Lue keskustelun säännöt.
Olin 6 viikkoa juomatta alkoholia - tässä kaksi oppimaani asiaa
03.09.2021 |
Lopetin juuri 6 viikkoa kestäneen tipattoman jakson ja ajattelin kirjoittaa huomioistani. Taustaksi mainittakoon se, että olen 43-vuotias mies ja viimeiset kymmenen vuotta juonut alkoholia arkisin 2-3 annosta illassa, viikonloppuisin 6-8 annosta päivässä (1-2 päivällä, 4-6 illalla). En ole siis ollut missään määrin juoppo, mutta alkoholin suurkuluttaja kuitenkin. Olen myös jo ajat sitten myöntänyt itselleni, että nimenomaan tuo päivittäin käyttö on tehnyt minusta alkoholista riippuvaisen, ja ajatukseni ovat hyvin usein pyörineet alkoholin ympärillä. Tästä syystä myöskin päätin kokeilla taukoa.
Tauon aikana opin omasta mielestäni paljon ja olen hyvin iloinen tästä kokeilusta. Tässä kaksi tärkeintä havaintoani:
POSITIIVINEN HAVAINTO: Vointini parani alkoholittoman jakson aikana merkittävästi niin fyysisesti kuin henkisestikin. Olen ollut aina aktiivinen juoksija ja myös tissutellessani ikäisekseni kovassa kunnossa, mutta alkoholin poisjättäminen näkyi juoksutuloksissa muutamassa viikossa kymmenen kilometrin matkalla viiden minuutin vähennyksenä. Unenlaatuni ei ole ollut näin hyvä luultavasti 15 vuoteen. Mielialani on ollut huomattavasti parempi ja epämääräinen ärsyneisyys on vähentynyt. Vaimoni mukaan olen ollut paljon enemmän läsnä ja jotenkin rauhallisempi. Itse olen kokenut suunnatonta vapauden tunnetta, kun olen huomannut, että pystyn olemaan juomatta ja pystyn silti nauttimaan elämästä. Nyt vasta olen myös tajunnut, että viimeiset kymmenen vuotta ainakin alkoholi on liittynyt mielessäni jokaiseen mukavaksi mieltämääni hetkeen (poislukien tietysti lasten kanssa vietetyt hetket).
NEGATIIVINEN HAVAINTO: valitettavasti jakson aikana vointini ei parantunut lineaarisesti, vaan huomasin ajatuksissani palaavani alkoholin pariin yhä enemmän uudelleen. Tulkitsen tämän niin, että voinnin parantuminen perustui alussa siihen, että en yksinkertaisesti esimerkiksi ollut hiuksenhienossa krapulassa aamulla ja näin ollen ero aiempaan oli niin suuri. Olenkin tullut siihen tulokseen, että jokainen pystyy tällaiseen testiin, mutta on täysin eri asia jättää alkoholi lopullisesti. Ja tämän testin jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että minä en sitä halua. Ja rehellinen jos olen, olen tähän vähän pettynyt.
Jos tämän nyt joku lukee niin kysyisin seuraavaa: onko muutkin alkoholin jättäneet huomanneet, että juomattomuudessa olisi tällainen helppo "kuherruskuukausi", jonka jälkeen sitten vasta alkaa se vaikea vaihe, kun tästä juomattomuudesta pitäisikin tehdä loppuelämän mittainen kausi?
Kiitos, mikäli joku vastaa tähän!
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui kalliina 15 euron viineistä. Toinen taisi tarkoittaa tonnin viinejä.
En kyllä viitsisi maksaa tonnia viinipöhnästä, kun enää en halua sitä ilmaiseksikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui kalliina 15 euron viineistä. Toinen taisi tarkoittaa tonnin viinejä.
En kyllä viitsisi maksaa tonnia viinipöhnästä, kun enää en halua sitä ilmaiseksikaan.
Se on sitä hienompaa humalaa. Somessa monet julkkikset heiluvat hämmästyttävän usein skumppa/viinilasien ja -pullojen kanssa. Istutaan lasin kanssa terdellä, syömässä, laiturilla, uima-altaan reunalla, lentokoneessa, saunassa, bileissä jne. Vaihtakaapa kuvaan Virosta tuotu Saku-kalja, ei ehkä olisi enää ihan yhtä trendikästä menoa seuraajien mielestä, vaikka alkoholin vaikutus on ihan sama siinä tonnin viinissä ja kossupullossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan joo sama havainto kuin sinullakin. Tosin olen juonut vähemmän, noin viinipullon viikonlopun aikana.
Oma juomattomuuteni on pitkän, noin vuoden kestäneen kypsymisen tulos. En missään vaiheessa lopettanut juomista päätöksellä vaan ajattelin, että voin juhlissa tai erityistilanteissa ottaakin. En siis koskaan kieltänyt alkoholia itseltäni.
Ajan myötä vaan olen kypsynyt ajatukseen, että en enää juo, koska en tarvitse alkoholia elämääni. Voin juoda alkoholitonta viiniä tai lonkeroa seuraksi, mutten muuten kaipaa alkoholia enää yhtään.
Niin millä tavalla sinulla on sama kuin AP:llä? En halua olla tyly, mutta viinipullon viikonlopuna aikana juova ihminen ei voi millään ymmärtää ihmisiä, joilla on alkoholiriippuvuus. Hienoa, että olet lopettanut vähäisenkin alkoholin käytön, jos se sinun elämänlaatuasi on parantanut, mutta älä esiinny täällä keskustelemassa "vertaisena" alkoholiriippuvaisten kanssa. Siitä sinä et tuolla juomisella voi tietää mitään.
Enpä huomannut, että keskusteluun osallistuakseen olisi juotava alkoholia jonkun rajan ylittävä määrä. Kuka sinä olet määrittelemään mikä on riippuvuuden raja kenellekin? Turvallista määrää alkoholille ei ole. Ei tarvitse olla rapajuoppo ennen kuin tarkastelee omia tottumuksiaan ja itseäni todellakin alkoi häiritä joka viikonloppuinen viininlipitys.
Vierailija kirjoitti:
Olen tissutellut aina, juonut yksin kotona viiniä. Olen naisopettaja. Opiskeluaikana join kämpässäni, yksin. Olen aina ollut yksinäinen ja ulkopuolinen. Jossain välissä menin naimisiin, sain lapset. Koko ajan olen tissutellut. Avioliitossakin olen yksinäinen, tosi kaukana henkisesti miehestäni. Nyt lapset ovat jo muuttaneet pois - nykyään juon viiniä joka päivä. Juon yksinäisyyteeni, alakulooni, surullisuuteeni. Viini saa minut hyvälle tuulelle.
Peitän viinintissuttelulla sitä, että oikeasti olen hyvin hyvin onneton ihminen sisäisesti. Olen ollut onneton koko ikäni, eivätkä mies tai lapset tuoneet onnea (paitsi lapset, mutta nyt he ovat aikuisia, eivätkä tarvitse minua enää). Kyllä, olen myös katkera ja negatiivinen, myrkyllinen ihminen; sitä olen ollut aina.
Suhde mieheen on erittäin etäinen, ja täytän tyhjyyttä juomalla viiniä.
Me emme käy ulkona syömässä tai tee yhtään mitään yhdessä, emme edes syö kotona yhdessä sen jälkeen kun lapset muuttivat omilleen. Emme käyneet ulkona edes nuorempina, toisaalta pienten lasten kanssa se oli mahdotonta koska ei ollut hoitajaa. Rahat olivat tiukilla, olin pitkään kotiäitinä. Niinpä join viiniä
kotona salaa tissutelle, halpaan viiniin kyllä riitti rahaa.Niin että miksi juon? Lapsuudesta asti juontuvaan onnettomaan, surulliseen olooni.
Miten voi päästä eroon lähes 30 vuoden viinitissuttelusta? Viimeisinä kolmena vuotena viinijuonti on lisääntynyt. Nykyään menee viikossa töiden jälkeen lähes pullo valkoviiniä illassa. Koko viikossa kuluu helposti viisi, kuusi pulloa viiniä.
Voimia sinulle! Itse sanoisin että yritä saada elämääsi muuta sisältöä. Olet lapset aikuiseksi asti hoitanut ja voit olla siitä ylpeä, se on hieno saavutus. Lasten seura ei korvaa puuttuvaa puolison tai ystävien seuraa joten ymmärrän kyllä tuon yksinäisyyden tunteen.
Jos jaksat työn ohella harrastaa, niin sitä kautta voisi saada uusia tuttavuuksia. Yksinäisyys ei ole pelkästään oma vikasi, mutta itsekin voi tehdä paljonkin sen eteen että muihin tutustuminen ylipäätään on mahdollista. Nyt kun lapset eivät enää ole samalla tavalla vastuullasi kuin nuorempina niin yritä tutustua itseesi uudestaan ja yritä löytää jokin hyvää mieltä tuova juttu itsellesi, ja myös niitä tuttavia. On hyvä olla avoin muita kohtaan sen sijaan että tuomitsisi ensivaikutelman perusteella, tutustuminen voi viedä aikaa eikä ihmisestä yleensä heti voi tietää että millainen tyyppi on. Puolisollekin olet varmaan jo jutellut mutta jos ei tuosta tilanne etene niin varmaan voisi miettiä että kannattaako suhdetta jatkaa.
Meni ohi aiheen mutta täällä aiemminkin oli muistaakseni mainintaa siitä että juominen on helpompi lopettaa jos on muutakin sisältöä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui kalliina 15 euron viineistä. Toinen taisi tarkoittaa tonnin viinejä.
En kyllä viitsisi maksaa tonnia viinipöhnästä, kun enää en halua sitä ilmaiseksikaan.
Se on sitä hienompaa humalaa. Somessa monet julkkikset heiluvat hämmästyttävän usein skumppa/viinilasien ja -pullojen kanssa. Istutaan lasin kanssa terdellä, syömässä, laiturilla, uima-altaan reunalla, lentokoneessa, saunassa, bileissä jne. Vaihtakaapa kuvaan Virosta tuotu Saku-kalja, ei ehkä olisi enää ihan yhtä trendikästä menoa seuraajien mielestä, vaikka alkoholin vaikutus on ihan sama siinä tonnin viinissä ja kossupullossa.
Hyvä huomio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain katkaistua tissuttelun pakosta, koska tulin raskaaksi. Tuona aikana todella huomasi, miten pitkään menee, että aivojen kemiallinen tasapaino palautuu. Alkoholi sekoittaa ihmisen dopamiinijärjestelmän niin turraksi, ettei mikään enää tunnu miltään. Nyt kolmen vuoden raittiuden jälkeen elämässä on uskomaton määrä värejä ja aivot saa mielihyväannoksen jo jostain syksyn tuoksusta, kun ennen piti palkita itsensä sillä viinilasilla saadakseen päivään jotain mukavaa. Joku kuukauden tipattomuus voi helpottaa uniongelmia ja tuoda jo vähän ylimääräistä energiaa, mutta todellinen toipuminen vie paljon kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan joo sama havainto kuin sinullakin. Tosin olen juonut vähemmän, noin viinipullon viikonlopun aikana.
Oma juomattomuuteni on pitkän, noin vuoden kestäneen kypsymisen tulos. En missään vaiheessa lopettanut juomista päätöksellä vaan ajattelin, että voin juhlissa tai erityistilanteissa ottaakin. En siis koskaan kieltänyt alkoholia itseltäni.
Ajan myötä vaan olen kypsynyt ajatukseen, että en enää juo, koska en tarvitse alkoholia elämääni. Voin juoda alkoholitonta viiniä tai lonkeroa seuraksi, mutten muuten kaipaa alkoholia enää yhtään.
Niin millä tavalla sinulla on sama kuin AP:llä? En halua olla tyly, mutta viinipullon viikonlopuna aikana juova ihminen ei voi millään ymmärtää ihmisiä, joilla on alkoholiriippuvuus. Hienoa, että olet lopettanut vähäisenkin alkoholin käytön, jos se sinun elämänlaatuasi on parantanut, mutta älä esiinny täällä keskustelemassa "vertaisena" alkoholiriippuvaisten kanssa. Siitä sinä et tuolla juomisella voi tietää mitään.
Kommentti tuohon: kaikkihan varmaan on huomanneet, että nyt on voimakkaasti muotia olla raitis. Suurinta ääntä raittiudestaan julkisuudessa/somessa kuitenkin usein pitävät ihmiset, jotka muutenkin ovat juoneet alkoholia hyvin vähän eivätkä näin ollen tiedä mitään asiasta, josta he puhuvat. Minä ymmärrän, että tämä ärsyttää oikean alkoholiongelman kanssa kamppailevia ja heidän omaisiaan.
Ja alkoholisti taas ei liki milloinkaan myönnä, että hänellä on alkoholiongelma. Esim. alkoholimaksakirroosin kuollut isäni väitti viimeiseen asti, että hän ei juo. Ei myöskään myöntänyt olevansa humalassa, vaikka silmät harittivat ja puhe sammalti (ja viina haisi). Suuttui verisesti, kun asiasta yritti keskustella. Siksi alkoholiongelmista ei puhuta niin julkisesti kuin raittiudesta, koska liikakäyttäjä kieltää ongelmansa. Ja, kyllä se on ongelma, jos elämä menee tissutellessa ja kännätessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan joo sama havainto kuin sinullakin. Tosin olen juonut vähemmän, noin viinipullon viikonlopun aikana.
Oma juomattomuuteni on pitkän, noin vuoden kestäneen kypsymisen tulos. En missään vaiheessa lopettanut juomista päätöksellä vaan ajattelin, että voin juhlissa tai erityistilanteissa ottaakin. En siis koskaan kieltänyt alkoholia itseltäni.
Ajan myötä vaan olen kypsynyt ajatukseen, että en enää juo, koska en tarvitse alkoholia elämääni. Voin juoda alkoholitonta viiniä tai lonkeroa seuraksi, mutten muuten kaipaa alkoholia enää yhtään.
Niin millä tavalla sinulla on sama kuin AP:llä? En halua olla tyly, mutta viinipullon viikonlopuna aikana juova ihminen ei voi millään ymmärtää ihmisiä, joilla on alkoholiriippuvuus. Hienoa, että olet lopettanut vähäisenkin alkoholin käytön, jos se sinun elämänlaatuasi on parantanut, mutta älä esiinny täällä keskustelemassa "vertaisena" alkoholiriippuvaisten kanssa. Siitä sinä et tuolla juomisella voi tietää mitään.
Kommentti tuohon: kaikkihan varmaan on huomanneet, että nyt on voimakkaasti muotia olla raitis. Suurinta ääntä raittiudestaan julkisuudessa/somessa kuitenkin usein pitävät ihmiset, jotka muutenkin ovat juoneet alkoholia hyvin vähän eivätkä näin ollen tiedä mitään asiasta, josta he puhuvat. Minä ymmärrän, että tämä ärsyttää oikean alkoholiongelman kanssa kamppailevia ja heidän omaisiaan.
Ja alkoholisti taas ei liki milloinkaan myönnä, että hänellä on alkoholiongelma. Esim. alkoholimaksakirroosin kuollut isäni väitti viimeiseen asti, että hän ei juo. Ei myöskään myöntänyt olevansa humalassa, vaikka silmät harittivat ja puhe sammalti (ja viina haisi). Suuttui verisesti, kun asiasta yritti keskustella. Siksi alkoholiongelmista ei puhuta niin julkisesti kuin raittiudesta, koska liikakäyttäjä kieltää ongelmansa. Ja, kyllä se on ongelma, jos elämä menee tissutellessa ja kännätessä.
No on paljon niitäkin jotka ongelmaansa jossain vaiheessa havahtuvat ja sen myöntävät. Tuossa vaiheessa olisi varmaan hyvä jos saisi sitten oikeanlaista tukea eikä sellaista mikä tukee lähinnä ongelman jatkumista, eli liiallinen hyväksyntä ja ymmärtäminen tai päinvastoin pelkkä paheksunta ja negatiiviset ennakkoluulot ei välttämättä oikein auta. Kaikenlainen selittely ja muiden syyttely tms. on varmaan yleistä alkoholisteille ja muille riippuvaisille mutta ei koske kuitenkaan kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa olla rehellinen itselleen ja kysyä, mihin sitä viinaa tarvitsee. Jos rehellisesti arvioiden tarvitsee johonkin, niin vetäköön sitten kurkusta alas. Mutta jos toteaa, että eihän sitä mihinkään oikeastaan tarvitse, niin mitäpä sitä sitten juomaan etenkään, jos ongelmia on aiheutunut.
Ainakin minä "tarvitsen" sitä nautintoa, mikä huippuluokan viinistä tulee (enkä nyt väitä etteikö hiprakassakin ole kiva välillä olla). Tätä ei tietenkään Pirkka-kaljan kittaajat ymmärrä, mutta Suomessa on myös paljon kaltaisiani alkoholin suurkuluttajia, jotka juovat sitä myös ihan oikeasti maun takia. Tämä tietysti edellyttää tietenlaista varallisuutta.
Ai saakeli mikä kommentti. Ihan samaa alkoholia niissä pirkka-kaljoissa on. Sä vaan pidät nousuhumalasta, hienoa itsensä huijaamista jotkut kalliit viinit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui kalliina 15 euron viineistä. Toinen taisi tarkoittaa tonnin viinejä.
En kyllä viitsisi maksaa tonnia viinipöhnästä, kun enää en halua sitä ilmaiseksikaan.
Se on sitä hienompaa humalaa. Somessa monet julkkikset heiluvat hämmästyttävän usein skumppa/viinilasien ja -pullojen kanssa. Istutaan lasin kanssa terdellä, syömässä, laiturilla, uima-altaan reunalla, lentokoneessa, saunassa, bileissä jne. Vaihtakaapa kuvaan Virosta tuotu Saku-kalja, ei ehkä olisi enää ihan yhtä trendikästä menoa seuraajien mielestä, vaikka alkoholin vaikutus on ihan sama siinä tonnin viinissä ja kossupullossa.
Siksi kannattaakin puhua yksinkertaisesti etanolin juomisesta. Samaa etanolia kaikissa pulloissa on erilaisissa paketeissa. Etanolia juodaan sen keskushermostovaikutusten vuoksi. Maun vuoksi etanolia ei tarvita.
6 vuotta ilman alkoholia. En ollut mikään juoppo, mutta kännissä tuli oltua 1-3 kertaa kuukaudessa. Halusin vain lopettaa, koska en saanut juhlimisesta mitään irti tai alkoholista ylipäätään. Olen paljon tasapainoisempi ja skarpimpi ihminen ja masennuskaudet ovat jääneet kokonaan pois. Elämä on paljon parempaa näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui kalliina 15 euron viineistä. Toinen taisi tarkoittaa tonnin viinejä.
En kyllä viitsisi maksaa tonnia viinipöhnästä, kun enää en halua sitä ilmaiseksikaan.
Se on sitä hienompaa humalaa. Somessa monet julkkikset heiluvat hämmästyttävän usein skumppa/viinilasien ja -pullojen kanssa. Istutaan lasin kanssa terdellä, syömässä, laiturilla, uima-altaan reunalla, lentokoneessa, saunassa, bileissä jne. Vaihtakaapa kuvaan Virosta tuotu Saku-kalja, ei ehkä olisi enää ihan yhtä trendikästä menoa seuraajien mielestä, vaikka alkoholin vaikutus on ihan sama siinä tonnin viinissä ja kossupullossa.
Siksi kannattaakin puhua yksinkertaisesti etanolin juomisesta. Samaa etanolia kaikissa pulloissa on erilaisissa paketeissa. Etanolia juodaan sen keskushermostovaikutusten vuoksi. Maun vuoksi etanolia ei tarvita.
Etanolia tarvitaan myös maun vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tissutellut aina, juonut yksin kotona viiniä. Olen naisopettaja. Opiskeluaikana join kämpässäni, yksin. Olen aina ollut yksinäinen ja ulkopuolinen. Jossain välissä menin naimisiin, sain lapset. Koko ajan olen tissutellut. Avioliitossakin olen yksinäinen, tosi kaukana henkisesti miehestäni. Nyt lapset ovat jo muuttaneet pois - nykyään juon viiniä joka päivä. Juon yksinäisyyteeni, alakulooni, surullisuuteeni. Viini saa minut hyvälle tuulelle.
Peitän viinintissuttelulla sitä, että oikeasti olen hyvin hyvin onneton ihminen sisäisesti. Olen ollut onneton koko ikäni, eivätkä mies tai lapset tuoneet onnea (paitsi lapset, mutta nyt he ovat aikuisia, eivätkä tarvitse minua enää). Kyllä, olen myös katkera ja negatiivinen, myrkyllinen ihminen; sitä olen ollut aina.
Suhde mieheen on erittäin etäinen, ja täytän tyhjyyttä juomalla viiniä.
Me emme käy ulkona syömässä tai tee yhtään mitään yhdessä, emme edes syö kotona yhdessä sen jälkeen kun lapset muuttivat omilleen. Emme käyneet ulkona edes nuorempina, toisaalta pienten lasten kanssa se oli mahdotonta koska ei ollut hoitajaa. Rahat olivat tiukilla, olin pitkään kotiäitinä. Niinpä join viiniä
kotona salaa tissutelle, halpaan viiniin kyllä riitti rahaa.Niin että miksi juon? Lapsuudesta asti juontuvaan onnettomaan, surulliseen olooni.
Miten voi päästä eroon lähes 30 vuoden viinitissuttelusta? Viimeisinä kolmena vuotena viinijuonti on lisääntynyt. Nykyään menee viikossa töiden jälkeen lähes pullo valkoviiniä illassa. Koko viikossa kuluu helposti viisi, kuusi pulloa viiniä.
Koska ilmeisesti haluat muutosta, tee se sitä kautta, mikä tuntuu sinulle itsellesi hyvältä. Auttaisi luultavasti käydä juttelemassa jollekin terapia-ammattilaiselle asioista ja saada sitä kautta kiinni omista vahvuuksista ja toiveista. Turha ehkä neuvoa menemään harrastuksiin tms., kun ei tiedä, millainen ihminen olet. Muutoksen lähtökohtana on se, että teet sen omalla tavallasi. Älä jää surkuttelemaan itseäsi; kaikilla täällä on vaikeaa, vaikka toisten vaikeudet eivät aina näy ulkopuolisille. Onnea muutokseen.
Olin tällä viikolla melko stressaantunut töistäni. Nukuin pari yötä melko surkeasti ja unet jäi liian lyhyiksi. Siitä seurasi huono ja väsynyt olo koko seuraavaksi päiväksi.
Eilen join pari isoa olutta illalla ja menin nukkumaan vasta niiden haihtumisen jälkeen. Nukuin hyvin ja nyt on virkeä ja hyvä olo. En todellakaan allekirjoita, että pari annosta alkoholia silloin tällöin vaikuttaa yhtään mihinkään. Ei ainakaan lähellekään samalla tavalla kuin muut ongelmat elämässä.
Joo.
Keväällä aloin käyttää alkoholia niin, että odotin aina, että pääsen vapailla vähän juomaan.
Nyt kesällä olin noin neljä viikkoa juomatta ja huomasin nuo samat asiat, vointi oli hyvä ja tuntui vapaalta ja hyvältä.
Mutta loman lopulla sain taas tuon tunteen, että olispa ihanaa vaan juoda ja tuo sama tunne, että onko tässä vaan palattu lähtöruutuun, vaikka tuo kokeilu oli niin hyvä. Mutta siis tavallaan yllätys.
Mä olen ollut ilman alkoholia 13 kk. Muutos olossani tapahtui pikkuhiljaa ja melko huomaamatta. Jossain kolmen kuukauden kohdalla muistan tunteeneni juurikin vähän pettymystä esim. siitä, että paino ei juurikaan laskenut, enkä muutenkaan huomannut oikein mitään muutoksia muuta kuin tietysti sen, että ei ollut krapulaisia viikonloppuja ja morkkiksia.
Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että mulla ei ole oikein minkäänlaisia ahdistuksen tunteita enää. Siis juurikaan mikään ei tosissaan ahdista. Otin ison asuntolainan lainan juuri yksin ja se tietysti välillä mietityttää ja se, että olenko tehnyt huonon valinnan asunnon suhteen, joka oli aavistuksen ylihintainen. Alkoholia käyttäessäni olisin stressanut näistä ajatuksista todella paljon. Tai itse asiassa en varmaan olisi uskaltanut edes tällaista liikettä tehdä, kun olisin tiennyt, kuinka paljon mua olisi pelottanut.
Olen perusluonteeltani vähän kiukkuinen, eikä se ole miksikään muuttunut. Eikä se, että itken edelleen kaikkea mahdollista. Kummallista ja erilaista entiseen elämääni on kuitenkin se, että huolimatta edelleen jatkuvasti tunteideni ailahtelusta, koen silti oloni jotenkin seesteiseksi ja tasaiseksi. Tätä on tosi vaikea selittää, ehkä joku saman kokenut ymmärtää.
Harrastin liikuntaa kohtuu paljon myös juomisaikoinani eli siinä ei ole tapahtunut muutoksia, eikä painokaan ole edelleenkään laskenut. Voin kuitenkin täysin sanoa, että elämänlaatuni on merkittävästi parempi ilman alkoholia, enkä näe itselläni paluuta entiseen. En halua ajatella, etten koskaan enää joisi mitään, mutta tällä hetkellä ei kiinnosta ollenkaan.
Tautatietona sen verran, että minäkään en pitänyt itseäni juoppona, vaan alkoholin suurkuluttajana. Kun nyt tämän reilun vuoden aikana olen käynyt läpi kaikkia alkoholin huuruisia tapahtumia elämässäni, sanon kyllä, alkoholi on minulle ongelma. En uskalla määritellä itseäni alkoholistiksi (=juoppo), mutta en hallitse alkoholin käyttöä sillä tavalla, että siitä ei olisi mitään haittaa.
Minulla alkoi juuri 2341. viikko ilman alkoholia. En ole oppinut mitään uutta.
Ei nyt millään pahalla, mutta nuo sun juomamäärät on aivan karseita. Miksi juot arkisin?
Ja toinen kysymys, mikä sai oikein lopulta palaamaan? Viina kuitenkin lopulta sai houkuteltua pauloihin? Itse olen ollut juomatta kolme vuotta. Alku oli vallan helppoa ja ihanaa. Ehkä se kolmen kuukauden jälkeen tuleva rajapyykki oli vaikein, silloin mietin usein, että olisipa ihana ottaa. Kyllähän nytkin joskus mietin, mutta lähinnä muistelen sitä järjetöntä juomista. Siinä ei ollut järkeä ollenkaan, nyt kun miettii.
Elämä ei raittiina näin pidemmän päälle ole mitään ruusuilla tanssimista. Olen kuitenkin sanoinkuvaamattoman helpottunut, etten juo. Joskus illalla sängyssä mietin itsekseni ja totean, onneksi en juo. Se vielä puuttuisi, että pää olisi sekaisin..
Joku puhui kalliina 15 euron viineistä. Toinen taisi tarkoittaa tonnin viinejä.