Lue keskustelun säännöt.
Kaverillani on kirjahylly yhä täynnä cd-levyjä ja kirjoja
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on seinän kokoinen kirjahylly, jossa ylimmät rivit ovat täynnä kirjoja ja alin rivi on omistettu levyille. Siis vinyylisille LP-levyille. :)
Vinyylit ovat p***seestä. Kuka urpo jaksaa kuunnella samat biisit samassa järjestyksessä ja sitten vaihtaa puolta
Vinyylien idea nimenomaan on se, että levyn puoliskot tai koko levy sinänsä muodostaa yhden ehjän kokonaisuuden.
On monia tunnettuja levyjä, joissa se A-puoli on luonteeltaan vähän erilainen kuin se B-puoli, mutta molemmat puoliskot ovat hyvin ehjiä sinänsä. Ja se, että ei heti rupea skippaamaan kappaleita kun tuntuu vähänkin tylsältä, niin on pelkästään hyvä asia. Se kasvattaa pitkäjänteisyyttä.
LP:ssä oli se hyvä puoli, että kun formaatille ei voinut laittaa kovin paljon tavaraa, niin sinne päätyi sitten se ehdoton huippu artistin tuotannosta.
Cd on jo pilannut tätä kun levylle on voinut laittaa täysin turhaa täytemateriaalia.
LP-levy jossa on yhteensä 10 kpl, on ihanteellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monesti ihmisillä silmät vääntyy päässä kun kerron kerääväni vinyyleitä! "täh vinyyleitä" kyllä VINYYLEITÄ! en käytä spotifytä enkä todellakaan kuuntele äänikirjoja! sehän onse juttu kun saat ite hypistellä vinyyleitä tai kirjoja! ihme touhua nykyään kun puhelimen kautta kattellaa leffoja, kuunnellaa musaa yms yms....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa CD-levyissä ja kirjoissa on?
Kaiken kun saa nykyään digitaalisena. Itse kuuntelen kirjat nykyään puhelimesta.
Keräilyharrastuksena LP- ja CD-levyt sekä paperille painetut kirjat ja lehdet ovat huomattavasti mielenkiintoisempia eivätkä ne ole riippuvaisia esimerkiksi nettiyhteydestä. Erilainen käyttöliittymä tuottaa myös erilaisen kokemuksen kuten musiikin kuuntelu kunnollisista stereoista tai painetun kirjan lukeminen ruudun tuijottamisen sijasta. Digitaalinen lataaminen ei myöskään tuota samanlaista muistoa tehdystä hankinnasta kuten "löysin tuon CD:n Anttilan alennuslaarista vuonna 2012".
Tai "sain tuon lahjaksi Häneltä vuonna 1987". :)
Minä en keräile mitään, mutta minulle on kertynyt kiva vinyylikokoelma ja mahtava kirjakokoelma. Katselen kyllä vanhoja musiikkivideoita YouTubesta ja elokuvia suoratoistopalveluista, mutta on ikävä tunne tietää, että niitä katoaa sieltä jatkuvasti ja varoittamatta.
Suoratoistopalvelut ovat kuin syöminen vanhoissa tieteiselokuvissa: ilmassa lilluva avaruusmatkailija nauttii illalliseksi ravintopillerin ja jatkaa sitten lillumistaan. Kirjat ja levyt ovat kuin viiden ruokalajin illallinen pellavaisen pöytäliinan päällä.
Outo ajatus, että kirjojen lukija on "jämähtänyt menneeseen". Kirjakauppoja on edelleen olemassa ja monia kirjoja ei saa äänikirjana eikä Kindlen kautta. Ja moni nyt vaan tykkää enemmän lukemisesta kuin kuuntelemisesta.
Mulla on ainakin monta kirjaa, jotka edustavat muistoja, enkä haluaisikaan heittää niitä pois, vaikken enää koskaan lukisi niitä.
CD-levyjä en itse enää kuuntele, mutta varmaan moni kuuntele mieluummin niitä kuin maksaa 10 euroa kuussa Spotifystä, tai etsii biisit vähän huonolaatuisempana Youtubesta.
Äänikirja- ja muut palvelut ovat tilapäinen asia, joka voi joskus kadota kokonaan. Kirjat eivät häviä mihinkään, ellei nyt tule joku tulipalo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cd-levyt on nostalgiaa nuorelle sukupolvelle, kuten vinyylit meille vanhemmille. Tyttäreni osti juuri cd-soittimen. Siihen löytyy levyjäkin pikkurahalla. Hauska harrastus. Toisinaan on meditatiivista laittaa digilaitteet pois ja ottaa ajatuksella CD-levy kuunneltavaksi. Levyjen kannet kertovat omaa kieltänsä.
Kirjat ja cd-levyt ovat erittäin hieno sisustuselementti. Näyttävät mielestäni paljon kivemmalta kuin kirjahyllyyn esille asetettu padi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjahylly kertoo ihmisestä valtavan paljon. Kylässä käydessäni katson aina kirjahyllyn läpi, jos vaan mahdollista. Jos kirjahyllyä ei edes ole, on syytä huolestua. Silloin ihan kaikki ei ole kohdillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
monesti ihmisillä silmät vääntyy päässä kun kerron kerääväni vinyyleitä! "täh vinyyleitä" kyllä VINYYLEITÄ! en käytä spotifytä enkä todellakaan kuuntele äänikirjoja! sehän onse juttu kun saat ite hypistellä vinyyleitä tai kirjoja! ihme touhua nykyään kun puhelimen kautta kattellaa leffoja, kuunnellaa musaa yms yms....
Se juttu on nimenomaan se, että ei tuijota yhtään mitään NÄYTTÖÄ missään laitteessa! Koska sitä näyttöä tuijottaa muutenkin päivän aikana vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa CD-levyissä ja kirjoissa on?
Kaiken kun saa nykyään digitaalisena. Itse kuuntelen kirjat nykyään puhelimesta.
Keräilyharrastuksena LP- ja CD-levyt sekä paperille painetut kirjat ja lehdet ovat huomattavasti mielenkiintoisempia eivätkä ne ole riippuvaisia esimerkiksi nettiyhteydestä. Erilainen käyttöliittymä tuottaa myös erilaisen kokemuksen kuten musiikin kuuntelu kunnollisista stereoista tai painetun kirjan lukeminen ruudun tuijottamisen sijasta. Digitaalinen lataaminen ei myöskään tuota samanlaista muistoa tehdystä hankinnasta kuten "löysin tuon CD:n Anttilan alennuslaarista vuonna 2012".
Tai "sain tuon lahjaksi Häneltä vuonna 1987". :)
Minä en keräile mitään, mutta minulle on kertynyt kiva vinyylikokoelma ja mahtava kirjakokoelma. Katselen kyllä vanhoja musiikkivideoita YouTubesta ja elokuvia suoratoistopalveluista, mutta on ikävä tunne tietää, että niitä katoaa sieltä jatkuvasti ja varoittamatta.
Suoratoistopalvelut ovat kuin syöminen vanhoissa tieteiselokuvissa: ilmassa lilluva avaruusmatkailija nauttii illalliseksi ravintopillerin ja jatkaa sitten lillumistaan. Kirjat ja levyt ovat kuin viiden ruokalajin illallinen pellavaisen pöytäliinan päällä.
Älä nyt viitsi, kyllä se leffa on sama suoratoistonakin. Ja sen voi sieltäkin katsoa monta kertaa. Voi jopa valita ääniraidan, tekstitykset ja muuta, mitä DVD:ssäkin voi tehdä. Ekstrat kuten poistetut kohtaukset löytyvät Youtubesta.
Varmaan ne kommenttiraidat, jota jossain vaiheessa harrastettiin, ovat nyt kadonneet. Mutta kuka niitä oikeasti kuunteli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on seinän kokoinen kirjahylly, jossa ylimmät rivit ovat täynnä kirjoja ja alin rivi on omistettu levyille. Siis vinyylisille LP-levyille. :)
Vinyylit ovat p***seestä. Kuka urpo jaksaa kuunnella samat biisit samassa järjestyksessä ja sitten vaihtaa puolta
Vinyylien idea nimenomaan on se, että levyn puoliskot tai koko levy sinänsä muodostaa yhden ehjän kokonaisuuden.
On monia tunnettuja levyjä, joissa se A-puoli on luonteeltaan vähän erilainen kuin se B-puoli, mutta molemmat puoliskot ovat hyvin ehjiä sinänsä. Ja se, että ei heti rupea skippaamaan kappaleita kun tuntuu vähänkin tylsältä, niin on pelkästään hyvä asia. Se kasvattaa pitkäjänteisyyttä.
LP:ssä oli se hyvä puoli, että kun formaatille ei voinut laittaa kovin paljon tavaraa, niin sinne päätyi sitten se ehdoton huippu artistin tuotannosta.
Cd on jo pilannut tätä kun levylle on voinut laittaa täysin turhaa täytemateriaalia.
LP-levy jossa on yhteensä 10 kpl, on ihanteellinen.
Museoautokin on ihan kätevä. Ja hevosvankkurit.
Vierailija kirjoitti:
Vinyyleissä on se huono puoli, että kun niistä joutuu maksamaan niin paljon, niin eihän niitä raaski käyttää ollenkaan musiikin kuunteluun. Kansia voi ihailla ja sitten kuunnella sen musan digitaalisena, että vinyyli säilyy hyvässä kunnossa.
Vinyylejä voi soittaa laserillakin, mikä ei kuluta levyä. Melko kalliitahan nuo soittimet kyllä ovat, kun käytetystäkin pyydetää 8500€.
https://usato.audiograffiti.com/annunci/giradischi-bracci-testine/14599…
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äänikirjat ovat hyvä vaihtoehto sokeille ja vanhuksille, jotka eivät esim. näe kunnolla pientä tekstiä. Kaikille muille, joilla siis ei ole fyysisiä esteitä lukea, äänikirjat ovat tyhmennyslaitteita. Aivot työskentelevät ihan eri tavalla kuunnellessa ja lukiessa. Ihmiset kuvittelee että kirjojen kuunteleminen olisi sama asia kuin niiden lukeminen. Ei ole. Mutta hyvin kuvaavaa tälle ajalle että ihmiset kuvittelee näin. Halutaan tietää mistä puhutaan ja mitä kirjallisuudessa tapahtuu, mutta ei kuitenkaan ehditä/jakseta/viitsitä vaivautua lukemaan ja sitten kuunnellaan äänikirja, jotta ei vaikutettaisi typerältä keskusteluissa muiden kanssa. Itsepetosta.
Eiväthän äänikirja ja oikea kirja sulje toisiaan pois! Minä käytän molempia, äänikirjoja töissä ja autossa, paperikirjoja ja e-kirjoja vapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on iso kaappi täynnä Blu Ray -elokuvia. Sitä ennen oli VHS- ja sitten DVD -elokuvia ja viimeisimmäksi nyt sitten Blu Rayt. Olen aina kerännyt elokuvia, en käytä mitään suoratoistopalveluita, vaan haluan itselleni fyysisen kokoelman. Just tilasin 10 kpl lisää CDONilta.
Mitä järkeä?
En tykkää suoratoistopalveluista ja haluan ne elokuvat itselleni sinne hyllyyn. Kai niitä järjettömämpiäkin asioita voisi tehdä.
Tuohan on pelkästään järkevää, jos haluaa olla varma että voi katsoa leffan uudestaan silloin kun haluaa. Suoratoistopalveluissa valikoimat vaihtelee, joku leffa ei ehkä olekaan siellä enää puolen vuoden tai vuoden päästä. Ja esim. monia taideleffoja siellä ei ole ollenkaan.
Ongelma tuossa on vain se, että pitää olla aina toimiva ja telkkariin tai tietokoneeseen liitettävä bluray-soitin. Mutta jos jollain on vielä LP-levyjä, niin ehkä blueraytkin jäävät elämään.
Mietin vaan, miten kauan tehdään vielä telkkareita, joihin saa soittimen kiinni. Jos kaikki muuttuu langattomaksi, niin ehkä tulevaisuuden TV:hen ei voi liittääkään enää mitään, muuten kuin bluetoothilla.
Ellei tämä muutu toisin päin, ja suoratoistopalvelut menettäisivät asiakkaita. Saa nähdä.
Luuleeko tämä pökiö aloittaja, että kaikki maailman kirjat on saatavissa e- tai äänikirjana? Tai kaikki maailman leffat netissä/suoratoistona? Ei edes murto-osaa! Ja yhtä ainutta kirjaa en digitaalisena lue, saati kuuntele.
Tämä on palstan kirjahyllyhullu, joka jankuttaa e-kirjoista kuin messiaan toisesta tulemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on iso kaappi täynnä Blu Ray -elokuvia. Sitä ennen oli VHS- ja sitten DVD -elokuvia ja viimeisimmäksi nyt sitten Blu Rayt. Olen aina kerännyt elokuvia, en käytä mitään suoratoistopalveluita, vaan haluan itselleni fyysisen kokoelman. Just tilasin 10 kpl lisää CDONilta.
Mitä järkeä?
En tykkää suoratoistopalveluista ja haluan ne elokuvat itselleni sinne hyllyyn. Kai niitä järjettömämpiäkin asioita voisi tehdä.
Tuohan on pelkästään järkevää, jos haluaa olla varma että voi katsoa leffan uudestaan silloin kun haluaa. Suoratoistopalveluissa valikoimat vaihtelee, joku leffa ei ehkä olekaan siellä enää puolen vuoden tai vuoden päästä. Ja esim. monia taideleffoja siellä ei ole ollenkaan.
Ongelma tuossa on vain se, että pitää olla aina toimiva ja telkkariin tai tietokoneeseen liitettävä bluray-soitin. Mutta jos jollain on vielä LP-levyjä, niin ehkä blueraytkin jäävät elämään.
Jos hankkii jonkun kunnon television (OLED) ja kunnon äänentoiston siihen, niin kyllä se bluray-soitin on silloin aika lailla itsestäänselvyys mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on iso kaappi täynnä Blu Ray -elokuvia. Sitä ennen oli VHS- ja sitten DVD -elokuvia ja viimeisimmäksi nyt sitten Blu Rayt. Olen aina kerännyt elokuvia, en käytä mitään suoratoistopalveluita, vaan haluan itselleni fyysisen kokoelman. Just tilasin 10 kpl lisää CDONilta.
Mitä järkeä?
En tykkää suoratoistopalveluista ja haluan ne elokuvat itselleni sinne hyllyyn. Kai niitä järjettömämpiäkin asioita voisi tehdä.
Tuohan on pelkästään järkevää, jos haluaa olla varma että voi katsoa leffan uudestaan silloin kun haluaa. Suoratoistopalveluissa valikoimat vaihtelee, joku leffa ei ehkä olekaan siellä enää puolen vuoden tai vuoden päästä. Ja esim. monia taideleffoja siellä ei ole ollenkaan.
Ongelma tuossa on vain se, että pitää olla aina toimiva ja telkkariin tai tietokoneeseen liitettävä bluray-soitin. Mutta jos jollain on vielä LP-levyjä, niin ehkä blueraytkin jäävät elämään.
Mietin vaan, miten kauan tehdään vielä telkkareita, joihin saa soittimen kiinni. Jos kaikki muuttuu langattomaksi, niin ehkä tulevaisuuden TV:hen ei voi liittääkään enää mitään, muuten kuin bluetoothilla.
Ellei tämä muutu toisin päin, ja suoratoistopalvelut menettäisivät asiakkaita. Saa nähdä.
Läppäreissä ei taida olla enää CD/DVD-asemaa ollenkaan, ainakaan Macbookissa. Milläpä niitä DVD:itä sieltä katselisi?
Minulla on 1980- ja 1990-luvuilta uutena ostettuja LP-levyjä, joita olen kuunnellut vuosien varrella säännöllisesti mutta ei niiden kunto ole kärsinyt normaalissa käytössä. Useiden klassikkoalbumien osalta olen sittemmin hankkinut 2 CD:n remasteroituja deluxe versioita noiden vanhojen vinyylien rinnalle. Levykokoelmanhan on osa myös omaa henkilöhistoriaa.