Lue keskustelun säännöt.
Iltalehti paljastaa: tällaisia ovat Suomen työttömät - yksi käyrä näyttää hälytysmerkkiä työmarkkinoilta
03.09.2021 |
"Suomessa on tällä hetkellä vapaana poikkeuksellisen suuri määrä työpaikkoja. Ongelmana on se, että työnhakijoita on harvinaisen vähän, vaikka työttömiä on noin 300 000.
Kun koronapandemia alkaa hiljalleen väistyä, alta paljastuu työmarkkina pahenevine rakenneongelmineen.
Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluissa ongelma näkyy päivittäin.
Työnantajilta tulee palautetta, että työnhakijoita avoinna oleviin tehtäviin tulee vähän tai että hakeneilla työnhakijoilla on esimerkiksi työkykyyn liittyviä rajoitteita, TE-toimiston johtava asiantuntija Jaana Kanerva yritys- ja rekrytointipalveluista kertoo.
Kohtaanto-ongelma tulee esiin tilanteissa, joissa työnantajan ja työnhakijan toiveet ja odotukset eivät kohtaa, vaikka samaan aikaan olisi haussa runsaasti alan työpaikkoja ja toisaalta hakijoina kyseisen alan työnhakijoita.
Kohtaanto-ongelma voi näkyä esimerkiksi ravintola-alalla näin. Ravintola hakee aamupala- tai lounaskokkia perusammattitaidolla. Työnantajalla voi olla tarjolla laaja-alainen tehtävänkuva, mutta palkka ja työtunnit eivät vastaa hakijan toivetta.
Yleisesti ongelman taustalla on se, että työpaikat syntyvät kasvukeskuksiin, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita. Tai palkkaus, työajat ja työmatkat eivät vastaa työnhakijan toiveita.
Suomessa oli heinäkuun lopussa 322 600 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli noin 65 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin heinäkuussa.
Samaan aikaan kun työvoimapula pahenee, Oikotie-hakupalvelun mukaan työnhakijoita on harvinaisen vähän, ja työvoimapula on leviämässä useammille aloille. Tilanne tuntuu järjettömältä, vaikka sille on jo opittu selittävä termikin: kohtaanto-ongelma.
Keitä ovat työttömät Suomessa? Miksi he eivät työllisty?"
Loput voit lukea tästä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008218897.html
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:
- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).
- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.
- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).
- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.
- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.
- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?
Mistä niitä valmiita osaajia tulee, jos kukaan työnanataja ei ole valmis opettamaan alalla tulijoita? Koulun jälkeen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin työttömyys, koska osaaminen ei ole tarpeeksi vankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoh, tämähän kuulostaa melkein vittuilulta kun moni tajunnut ihan saman että mitään työvoimapulaa ei ole..Kirkkain silmin silti väitetään lehdessä uudelleen ja uudelleen kun "kukaan ei hae!!"
Silti suurimpaan osaan työpaikkoja on vähintään 50-200 hakijaa :D EI vaan kelpaa heille kai sitten.
Jos oikeasti olisi työvoimapula, niin ei itkettäisi miten ei löydy jotain huippusuper osaajaa heti, vaan kelpuutettaisiin melkein kuka vain sopivahko ja oltaisiin innokkaina perehdyttämässä.
Vierailija kirjoitti:
Hoh, tämähän kuulostaa melkein vittuilulta kun moni tajunnut ihan saman että mitään työvoimapulaa ei ole..Kirkkain silmin silti väitetään lehdessä uudelleen ja uudelleen kun "kukaan ei hae!!"
Silti suurimpaan osaan työpaikkoja on vähintään 50-200 hakijaa :D EI vaan kelpaa heille kai sitten.
Jos oikeasti olisi työvoimapula, niin ei itkettäisi miten ei löydy jotain huippusuper osaajaa heti, vaan kelpuutettaisiin melkein kuka vain sopivahko ja oltaisiin innokkaina perehdyttämässä.
Kyllä! Aamen tälle!
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran koulun takia 7kk (kyllä, luit oikein) harjoittelussa samassa paikassa ravintolassa. Ihan ilmaiseksi tottakai. Painoin duunia täysillä, 5pvä viikossa, koska joka paikassa vihjailtiin, että kun tekee harjoittelun kunnolla niin siitä voi saada ekan työpaikan.
Paskanmarjat. Kiitoksena sain lämmintä kättä.
Tälläistä minullekin vihjailtiin vaikka eri ala. (Kaupan ala) Painoin töitä kuin saisin palkkaa eikä herunut edes kesätyötä jälkeenpäin :D
Ensin sanottiin että 'jos tekee hyvin voidaan hyvin ottaa töihin'
Niin varmaan. Kaikki toiset työharjoittelijat joita siellä oli, eipä hekään paikkaa saaneet sieltä.
Korjatkaa ne otsikot vastaamaan todellisuutta: Suomessa on huutava pula nälkäpalkkaan tyytyvistä p***skatöittentekijöistä -missä vika kun työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minna Hellekin tietää, että työvoimapula ratkeaa kun maksetaan parempaa palkkaa. Sitä ei voi tehdä koska "kilpailukyky". No, siitähän johtajille maksetaan, että kehittävät sitä kilpailukykyä eivätkä valita että omat bonukset menevät kun työntekijöille pitää maksaa ihan oikeaa elämiseen riittävää palkkaa, kun oven takana ei ole niitä maistereita 10v kokemuksella valmiita tekemään 200€/kk palkalla 50h/viikko.
Siitä niille johtajille tosiaan maksetaan, että kehittävät kilpailukykyä. Useimmilla toimialoilla keskeisin kilpailukyvyn lähde on tuotteen tai palvelun hinta verrattuna kilpailijoihin. Jos maksat isompaa palkkaa tuotteen tai palvelun tekijöille, siirtyy se suoraan hintoihin, mikä _madaltaa_ kilpailukykyä. Ellet sitten vähennä työntekijöiden määrää tai teetä sitä työtä matalan kustannustason maissa. Kumpiakin on tehty eikä proletaari tykkää siitäkään. Tässä pieni taloustieteen peruskurssi kirjoittajalle.
Ihmetyttää kanssa tuo ulkkisten kova työttömyys, 40 000 on aika paljon sossumaksuja noista ja tuosta puuttuu somput ja muut rauhikset jotka ei edes hae töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekin oli ihan iso kusetus, että suurten ikäluokkien eläköityessä vapautuu hirveä määrä työpaikkoja nuoremmille. No, eipä ole vapautunut. Kun joku jää eläkkeelle, hänen työtehtävät sirpaloidaan ja jaetaan talossa olevien kesken. Ketään uutta ei palkata ja ihmisten työmäärä vaan kasvaa. On nähty ja koettu.
Mun mies haki töihin erääseen hyvin spesifiin ammattiin jolla ei ole paljon osaajia suomessa. Hän on käynyt koulunkin siihen ja omaa työkokemusta. Kaikki vaikutti hyvältä siihen asti kunnes rekry-tyyppi vielä erikseen sanoi, että työtä pitää tehdä täysin itsenäisesti, ettei kysele mitään. (Tarkoitti, että ei saa kysyä yhtään mitään, tehdä vaan töitä ilman kommunikaatiota)
OIKEESTI!! :D Siis vaikka olisi mikä huippuosaaja, niin AINA on uudessa työpaikassa kysyttävää. Vähintään työkalujen ym sijainti jne. Muutenkin kysely ja kommunikointi on äärimmäisen tärkeää. Esim. jostain asiasta kysyä työkaverin mielipidettä kannattaako asia x tehdä tavalla A vai B....
Jostain syystä mun mies jätti sitten leikin sikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kohtaanto-ongelma voi näkyä esimerkiksi ravintola-alalla näin. Ravintola hakee aamupala- tai lounaskokkia perusammattitaidolla. Työnantajalla voi olla tarjolla laaja-alainen tehtävänkuva, mutta palkka ja työtunnit eivät vastaa hakijan toivetta."
Eli etsivät osa-aikatyöntekijää palkalla, jolla ei tule toimeen. "Laaja-alainen tehtävänkuva" tarkoittaa sitä, että työntekijä saa sekä tarjoilla aamiaista että kerätä likaiset astiat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minna Hellekin tietää, että työvoimapula ratkeaa kun maksetaan parempaa palkkaa. Sitä ei voi tehdä koska "kilpailukyky". No, siitähän johtajille maksetaan, että kehittävät sitä kilpailukykyä eivätkä valita että omat bonukset menevät kun työntekijöille pitää maksaa ihan oikeaa elämiseen riittävää palkkaa, kun oven takana ei ole niitä maistereita 10v kokemuksella valmiita tekemään 200€/kk palkalla 50h/viikko.
Siitä niille johtajille tosiaan maksetaan, että kehittävät kilpailukykyä. Useimmilla toimialoilla keskeisin kilpailukyvyn lähde on tuotteen tai palvelun hinta verrattuna kilpailijoihin. Jos maksat isompaa palkkaa tuotteen tai palvelun tekijöille, siirtyy se suoraan hintoihin, mikä _madaltaa_ kilpailukykyä. Ellet sitten vähennä työntekijöiden määrää tai teetä sitä työtä matalan kustannustason maissa. Kumpiakin on tehty eikä proletaari tykkää siitäkään. Tässä pieni taloustieteen peruskurssi kirjoittajalle.
Sittenhän kaikki on oikein hyvin, eikä tarvitse narista työttömistä. Firma porskuttaa eteenpäin johtajien bonusten turvin.
-Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli työt eivät suomalaisia kiinnosta.
Kyllä minulle tulee työkkäristä useita kertoja vuodessa ilmoitus mahdollisesti sopivasta työpaikasta, jota pitää hakea. Kaikkiin olen hakenut, ja yksikään työnantaja ei ole pyytänyt haastatteluun tai edes lähettänyt sähköpostia. Kuukauden välein pitää antaa työkkäriin tilannepäivitys, miten hakemus edistynyt. Vanhin näistä on roikkunut avoimena viime vuoden lokakuusta, ja kerran kuussa käyn vastaamassa samalla tavalla, ei vielä tietoa onko minua valittu tehtävään. Vuokratyöpaikkojakin tietysti haen samaan aikaan, ja jonkin verran laittanut suoria hakemuksia yrityksiin, näistä yksi yritys vastasi, ettei minua valittu tehtävään, yksi kiitti hakemuksesta. Onko tosiaan niin ettei yli viisikymppinen kelpaa enää tavallisen duunarin hommiin?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen työni tehnyt. Työntekohan on aivan perseestä, tehkööt ne töitä joita se kiinnostaa
Pitääkö tämä moneen kertaan kertoa. Uskotaan, uskotaan. Odotatko pravoo huutoja, vai mitä. Luuseri mikä luuseria. Jatka valitsemallasi tiellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos yritys kaipaa työvoimaa, eikä hakijoita ole, on neuvotteluvaltti työnhakijalla. Kannattaisi olla valmiita maksamaan lisää palkkaa tai etuja, eikä valittaa te-toimistolle? Kysynnän ja tarjonnan laki! Jos työntekijöistä on ylitarjontaa, sillähän se perustellaan että nämä Hesburger-keissit on mahdollisia, kun joku seuraava huonoihin työehtoihin alistuva tekijä on aina (tai ollut tähän asti) tarjolla. Nyt kun asetelma on toisinpäin, se onkin rakenteellinen ongelma.
Matala palkkaus vaatii suuren määrän muita sosiaalietuuksia kylkeen ihan työssäkäyvillä, kun osa tarjolla olevista vapaista työpaikoistakin on osa-aikaisia. Miten tämä pitäisi paikata, jos ei palkkoja nostamalla? Suomen sosiaalietuuksien määrähän on kestämätön talouteen nähden, näin tällä viikolla uutisoitiin.
Hintoja pitää nostaa tuntuvasti, niin saadaan palkatkin nousuun. Hampurilaiselle hinnaksi 15 e, juomalle 5 e, lounasannos 20 e ja saadaan lisää töitä ravintola-alalle
Ei tarvitse. Riittää kun nostetaan vain palkkoja mutta hinnat voidaan pitää entisellään.
Ei riitä, vaan työntekijöitä pitää tällöin vähentää (automatisoida, tai kiristää työtahtia jäljelle jäävillä) tai sitten siirtää työ matalan kustannustason maissa tehtäväksi. Kaikilla aloilla kumpikaan ei ole mahdollista. Vai olikohan tuo pilan päin kirjoitettu?
Vierailija kirjoitti:
Peräti jopa seitsemänkymmentä avointa työpaikkaa, mutta missä ovat työttömät?
Suurin osa taitaa olla lääkärien ja opettajien virkoja mitkä vaatii pitkän koulutuksen pohjalle.
Ei niihin voi noin vain kolmikymppinen työtön hypätä.
Ja minähän en aio tehä mitää roskaduunia ennenkö rajat on kiinni ja herrat on linnassa maanpetoksesta ja ihmisoikeusrikkeistä ja ties mitä muuta sieltä löytyy kun kaivetaan.
Suunnittelen tosin omaa toiminimeä sitten jossain vaiheessa, mutta nyt otan rennosti tän ylösnousemuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minna Hellekin tietää, että työvoimapula ratkeaa kun maksetaan parempaa palkkaa. Sitä ei voi tehdä koska "kilpailukyky". No, siitähän johtajille maksetaan, että kehittävät sitä kilpailukykyä eivätkä valita että omat bonukset menevät kun työntekijöille pitää maksaa ihan oikeaa elämiseen riittävää palkkaa, kun oven takana ei ole niitä maistereita 10v kokemuksella valmiita tekemään 200€/kk palkalla 50h/viikko.
Siitä niille johtajille tosiaan maksetaan, että kehittävät kilpailukykyä. Useimmilla toimialoilla keskeisin kilpailukyvyn lähde on tuotteen tai palvelun hinta verrattuna kilpailijoihin. Jos maksat isompaa palkkaa tuotteen tai palvelun tekijöille, siirtyy se suoraan hintoihin, mikä _madaltaa_ kilpailukykyä. Ellet sitten vähennä työntekijöiden määrää tai teetä sitä työtä matalan kustannustason maissa. Kumpiakin on tehty eikä proletaari tykkää siitäkään. Tässä pieni taloustieteen peruskurssi kirjoittajalle.
Sittenhän kaikki on oikein hyvin, eikä tarvitse narista työttömistä. Firma porskuttaa eteenpäin johtajien bonusten turvin.
-Eri
Just näin. Tämä suomalaisten yrittäjien järjenjuoksu ihmetyttää. Eivät taida muuta osata kuin narista palkoista, tuotteista ja palveluista viis.
Joku Tokmannin johtajanainen oli Huomen Suomen haastattelussa pari päivää sitten. Hän mainitsi työvoimapulan syyksi mm. työntekijät, joilla ei ole mitään käsitystä kaupan alan töistä (jotakuinkin noin hän asian ilmaisi). Hän ei tosin avannut ongelmaa tarkemmin, joten jäin miettimään onko Suomessa todellakin paljon aikuisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä yhtään mitään siitä, mitä kassalla istuminen tai hyllyttäminen tarkoittaa, vai oliko vain kyse siitä, että he halusivat hakemuksia vain ihmisiltä, joilla on aiempaa kokemusta, jotta ei tarvitse itse opettaa.
Toisaalta hän sanoi, että ovat valmiita opettamaan ja ul ko mail ta pitäisi saada työvoimaa. Ilmeisesti muun maalaisilla on enemmän tietoa siitä, mitä kauppatyö on. Näin se täytyy olla.
Kolmanneksi hän olisi kovasti halunnut sellaisia ihmisiä, jotka sitoutuvat töihin pitkäksi ajaksi. Tuossa vaiheessa viimeistään olisin halunnut kysyä häneltä, kuinka monta kokoaikaista paikkaa heillä on tarjolla. Jos suurin osa työstä on osa-aikaista, niin mielestäni on hieman turha valittaa siitä, että ihminen etsii koko ajan toista työtä, jolla oikeasti tulee toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies haki töihin erääseen hyvin spesifiin ammattiin jolla ei ole paljon osaajia suomessa. Hän on käynyt koulunkin siihen ja omaa työkokemusta. Kaikki vaikutti hyvältä siihen asti kunnes rekry-tyyppi vielä erikseen sanoi, että työtä pitää tehdä täysin itsenäisesti, ettei kysele mitään. (Tarkoitti, että ei saa kysyä yhtään mitään, tehdä vaan töitä ilman kommunikaatiota)
OIKEESTI!! :D Siis vaikka olisi mikä huippuosaaja, niin AINA on uudessa työpaikassa kysyttävää. Vähintään työkalujen ym sijainti jne. Muutenkin kysely ja kommunikointi on äärimmäisen tärkeää. Esim. jostain asiasta kysyä työkaverin mielipidettä kannattaako asia x tehdä tavalla A vai B....
Jostain syystä mun mies jätti sitten leikin sikseen.
Ihme vässykkämies kyllä. Jos ohjeet on noin, niin se tarkoittaa että on vapaat kädet ja pioneerihenki ilmeisesti puuttuu. Työkalut löytää jos on näkökyky tallella, ellei niitä ole sitten joku pöllinyt.
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä työnantajalla ei ole ikinä mitään ongelmia löytää työntekijöitä. Olipa ala mikä hyvänsä. Alojen sisällä sana kiirii ja parhaat työntekijät hakeutuu hyvien työnantajien luokse.
Tässä paljastuu nyt nolosti se että valtaosa suomalaisista työnantajista on luokkaa sysip----a.
Ei ne työssäkäyvätkään robotintahtia, tauotta lettuja kääntele 24/7. Joten kaippa heidätkin pitäisi korvata roboteilla?