Lue keskustelun säännöt.
Olin 6 viikkoa juomatta alkoholia - tässä kaksi oppimaani asiaa
03.09.2021 |
Lopetin juuri 6 viikkoa kestäneen tipattoman jakson ja ajattelin kirjoittaa huomioistani. Taustaksi mainittakoon se, että olen 43-vuotias mies ja viimeiset kymmenen vuotta juonut alkoholia arkisin 2-3 annosta illassa, viikonloppuisin 6-8 annosta päivässä (1-2 päivällä, 4-6 illalla). En ole siis ollut missään määrin juoppo, mutta alkoholin suurkuluttaja kuitenkin. Olen myös jo ajat sitten myöntänyt itselleni, että nimenomaan tuo päivittäin käyttö on tehnyt minusta alkoholista riippuvaisen, ja ajatukseni ovat hyvin usein pyörineet alkoholin ympärillä. Tästä syystä myöskin päätin kokeilla taukoa.
Tauon aikana opin omasta mielestäni paljon ja olen hyvin iloinen tästä kokeilusta. Tässä kaksi tärkeintä havaintoani:
POSITIIVINEN HAVAINTO: Vointini parani alkoholittoman jakson aikana merkittävästi niin fyysisesti kuin henkisestikin. Olen ollut aina aktiivinen juoksija ja myös tissutellessani ikäisekseni kovassa kunnossa, mutta alkoholin poisjättäminen näkyi juoksutuloksissa muutamassa viikossa kymmenen kilometrin matkalla viiden minuutin vähennyksenä. Unenlaatuni ei ole ollut näin hyvä luultavasti 15 vuoteen. Mielialani on ollut huomattavasti parempi ja epämääräinen ärsyneisyys on vähentynyt. Vaimoni mukaan olen ollut paljon enemmän läsnä ja jotenkin rauhallisempi. Itse olen kokenut suunnatonta vapauden tunnetta, kun olen huomannut, että pystyn olemaan juomatta ja pystyn silti nauttimaan elämästä. Nyt vasta olen myös tajunnut, että viimeiset kymmenen vuotta ainakin alkoholi on liittynyt mielessäni jokaiseen mukavaksi mieltämääni hetkeen (poislukien tietysti lasten kanssa vietetyt hetket).
NEGATIIVINEN HAVAINTO: valitettavasti jakson aikana vointini ei parantunut lineaarisesti, vaan huomasin ajatuksissani palaavani alkoholin pariin yhä enemmän uudelleen. Tulkitsen tämän niin, että voinnin parantuminen perustui alussa siihen, että en yksinkertaisesti esimerkiksi ollut hiuksenhienossa krapulassa aamulla ja näin ollen ero aiempaan oli niin suuri. Olenkin tullut siihen tulokseen, että jokainen pystyy tällaiseen testiin, mutta on täysin eri asia jättää alkoholi lopullisesti. Ja tämän testin jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että minä en sitä halua. Ja rehellinen jos olen, olen tähän vähän pettynyt.
Jos tämän nyt joku lukee niin kysyisin seuraavaa: onko muutkin alkoholin jättäneet huomanneet, että juomattomuudessa olisi tällainen helppo "kuherruskuukausi", jonka jälkeen sitten vasta alkaa se vaikea vaihe, kun tästä juomattomuudesta pitäisikin tehdä loppuelämän mittainen kausi?
Kiitos, mikäli joku vastaa tähän!
Kommentit (137)
Jään seuraamaan ketjua.
Itse vasta aloitin raitistumisen, ensimmäistä viikkoa mennään. Tuli mitta täyteen, tarina siinäkin takana.
En vain halua juoda, etova olo tulee pelkästä ajattelemisesta. Tahdon voida paremmin ja löytää itsestäni uusia puolia.
Minun käyttöni on ollut viikonloppuisin pari päivää känniä putkeen. Viimeiseen vuoteen en ole nauttinut juomisesta juuri lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on nyt ääriesimerkki, mutta hyvin sosiaalinen, ulkoisesti iloinen - ja hyvin pahasti alkoholisoitunut -kaverini lopetti juomisen hieman yli vuosi sitten. Tämän vuoden aikana hänen mielenterveytensä on romahtanut ja masennus, joka ilmeisesti pysyi piilossa hänen juodessaan on tehnyt hänestä sängyssä vuorokauden ympäri makaavan zombien. Eli on myös esimerkkejä, että juomisen lopettamisen jälkeen hommat vasta lähtevätkin luiskaan.
Minä olen juonut viikonloppuisin ensin 10 olutta sitten olen vähentänyt sen 6 ja sitten 2 tai 3 jolloin krapulaa loppuivat. Yksittäisiä viikonloppuja olen ollut ilman, mutta enempää en pääse eroon. Krapulaan juon itseni 1-2 kertaa vuodessa.
Opiskeluajat meni ihan täysin dokaillessa. Minun pimeä vuosikymmen.
Olen sitä mieltä, että jos viinan kanssa on muodostunut ongelmia, niin paras on ryhtyä raivoraittiiksi. Jos alkoholiongelmainen alkaa "vähennellä", niin ei se käytännössä moneltakaan onnistu. Kännääminen jatkuu ennen pitkää vanhaan malliin, mutta juoja selittelee itselleen ja kenties muillekin, että yrittää vähennellä. Kannattaa olla rehellinen itselleen ja kysyä, mihin sitä viinaa tarvitsee. Jos rehellisesti arvioiden tarvitsee johonkin, niin vetäköön sitten kurkusta alas. Mutta jos toteaa, että eihän sitä mihinkään oikeastaan tarvitse, niin mitäpä sitä sitten juomaan etenkään, jos ongelmia on aiheutunut.
Vierailija kirjoitti:
Nää on mielenkiintoisia ja todella henkilökohtaisia vissiinkin.
Mä olin keväällä juomatta 12 viikkoa. Normaalisti join n. 2-3 viikossa litran viiniä ja 4 olutta. Sitten vaan tuli stoppi, että testaanpa juomattomuutta, jos ainakin väsymys korjaantuisi.
Ei korjaantunut. Väsy oli ja pysyi. En nukkunut sen paremmin. Painoa ei juuri lähtenyt, jos pari kiloa turvotusta katosi. Ei muuta.
Lisäsin itselle kyllä harrastuksia ja muuta tekemistä, ettei hiljaisina hetkinä mieli karkaisi alkoholiin. Aika vähän kuitenkin niin tapahtui.
Mun mielialani on pyörinyt naisen luonnollisen kierron kanssa käsikädessa. Ajattelin, että huonoista päivistä lähtisi särmä, kun en ole juonut.
Tästä oli se hyöty, että olen vähentänyt juomista kuitenkin. En juo enää välttämättä joka viikko ja korkeintaan kerran sitten, jos juon.
Kun juomattomuudesta ei varsinaisesti näkyvää hyötyä ollut, niin pidetään sitä nyt sitten rinnalla, kun pikku pöhnässä on toisinaan kiva olla. Kävin myös verikokeissa silloin, eikä sielläkään tullut kummosia "parantumisen" tuloksia.
Ehkä tuo 12 viikkoa on vaan lyhyt aika yhtään mihinkään.
Mä en myöskään huomaa yhtään mitään eroa jos en juo. En ulkonäössä tai nukkumisessa tai olotilassa. Tykkään juoda lasin viiniä ennen iltaruokaa, mutta joskus tulee pitkiä kausia ettei tee mieli ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla rehellinen itselleen ja kysyä, mihin sitä viinaa tarvitsee. Jos rehellisesti arvioiden tarvitsee johonkin, niin vetäköön sitten kurkusta alas. Mutta jos toteaa, että eihän sitä mihinkään oikeastaan tarvitse, niin mitäpä sitä sitten juomaan etenkään, jos ongelmia on aiheutunut.
Ainakin minä "tarvitsen" sitä nautintoa, mikä huippuluokan viinistä tulee (enkä nyt väitä etteikö hiprakassakin ole kiva välillä olla). Tätä ei tietenkään Pirkka-kaljan kittaajat ymmärrä, mutta Suomessa on myös paljon kaltaisiani alkoholin suurkuluttajia, jotka juovat sitä myös ihan oikeasti maun takia. Tämä tietysti edellyttää tietenlaista varallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en myöskään huomaa yhtään mitään eroa jos en juo. En ulkonäössä tai nukkumisessa tai olotilassa. Tykkään juoda lasin viiniä ennen iltaruokaa, mutta joskus tulee pitkiä kausia ettei tee mieli ollenkaan.
Oletan, että tämä oli ironinen kommentti? Suomessa ei ole yhtään aikuista ihmistä, jolle 1 lasi viiniä illassa voisi aiheutta mitään haittoja. Tämä on kai lääketieteellinen mahdottomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla rehellinen itselleen ja kysyä, mihin sitä viinaa tarvitsee. Jos rehellisesti arvioiden tarvitsee johonkin, niin vetäköön sitten kurkusta alas. Mutta jos toteaa, että eihän sitä mihinkään oikeastaan tarvitse, niin mitäpä sitä sitten juomaan etenkään, jos ongelmia on aiheutunut.
Ainakin minä "tarvitsen" sitä nautintoa, mikä huippuluokan viinistä tulee (enkä nyt väitä etteikö hiprakassakin ole kiva välillä olla). Tätä ei tietenkään Pirkka-kaljan kittaajat ymmärrä, mutta Suomessa on myös paljon kaltaisiani alkoholin suurkuluttajia, jotka juovat sitä myös ihan oikeasti maun takia. Tämä tietysti edellyttää tietenlaista varallisuutta.
Lisään vielä omaan kirjoitukseeni: jos olisi pakotettu juomaan loppuikäni halpaa olutta kalliiden viinien sijaan, olisin mieluummin absolutisti.
Vierailija kirjoitti:
Jään seuraamaan ketjua.
Itse vasta aloitin raitistumisen, ensimmäistä viikkoa mennään. Tuli mitta täyteen, tarina siinäkin takana.
En vain halua juoda, etova olo tulee pelkästä ajattelemisesta. Tahdon voida paremmin ja löytää itsestäni uusia puolia.Minun käyttöni on ollut viikonloppuisin pari päivää känniä putkeen. Viimeiseen vuoteen en ole nauttinut juomisesta juuri lainkaan.
Samoin minä. Nuorena opiskelija viinan veto vähän kuin kuului asiaan. Nyt vanhempana hommasta on alkanut katoamaan se punainen lanka. Arki on mennyt 100% ilman viinaa mutta viikonloppuisin on tullut vedettyä kunnon humalaan asti. Suvussa on muutenkin paljon alkoholismia, eli minunkin pitää olla aika varovainen. Tämän lisäksi, olen saanut alkoholista päivän krapulan ja morkkiksen lisäksi parin kolmen päivän mittaisia "masennus" kohtauksia jolloin elämä näyttäytyy todella synkkänä ja ilottomana.
Alkoholin negatiiviset vaikutukset peittoavat positiiviset ja on aika pistä korkki kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä täällä annetaan alapeukkuja niille kommenteille, joissa sanotaan kuuden viikon raittiuden olevan vaikeaa vain alkoholiongelmaisille. Sehän se tipattoman tammikuunkin todellinen hyöty on: jos kuukausi tuntuu mahdottomalta, tietää, että alkoholista on jo tullut jonkinasteinen ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pitää kuutta viikkoa jotenkin merkittävänä aikana ilman alkoholia, niin metsässä ollaan jo. Ja tuo 2-3 juomaa joka arkipäivänä on ihan tolkuton määrä ja siihen vielä nuo viikonloppujuomat. En mitenkään tuomitse, kauhistelen vain.
Eikö kauhistelu ja tuomitseminen käytännössä ole sama asia? :D
Ei ole. Kauhistelija suhtautuu sinuun kuitenkin myönteisesti, tuomitsija on kiinnostuneempi paheksumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en myöskään huomaa yhtään mitään eroa jos en juo. En ulkonäössä tai nukkumisessa tai olotilassa. Tykkään juoda lasin viiniä ennen iltaruokaa, mutta joskus tulee pitkiä kausia ettei tee mieli ollenkaan.
Oletan, että tämä oli ironinen kommentti? Suomessa ei ole yhtään aikuista ihmistä, jolle 1 lasi viiniä illassa voisi aiheutta mitään haittoja. Tämä on kai lääketieteellinen mahdottomuus.
Joillekin jo yksi annos voi esim. aiheuttaa rankan krapulan. Geneettinen taipumus. Muillakin mm. heikentää unenlaatua. Lisäksi seitsemän annosta viikossa on naisilla riskirajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karseaa tekstiä. Jos jollekin on saavutus olla ilman alkoholia 6 viikkoa, niin silloin on kyllä jo alkoholiongelma.
Mikäli ymmärsit lukemasi, alkoperäinen kirjoittaja nimenomaan totesi, että hänellä on alkoholiongelma.
Alkoperäinen :D Aiheeseen sopiva typo.
Sinällään olisi varmaan hyvä jos ap pystyisi olemaan esim pari päivää viikossa juomatta, kun ymmärtääkseni yksikin annos illalla tekee unenlaadulle aika huonoa.
Näin olen minäkin oppinut, mutta se unenlaadun heikkeneminen jatkuu useamman yön. Eli pari juomatonta päivää ei riitä mihinkään, ja perinteinen viikonloppujuominen tosiaan on siltä kannalta parempi idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minun käsityksen mukaan juuri tuo jatkuva pieni tissuttelu on huomattavasti "kerran viikossa kovat kännit" -tyyliä vaarallisempaa. Siis ainakin juuri tuon riippuvuuden kehittymisen kannalta.
Varmaan on riippuvuuden kannalta noin. Tulee tapa. Vähän kuin tupakoinnista, syöpöttelystä jne.
Itselläni kuitenkin krapulat on todella pahat, ja kunnon kännien jälkeen menee käytännössä neljä seuraavaa päivää huonovointisena ja aika masentuneena. Eli ei ole järkeä siinäkään, että viettäisi yli puolet elämästään tuolla tavoin kännissä+krapuloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla rehellinen itselleen ja kysyä, mihin sitä viinaa tarvitsee. Jos rehellisesti arvioiden tarvitsee johonkin, niin vetäköön sitten kurkusta alas. Mutta jos toteaa, että eihän sitä mihinkään oikeastaan tarvitse, niin mitäpä sitä sitten juomaan etenkään, jos ongelmia on aiheutunut.
Ainakin minä "tarvitsen" sitä nautintoa, mikä huippuluokan viinistä tulee (enkä nyt väitä etteikö hiprakassakin ole kiva välillä olla). Tätä ei tietenkään Pirkka-kaljan kittaajat ymmärrä, mutta Suomessa on myös paljon kaltaisiani alkoholin suurkuluttajia, jotka juovat sitä myös ihan oikeasti maun takia. Tämä tietysti edellyttää tietenlaista varallisuutta.
Lisään vielä omaan kirjoitukseeni: jos olisi pakotettu juomaan loppuikäni halpaa olutta kalliiden viinien sijaan, olisin mieluummin absolutisti.
Valitsisitko alkoholitonta viiniä siinä tapauksessa, jos se maistuisi täsmälleen samalle kuin mainitsemasi hyvät kalliit viinit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karseaa tekstiä. Jos jollekin on saavutus olla ilman alkoholia 6 viikkoa, niin silloin on kyllä jo alkoholiongelma.
Mikäli ymmärsit lukemasi, alkoperäinen kirjoittaja nimenomaan totesi, että hänellä on alkoholiongelma.
Alkoperäinen :D Aiheeseen sopiva typo.
Sinällään olisi varmaan hyvä jos ap pystyisi olemaan esim pari päivää viikossa juomatta, kun ymmärtääkseni yksikin annos illalla tekee unenlaadulle aika huonoa.
Näin olen minäkin oppinut, mutta se unenlaadun heikkeneminen jatkuu useamman yön. Eli pari juomatonta päivää ei riitä mihinkään, ja perinteinen viikonloppujuominen tosiaan on siltä kannalta parempi idea.
Siis, jos otan 1-2 kaljaa yhtenä iltana viikossa, niin se vaikuttaisi ratkaisevasti yöuniin ja jopa seuraaviinkin yöuniin. Tuota en ihan osta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minun käsityksen mukaan juuri tuo jatkuva pieni tissuttelu on huomattavasti "kerran viikossa kovat kännit" -tyyliä vaarallisempaa. Siis ainakin juuri tuon riippuvuuden kehittymisen kannalta.
Varmaan on riippuvuuden kannalta noin. Tulee tapa. Vähän kuin tupakoinnista, syöpöttelystä jne.
Itselläni kuitenkin krapulat on todella pahat, ja kunnon kännien jälkeen menee käytännössä neljä seuraavaa päivää huonovointisena ja aika masentuneena. Eli ei ole järkeä siinäkään, että viettäisi yli puolet elämästään tuolla tavoin kännissä+krapuloissa.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, onko sinun krapulat olleet samanlaisia aina? Vai onko tuo krapula+4pv masennus tullut vasta iän myötä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minun käsityksen mukaan juuri tuo jatkuva pieni tissuttelu on huomattavasti "kerran viikossa kovat kännit" -tyyliä vaarallisempaa. Siis ainakin juuri tuon riippuvuuden kehittymisen kannalta.
Varmaan on riippuvuuden kannalta noin. Tulee tapa. Vähän kuin tupakoinnista, syöpöttelystä jne.
Itselläni kuitenkin krapulat on todella pahat, ja kunnon kännien jälkeen menee käytännössä neljä seuraavaa päivää huonovointisena ja aika masentuneena. Eli ei ole järkeä siinäkään, että viettäisi yli puolet elämästään tuolla tavoin kännissä+krapuloissa.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, onko sinun krapulat olleet samanlaisia aina? Vai onko tuo krapula+4pv masennus tullut vasta iän myötä?
On se oikeastaan ollut aina aika paha, mutta muistaakseni se on vähän vaihdellut. Jos ollut jaksoja, että selvinnyt vähän vähemmällä, mutta pääsääntöisesti se on mennyt aina näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en myöskään huomaa yhtään mitään eroa jos en juo. En ulkonäössä tai nukkumisessa tai olotilassa. Tykkään juoda lasin viiniä ennen iltaruokaa, mutta joskus tulee pitkiä kausia ettei tee mieli ollenkaan.
Oletan, että tämä oli ironinen kommentti? Suomessa ei ole yhtään aikuista ihmistä, jolle 1 lasi viiniä illassa voisi aiheutta mitään haittoja. Tämä on kai lääketieteellinen mahdottomuus.
Minulla vaikutti yksikin annos unen laatuun. Usein yhden otettuani heräsin yöllä hikisenä. Ajattelin tämän liittyvän esivaihdevuosiin. Join vähän, ehkä 3-4 annosta viikossa.
Sitten eräänä iltana join pitkästä aikaa aivan liikaa ja oksensin. Heräsin aamulla paita oksennuksessa ja olo oli niin kurja, että päätin olla ainakin kuukauden juomatta.
Tuon kuukauden aikana loppuivat yöhikoilut ja pms-oireet, eivätkä ne ole takaisin tulleet, vaikka ikää on tullut jo pari vuotta lisää. Joten neuvoisin kyllä ainakin nelikymppisiä naisia testaamaan tipatonta, jos tuntuu että mielialat heittelevät.
Meinaatko ettei muualla juoda alkoholia?