ja kerroin tapahtuneen hänelle,Aamulla sitten menin naapurin kanssa  sitten takaisin. Kun menin siihen huoneeseen jossa olin nähnyt hahmon peilissä. Peiliin oli piiretty joku Merkki? en tiennyt millä se  oli tehty siihen muttei lähtenyt millää:/ Ja lähdin pois mökistä. Tämä tapahtui 2 vuotta sitten, en ole tämän jälkeen käynyt siellä. Anteeksi kirjoitusvirheet :)

Ja lisäys tähän niin olin 23v :D T.100

[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 18:08"]

[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 16:58"]

Tämä nyt ei ole niin pelottava, mutta kun olin lapsi kouluissa ja joka paikassa oli varoitettu vaaleahkosta pakettiautosta, jota ajaa mies joka pyytää lapsia kyytiin.

[/quote]

Tapahtuiko tämä Espoossa kauan sitten vai onkohan tuo valkoinen pakettiauto joku namusedän prototyypin  vakioauto? Itse en ehtinyt edes pelästyä, kun iltahämärissä teininä olin bussipysäkillä ja pysäkille seisahtui valkoinen pakettiauto (mistä oli varoiteltu). Kuski oli just astunut autosta ulos, kun kundikaverini tuli pysäkin takaa (kävi siellä pissalla) ja ukko palasi takaisin autoonsa ja kaahasi tiehensä. 

[/quote]

Meitäkin lapsuudessani 90-luvulla varoiteltiin valkoisesta lapsia kaappaavasta pakettiautosta (asuimme Lapissa silloin). Eli olisikohan joku urbaani legenda näiden varoittelujen taustalla? Tai sitten oikeasti namusedät ajelee aina valkoisella pakettiautolla!

Kävelimme kerran baarista kaverini kanssa meille. Jossain vaiheessa matkaa kaverini sanoi minulle, että joku mies seuraa meitä toisella puolella tietä, oli seurannut jo jonkin aikaa. Olimme hetken aikaa hiljaa, kunnes kysyin kaverilta, että juostaanko. Lähdimme juoksemaan, ja onneksi olimme jo lähellä kotiani, joten pääsimme nopeasti perille. Tilanne ei jälkeenpäin kerrottuna kuulosta niin pelottavalta, mutta siinä hieman humalaisena aamuyöstä kun näkee silmäkulmastaan jonkun seuraavan, paniikki on aika kova.

Toinen tapahtuma on samantapainen, mutta silloin lähdin yksin baarista. Kävelin bussipysäkille päin, ja matkalla seuraani lyöttäytyi ulkomaalainen mies. Humalassa olen tavallista sosiaalisempi ja avoimempi, joten kävelin miehen kanssa pysäkilleni päin niitä näitä jutellen. Pääsin pysäkille ja kun bussini tuli, mies hyppäsikin samaan bussiin. Tuolloin oloni muuttui tukalaksi. Mies tuli taakseni seisomaan bussissa ja piti käsivarrestani kiinni. En sanonut hänelle mitään. Bussin saavuttua pysäkilleni, hyppäsin kyydistä sanomatta miehelle mitään. Toivoin, että hän jäisi bussiin, mutta hän hyppäsi kyydistä myös. Kävelin nopeasti kotia kohti, mutta mies seurasi minua, ja saavutti minut pian. Hän tarttui minusta kiinni niin, etten pystynyt liikkumaan. Olin lähes halvaantunut pelosta. Mies yritti suudella minua, mutta käänsin pääni pois. Hän sönkötti jotain "I fuck you" -juttua ja huusin hänelle että päästäisi minut pois. Tuota jatkui hetken aikaa, kunnes kadulle takaamme ilmestyi onneksi muita ihmisiä, jolloin mies päästi minusta irti. Lähdin juoksemaan kotiin, ja kuulin miehen huutavan vielä jotain "what a bitch". Tuon tapahtuman jälkeen minua on oikeasti alkanut pelottaa liikkua yöllä yksin.