Lue keskustelun säännöt.
Kaverillani on kirjahylly yhä täynnä cd-levyjä ja kirjoja
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa CD-levyissä ja kirjoissa on?
Kaiken kun saa nykyään digitaalisena. Itse kuuntelen kirjat nykyään puhelimesta.
Keräilyharrastuksena LP- ja CD-levyt sekä paperille painetut kirjat ja lehdet ovat huomattavasti mielenkiintoisempia eivätkä ne ole riippuvaisia esimerkiksi nettiyhteydestä. Erilainen käyttöliittymä tuottaa myös erilaisen kokemuksen kuten musiikin kuuntelu kunnollisista stereoista tai painetun kirjan lukeminen ruudun tuijottamisen sijasta. Digitaalinen lataaminen ei myöskään tuota samanlaista muistoa tehdystä hankinnasta kuten "löysin tuon CD:n Anttilan alennuslaarista vuonna 2012".
Tai "sain tuon lahjaksi Häneltä vuonna 1987". :)
Minä en keräile mitään, mutta minulle on kertynyt kiva vinyylikokoelma ja mahtava kirjakokoelma. Katselen kyllä vanhoja musiikkivideoita YouTubesta ja elokuvia suoratoistopalveluista, mutta on ikävä tunne tietää, että niitä katoaa sieltä jatkuvasti ja varoittamatta.
Suoratoistopalvelut ovat kuin syöminen vanhoissa tieteiselokuvissa: ilmassa lilluva avaruusmatkailija nauttii illalliseksi ravintopillerin ja jatkaa sitten lillumistaan. Kirjat ja levyt ovat kuin viiden ruokalajin illallinen pellavaisen pöytäliinan päällä.
Älä nyt viitsi, kyllä se leffa on sama suoratoistonakin. Ja sen voi sieltäkin katsoa monta kertaa. Voi jopa valita ääniraidan, tekstitykset ja muuta, mitä DVD:ssäkin voi tehdä. Ekstrat kuten poistetut kohtaukset löytyvät Youtubesta.
Varmaan ne kommenttiraidat, jota jossain vaiheessa harrastettiin, ovat nyt kadonneet. Mutta kuka niitä oikeasti kuunteli?
Onhan se leffa sama suoratoistonakin, mutta vain silloin, kun se on saatavilla.
Kaikkein inhottavinta suoratoistossa on se, että elokuvassa ei pysty siirtymään eteen- ja taaksepäin "pikakelauksella", pysäyttämään juuri tiettyyn kuvaan ja katsomaan hidastuksia. Varsinkin dokumenteissa siirtyminen, pysähteleminen ja poukkoileminen on aivan olennaista. Fyysisissä tallenteissa on sekin kiva puoli, että lopputekstit ovat tallella eikä mitään tarvitse mennä arpomaan muista lähteistä.
Totta kai pystyy pysäyttämään ja kelaamaan. Siinä alalaidassa menee se punainen viiva, siitä hiirellä eteen- tai taaksepäin, ja pause-napista pysähtyy.
Netflixissä on lisäksi toiminto, jolla voi mennä 10 sekuntia eteen- tai taaksepäin. Varmaan riippuu suoratoistosta, miten nämä on järjestetty.
Pystyykö DVD-soittimella oikeasti hidastamaan kuvaa? En muista koskaan käyttäneeni tuota.
Et siis ole koskaan käyttänyt kunnollista kaukosäädintä fyysisellä tallenteella tai tallentavalla digiboksilla. Hiiri on käsittämättömän kömpelö kapine ja antamasi esimerkit ovat suorastaan itkettäviä. Hellyttäviä kyllä, koska et selvästi tiedä paremmasta. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on iso kaappi täynnä Blu Ray -elokuvia. Sitä ennen oli VHS- ja sitten DVD -elokuvia ja viimeisimmäksi nyt sitten Blu Rayt. Olen aina kerännyt elokuvia, en käytä mitään suoratoistopalveluita, vaan haluan itselleni fyysisen kokoelman. Just tilasin 10 kpl lisää CDONilta.
Mitä järkeä?
Esimerkiksi kaikin puolin parempi kuvanlaatu ja mahdollisuus katsoa sitä mitä haluaa. Suoratoistopalveluissa elokuvat tulevat ja menevät, etkä pysty siihen vaikuttamaan millään tavalla.
Nykyään onkin järkevintä katsoa elokuvat kotona bluraylta, kun leffateatterissakaan ei enää näe oikeita filmejä vaan pelkkää digiä.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole pystynyt enää lukemaan kirjoja sairastumisen jälkeen. Toivottavasti vielä jossain vaiheessa pystyn lukemaan. Nykyään kuuntelen siis äänikirjoja. Kirjat ovat kyllä edelleen kirjahyllyssä enkä aio luopua niistä.
Mikä sairaus se tommonen on?
Vierailija kirjoitti:
Olen 46v mies ja kyllä mullakin on edelleen cd-levyjä ja jopa kasettejakin. Lisäksi Blu-Ray, ja DVD elokuva, jopa VHS kasettejakin, koska omistan edelleen kunnossa olevan vhs-nauhurin.
En ole koskaan käyttänyt Spotifya, joku 10v sitten oli jonkunaikaa Netflix, mutta lakkautin senkin enkä ole mitään muitakaan maksullisia suoratoistopalveluja sen jälkeen hankkinut. En pidä semmoisista mitkä imee joka kuukausi rahaa tililtä kuin loiset. Pidän paljon enemmän siitä, että kerran maksat tuotteen ja sitten se on käytettävissä jatkuvasti milloin vain ilman lisämaksuja.
Kirjoja ei hiveästi ole koskaan ollutkaan, mutta lehtiä kylläkin, enkä ole niitäkään heittämässä pois.
Sama täällä vhs-kasetteja löytyy joku 70 kappaletta ja myös c-kasetteja joita kuuntelen aina välillä mankalla. Yksi vhs-nauhuri hajosi mutta toinen vielä toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on paljon kirjoja, CDtä ja DVDtä. Ehkä vanhanaikaista, mutta ei kiinnosta. Ensinnäkin tykkään lukea fyysisiä kirjoja, en e-kirjoja, ja koska muistini on visuaalinen, äänikirjat eivät toimi (henkilöt menevät sekaisin, faktat unohtuvat jne). Kirjoja pystyn lukemaan vaikka ilman sähköjä kynttilänvalossa. Lisäksi kaikkia ei saa sähköisessä muodossa, ja kalliksikin tulisi jos nyt ryhtyisi korvaamaan 40 vuoden aikana kertyneitä kirjoja (joista iso osa saatu lahjoina tai ostettu parilla eurolla kirppikseltä) uusilla sähköisillä versioilla!
CDtä tykkään kuunnella kokonaisuuksina, jos nyt joku biisi ei miellytä, hyppään yli. Spotifyta ei ole, jos haluan hyppiä eri artistien välillä kuuntelen YouTubesta. Levyjen ostolla myös tuen artisteja, monihan pitää esim Spotifyta ihan riistofirmana.
DVDt haluan, koska en luota siihen että suoratoistopalvelusta löytyvät kaikki mieluisat sarjat ja elokuvat silloin kun niitä haluan katsoa. Näistäkin iso osa on hommattu eurolla tai parilla käytettynä. Mitään Netflixiä tms en tilaa.
Tämä sopii minulle, jos joku toinen haluaa kaiken sähköisessä muodossa niin ihan sama, siitä vaan. Ihmiset kun ovat erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat ovat hyvä vaihtoehto sokeille ja vanhuksille, jotka eivät esim. näe kunnolla pientä tekstiä. Kaikille muille, joilla siis ei ole fyysisiä esteitä lukea, äänikirjat ovat tyhmennyslaitteita. Aivot työskentelevät ihan eri tavalla kuunnellessa ja lukiessa. Ihmiset kuvittelee että kirjojen kuunteleminen olisi sama asia kuin niiden lukeminen. Ei ole. Mutta hyvin kuvaavaa tälle ajalle että ihmiset kuvittelee näin. Halutaan tietää mistä puhutaan ja mitä kirjallisuudessa tapahtuu, mutta ei kuitenkaan ehditä/jakseta/viitsitä vaivautua lukemaan ja sitten kuunnellaan äänikirja, jotta ei vaikutettaisi typerältä keskusteluissa muiden kanssa. Itsepetosta.
Eiväthän äänikirja ja oikea kirja sulje toisiaan pois! Minä käytän molempia, äänikirjoja töissä ja autossa, paperikirjoja ja e-kirjoja vapaalla.
Minä käytän äänikirjoja nukahtamiseen. En ole vielä kertaakaan pysynyt hereillä yli viittätoista minuuttia äänikirjan parissa. Tai kuunnelman, jossa on äänitehosteita mukana. Autonratissa en uskalla ajatellakaan äänikirjan kuuntelemista.
Äänikirjojen teksti kulkee sanojen nauhana korvien läpi ilman mitään kiinnekohtaa. Henkilöiden nimet eivät pysy muistissani sen enempää kuin juonenkäänteetkään. En tiedä, mikä aivoissani on niin erilaista kuin niillä, jotka tykkäävät äänikirjoista. Minäkin haluaisin tykätä, mutta en vain hahmota niitä ollenkaan.
Etkö lapsenakaan hahmottanut sinulle luettuja lastenkirjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole pystynyt enää lukemaan kirjoja sairastumisen jälkeen. Toivottavasti vielä jossain vaiheessa pystyn lukemaan. Nykyään kuuntelen siis äänikirjoja. Kirjat ovat kyllä edelleen kirjahyllyssä enkä aio luopua niistä.
Mikä sairaus se tommonen on?
Vaikka joku mikä tilapäisesti heikentää näkökykyä.
-Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole pystynyt enää lukemaan kirjoja sairastumisen jälkeen. Toivottavasti vielä jossain vaiheessa pystyn lukemaan. Nykyään kuuntelen siis äänikirjoja. Kirjat ovat kyllä edelleen kirjahyllyssä enkä aio luopua niistä.
Mikä sairaus se tommonen on?
Yksi tuttu ei pysty juurikaan lukemaan kirjoja migreenin takia.
Alapeukuttajille tiedoksi, tiedän kyllä ettei migreeni kaikilla vaikeuta lukemista. Olen migreenikko itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat ovat hyvä vaihtoehto sokeille ja vanhuksille, jotka eivät esim. näe kunnolla pientä tekstiä. Kaikille muille, joilla siis ei ole fyysisiä esteitä lukea, äänikirjat ovat tyhmennyslaitteita. Aivot työskentelevät ihan eri tavalla kuunnellessa ja lukiessa. Ihmiset kuvittelee että kirjojen kuunteleminen olisi sama asia kuin niiden lukeminen. Ei ole. Mutta hyvin kuvaavaa tälle ajalle että ihmiset kuvittelee näin. Halutaan tietää mistä puhutaan ja mitä kirjallisuudessa tapahtuu, mutta ei kuitenkaan ehditä/jakseta/viitsitä vaivautua lukemaan ja sitten kuunnellaan äänikirja, jotta ei vaikutettaisi typerältä keskusteluissa muiden kanssa. Itsepetosta.
Eiväthän äänikirja ja oikea kirja sulje toisiaan pois! Minä käytän molempia, äänikirjoja töissä ja autossa, paperikirjoja ja e-kirjoja vapaalla.
Minä käytän äänikirjoja nukahtamiseen. En ole vielä kertaakaan pysynyt hereillä yli viittätoista minuuttia äänikirjan parissa. Tai kuunnelman, jossa on äänitehosteita mukana. Autonratissa en uskalla ajatellakaan äänikirjan kuuntelemista.
Äänikirjojen teksti kulkee sanojen nauhana korvien läpi ilman mitään kiinnekohtaa. Henkilöiden nimet eivät pysy muistissani sen enempää kuin juonenkäänteetkään. En tiedä, mikä aivoissani on niin erilaista kuin niillä, jotka tykkäävät äänikirjoista. Minäkin haluaisin tykätä, mutta en vain hahmota niitä ollenkaan.
Etkö lapsenakaan hahmottanut sinulle luettuja lastenkirjoja?
Useimmissa oli kuvia joita katsoa koko ajan/välillä, mutta sen enempää en muista kun opin lukemaan 4-vuotiaana ja sen jälkeen luin itse.
-Eri, mutta jolle myöskään äänikirjat eivät toimi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 46v mies ja kyllä mullakin on edelleen cd-levyjä ja jopa kasettejakin. Lisäksi Blu-Ray, ja DVD elokuva, jopa VHS kasettejakin, koska omistan edelleen kunnossa olevan vhs-nauhurin.
En ole koskaan käyttänyt Spotifya, joku 10v sitten oli jonkunaikaa Netflix, mutta lakkautin senkin enkä ole mitään muitakaan maksullisia suoratoistopalveluja sen jälkeen hankkinut. En pidä semmoisista mitkä imee joka kuukausi rahaa tililtä kuin loiset. Pidän paljon enemmän siitä, että kerran maksat tuotteen ja sitten se on käytettävissä jatkuvasti milloin vain ilman lisämaksuja.
Kirjoja ei hiveästi ole koskaan ollutkaan, mutta lehtiä kylläkin, enkä ole niitäkään heittämässä pois.
Sama täällä vhs-kasetteja löytyy joku 70 kappaletta ja myös c-kasetteja joita kuuntelen aina välillä mankalla. Yksi vhs-nauhuri hajosi mutta toinen vielä toimii.
Videonauhurin omistamisessa on sekin hyvä puoli, että jos haluaa lainata kirjastosta jonkin tietyn leffan, niin se saattaa löytyä kirjastosta vhs-kasettina vaikka dvd:nä ei löytyisikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat ovat hyvä vaihtoehto sokeille ja vanhuksille, jotka eivät esim. näe kunnolla pientä tekstiä. Kaikille muille, joilla siis ei ole fyysisiä esteitä lukea, äänikirjat ovat tyhmennyslaitteita. Aivot työskentelevät ihan eri tavalla kuunnellessa ja lukiessa. Ihmiset kuvittelee että kirjojen kuunteleminen olisi sama asia kuin niiden lukeminen. Ei ole. Mutta hyvin kuvaavaa tälle ajalle että ihmiset kuvittelee näin. Halutaan tietää mistä puhutaan ja mitä kirjallisuudessa tapahtuu, mutta ei kuitenkaan ehditä/jakseta/viitsitä vaivautua lukemaan ja sitten kuunnellaan äänikirja, jotta ei vaikutettaisi typerältä keskusteluissa muiden kanssa. Itsepetosta.
Eiväthän äänikirja ja oikea kirja sulje toisiaan pois! Minä käytän molempia, äänikirjoja töissä ja autossa, paperikirjoja ja e-kirjoja vapaalla.
Minä käytän äänikirjoja nukahtamiseen. En ole vielä kertaakaan pysynyt hereillä yli viittätoista minuuttia äänikirjan parissa. Tai kuunnelman, jossa on äänitehosteita mukana. Autonratissa en uskalla ajatellakaan äänikirjan kuuntelemista.
Äänikirjojen teksti kulkee sanojen nauhana korvien läpi ilman mitään kiinnekohtaa. Henkilöiden nimet eivät pysy muistissani sen enempää kuin juonenkäänteetkään. En tiedä, mikä aivoissani on niin erilaista kuin niillä, jotka tykkäävät äänikirjoista. Minäkin haluaisin tykätä, mutta en vain hahmota niitä ollenkaan.
Etkö lapsenakaan hahmottanut sinulle luettuja lastenkirjoja?
Useimmissa oli kuvia joita katsoa koko ajan/välillä, mutta sen enempää en muista kun opin lukemaan 4-vuotiaana ja sen jälkeen luin itse.
-Eri, mutta jolle myöskään äänikirjat eivät toimi
Veikkaan, että jos vain sitkeästi kuuntelisit äänikirjoja, niin ne jossain vaiheessa alkaisivat toimia. Harjoitus tekee mestarin, niin kuin sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa CD-levyissä ja kirjoissa on?
Kaiken kun saa nykyään digitaalisena. Itse kuuntelen kirjat nykyään puhelimesta.
Kaikkea ei saa digitaalisena. Kaunokirjallisuutta varsinkaan, mutta myös ammatissani tarvitsemastani aineistosta suurin osa on hyvä olla myös perinteisessä paperisessa muodossa.
Toki digitaalinen tieto on monissa suhteissa paremmin käytettävissä kuin paperimuotoinen. Mutta skannerit on keksitty, ja usein on parempi piirtää kynällä, ottaa siitä kuva ja lähettää eteenpäin kuin yrittää kömpelöillä kuvankäsittelyohjelmilla esittää sanottavansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa CD-levyissä ja kirjoissa on?
Kaiken kun saa nykyään digitaalisena. Itse kuuntelen kirjat nykyään puhelimesta.
Olen aika varma, että isoa osaa noista kirjoista mitä tuossa hyllyssä on ei saa digitaalisena edes luettavassa muodossa, äänikirjasta puhumattakaan. Levyissäkin on useita joita ei ihan heti ehkä löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa CD-levyissä ja kirjoissa on?
Kaiken kun saa nykyään digitaalisena. Itse kuuntelen kirjat nykyään puhelimesta.
Keräilyharrastuksena LP- ja CD-levyt sekä paperille painetut kirjat ja lehdet ovat huomattavasti mielenkiintoisempia eivätkä ne ole riippuvaisia esimerkiksi nettiyhteydestä. Erilainen käyttöliittymä tuottaa myös erilaisen kokemuksen kuten musiikin kuuntelu kunnollisista stereoista tai painetun kirjan lukeminen ruudun tuijottamisen sijasta. Digitaalinen lataaminen ei myöskään tuota samanlaista muistoa tehdystä hankinnasta kuten "löysin tuon CD:n Anttilan alennuslaarista vuonna 2012".
Tai "sain tuon lahjaksi Häneltä vuonna 1987". :)
Minä en keräile mitään, mutta minulle on kertynyt kiva vinyylikokoelma ja mahtava kirjakokoelma. Katselen kyllä vanhoja musiikkivideoita YouTubesta ja elokuvia suoratoistopalveluista, mutta on ikävä tunne tietää, että niitä katoaa sieltä jatkuvasti ja varoittamatta.
Suoratoistopalvelut ovat kuin syöminen vanhoissa tieteiselokuvissa: ilmassa lilluva avaruusmatkailija nauttii illalliseksi ravintopillerin ja jatkaa sitten lillumistaan. Kirjat ja levyt ovat kuin viiden ruokalajin illallinen pellavaisen pöytäliinan päällä.
Älä nyt viitsi, kyllä se leffa on sama suoratoistonakin. Ja sen voi sieltäkin katsoa monta kertaa. Voi jopa valita ääniraidan, tekstitykset ja muuta, mitä DVD:ssäkin voi tehdä. Ekstrat kuten poistetut kohtaukset löytyvät Youtubesta.
Varmaan ne kommenttiraidat, jota jossain vaiheessa harrastettiin, ovat nyt kadonneet. Mutta kuka niitä oikeasti kuunteli?
Onhan se leffa sama suoratoistonakin, mutta vain silloin, kun se on saatavilla.
Kaikkein inhottavinta suoratoistossa on se, että elokuvassa ei pysty siirtymään eteen- ja taaksepäin "pikakelauksella", pysäyttämään juuri tiettyyn kuvaan ja katsomaan hidastuksia. Varsinkin dokumenteissa siirtyminen, pysähteleminen ja poukkoileminen on aivan olennaista. Fyysisissä tallenteissa on sekin kiva puoli, että lopputekstit ovat tallella eikä mitään tarvitse mennä arpomaan muista lähteistä.
Totta kai pystyy pysäyttämään ja kelaamaan. Siinä alalaidassa menee se punainen viiva, siitä hiirellä eteen- tai taaksepäin, ja pause-napista pysähtyy.
Netflixissä on lisäksi toiminto, jolla voi mennä 10 sekuntia eteen- tai taaksepäin. Varmaan riippuu suoratoistosta, miten nämä on järjestetty.
Pystyykö DVD-soittimella oikeasti hidastamaan kuvaa? En muista koskaan käyttäneeni tuota.
Joillakin DVD-soittimilla pystyy, toisilla ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole pystynyt enää lukemaan kirjoja sairastumisen jälkeen. Toivottavasti vielä jossain vaiheessa pystyn lukemaan. Nykyään kuuntelen siis äänikirjoja. Kirjat ovat kyllä edelleen kirjahyllyssä enkä aio luopua niistä.
Mikä sairaus se tommonen on?
Diabetes voi viedä näön siten jotten pysty välillä lukemaan jos teksti ei ole esim. riittävän suurta. Oireet ja näkö vaihtelevat hurjasti, näen tänään mutten kenties ensi viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole pystynyt enää lukemaan kirjoja sairastumisen jälkeen. Toivottavasti vielä jossain vaiheessa pystyn lukemaan. Nykyään kuuntelen siis äänikirjoja. Kirjat ovat kyllä edelleen kirjahyllyssä enkä aio luopua niistä.
Mikä sairaus se tommonen on?
Yksi tuttu ei pysty juurikaan lukemaan kirjoja migreenin takia.
Alapeukuttajille tiedoksi, tiedän kyllä ettei migreeni kaikilla vaikeuta lukemista. Olen migreenikko itsekin.
Okei. Voi olla ihmisiä jotka eivät sairauden vuoksi voi lukea. Ei kyllä ole pakkokaan. Hyvä että on vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat ovat hyvä vaihtoehto sokeille ja vanhuksille, jotka eivät esim. näe kunnolla pientä tekstiä. Kaikille muille, joilla siis ei ole fyysisiä esteitä lukea, äänikirjat ovat tyhmennyslaitteita. Aivot työskentelevät ihan eri tavalla kuunnellessa ja lukiessa. Ihmiset kuvittelee että kirjojen kuunteleminen olisi sama asia kuin niiden lukeminen. Ei ole. Mutta hyvin kuvaavaa tälle ajalle että ihmiset kuvittelee näin. Halutaan tietää mistä puhutaan ja mitä kirjallisuudessa tapahtuu, mutta ei kuitenkaan ehditä/jakseta/viitsitä vaivautua lukemaan ja sitten kuunnellaan äänikirja, jotta ei vaikutettaisi typerältä keskusteluissa muiden kanssa. Itsepetosta.
Eiväthän äänikirja ja oikea kirja sulje toisiaan pois! Minä käytän molempia, äänikirjoja töissä ja autossa, paperikirjoja ja e-kirjoja vapaalla.
Minä käytän äänikirjoja nukahtamiseen. En ole vielä kertaakaan pysynyt hereillä yli viittätoista minuuttia äänikirjan parissa. Tai kuunnelman, jossa on äänitehosteita mukana. Autonratissa en uskalla ajatellakaan äänikirjan kuuntelemista.
Äänikirjojen teksti kulkee sanojen nauhana korvien läpi ilman mitään kiinnekohtaa. Henkilöiden nimet eivät pysy muistissani sen enempää kuin juonenkäänteetkään. En tiedä, mikä aivoissani on niin erilaista kuin niillä, jotka tykkäävät äänikirjoista. Minäkin haluaisin tykätä, mutta en vain hahmota niitä ollenkaan.
Kuinka sitten hahmotat esim. radio-ohjelmia tai yleensä ihmisten puheita ja keskusteluja? Täytyyhän niistä jotain jäädä mieleen, muuten sitä olisi aika avuton jos ei muistaisi mitään juttuja joita on kuullut.
Meillä on VHS kasettejakin ja DVD ja CD levyjä.
Jokaisella saa olla mitä ite haluaa.
Eikä kaikkea saa digitaalisena.
Itse en ole pystynyt enää lukemaan kirjoja sairastumisen jälkeen. Toivottavasti vielä jossain vaiheessa pystyn lukemaan. Nykyään kuuntelen siis äänikirjoja. Kirjat ovat kyllä edelleen kirjahyllyssä enkä aio luopua niistä.