Iltalehti paljastaa: tällaisia ovat Suomen työttömät - yksi käyrä näyttää hälytysmerkkiä työmarkkinoilta
"Suomessa on tällä hetkellä vapaana poikkeuksellisen suuri määrä työpaikkoja. Ongelmana on se, että työnhakijoita on harvinaisen vähän, vaikka työttömiä on noin 300 000.
Kun koronapandemia alkaa hiljalleen väistyä, alta paljastuu työmarkkina pahenevine rakenneongelmineen.
Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluissa ongelma näkyy päivittäin.
Työnantajilta tulee palautetta, että työnhakijoita avoinna oleviin tehtäviin tulee vähän tai että hakeneilla työnhakijoilla on esimerkiksi työkykyyn liittyviä rajoitteita, TE-toimiston johtava asiantuntija Jaana Kanerva yritys- ja rekrytointipalveluista kertoo.
Kohtaanto-ongelma tulee esiin tilanteissa, joissa työnantajan ja työnhakijan toiveet ja odotukset eivät kohtaa, vaikka samaan aikaan olisi haussa runsaasti alan työpaikkoja ja toisaalta hakijoina kyseisen alan työnhakijoita.
Kohtaanto-ongelma voi näkyä esimerkiksi ravintola-alalla näin. Ravintola hakee aamupala- tai lounaskokkia perusammattitaidolla. Työnantajalla voi olla tarjolla laaja-alainen tehtävänkuva, mutta palkka ja työtunnit eivät vastaa hakijan toivetta.
Yleisesti ongelman taustalla on se, että työpaikat syntyvät kasvukeskuksiin, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita. Tai palkkaus, työajat ja työmatkat eivät vastaa työnhakijan toiveita.
Suomessa oli heinäkuun lopussa 322 600 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli noin 65 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin heinäkuussa.
Samaan aikaan kun työvoimapula pahenee, Oikotie-hakupalvelun mukaan työnhakijoita on harvinaisen vähän, ja työvoimapula on leviämässä useammille aloille. Tilanne tuntuu järjettömältä, vaikka sille on jo opittu selittävä termikin: kohtaanto-ongelma.
Keitä ovat työttömät Suomessa? Miksi he eivät työllisty?"
Loput voit lukea tästä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008218897.html
Kommentit (245)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:
- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).
- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.
- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).
- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.
- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.
- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?
Niin, ja silti halautte väkisin rekrytä niitä nuoria jotka ei osaa käyttäytyä ja jotka käy arkenakin viihteellä ja sitten ollaan töissä silmät ristissä. Ehkäpä siksi, koska he eivät vaadi palkkaa tai osaa pitää kiinni oikeuksistaan?
Palkalla täytyy tulla toimeen ja se täytyy sovittaa työn vaativuuteen. Vaativa työ voi olla muutakin kun aivokirurgiaa tai hiukkaskiihdyttimen parissa askartelua. Hain yhteen työhön, jossa lähtöpalkka oli 9e(!!!!). Työ vaativaa, kiireistä ja henkisesti kuormittavaa. En olisi vaatinut mitään 25e tunnilta, mutta ehdotukseni 15e/h tyrmättiin.
Niin kauan kuin olen esimiehenä vastannut yrityksen palkkauksesta ja rekrytoinnista niin en ole kertaakaanyhtään alle kolmekymppistä palkannut juuri sen takia ettei ainoat ongelmat nuorten kanssa ole kokemattomuus, taidottomuus ja uusavuttomus. Enkä aio jatkossa enkä tulevaisuudessakaan palkata tähän yritykseen yhtä vuodesta 1991 syntyneestä eteenpäin.
Aikamoista yleistystä. Kyllä niissä nuorissa löytyy todella nopeasti oppivia ja reippaita. Se täytyy valitettavasti todeta, että mielenterveysongelmat nuorilla näyttävät lisääntyneen paljon.
Pojalla on kuljetusalan koulutus. Hänelle olisi kelvannut mainiosti kesätyö jätekuskina. Ei otettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ongelma on se että Suomesta puuttuu varsinainen matalapalkka luokka joka tekee töitä pikkupalkoilla ja nousee sitten myöhemmin paremmille ansiotuloilla kun kehittyy ja etenee yrityksessä. Muualla maailmansodan valtioissa kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa sellainen yhteiskuntaluokka on. Suomessa suurimpia syitä sen puuttumiseen on liian korkea sosiaaliturva ja sen takia Suomessa on korkeampi työttömyys kuin matalamman sosiaaliturvan maissa.
Suurin syy on etenemismahdollisuuksien puute.
Jep. Olisi mukavaa, jos työssä voisi jotenkin edetä. Yksi tuttu on keittiöapulainen ja ollut sitä 30v. Palkka on aika sama kuin alussa, joku naurettava 12e.
Vastaavassa työssä, yhtä kauan samalla työnantajalla ollut tuttu kertoi, miten poikansa sai huonekaluliikkeen myyjänä parempaa alkupalkkaa. Ilman kokemusta ja lisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen opittiin siinä työssä työtä tehden ja miksi tämä ei nykyään onnistu? Kun olin opiskelija 80- luvulla niin sain työharjoittelusta pientä palkkaa, puolet ammattiin valmistuneen palkasta niin että kukaan ei kehdannut teetättää töitä täysin palkattomilla harjoittelijoilla.
Nykyään työnantajien jumalaton ahneus teetättää palkattomilla harjoittelijoilla töitä niin on törkeetä. Köyhä työharjoittelija saa kuluttaa omia kenkiä ja vaatteitaan raataessa töitä jollekkin rikkaalle työnantajalle. En voi millään hyväksyä tämmöistä. Tämähän on ihan orja yhteiskunta ja sillä työnantajalla ei ole mitään velvollisuutta palkata tätä orjaa vaan voi vaan ottaa uuden tilalle tienaamaan rahaa rikkauksia ihan omalle itselleen. Jos menisin ilmaiseen työharjoitteluun niin ottaisin selvää sen työantajan varallisuudesta ja mitä hän hyötyy ilmaisesta työvoimasta.
Opiskelija saa opintotukea ja opintopisteitö harjoitteluistaan. Ei hän tenttiin lukemisestakaan palkkaa saa.
Vierailija kirjoitti:
Töihin vaadittavat koulutukset ovat pitkiä ja osa sisällöistä on turhaa. Oppisopimus eli työssäoppiminen ja "tutkintojen" ohittaminen tulisi mahdollistaa.
Oppisopimus ei kaikille sovi, itse kokeilin tätä ennenkuin minulla diagnosoitiin laajat oppimisvaikeudet ja asperger, no eihän siitä työpaikalla oppimisesta mitään tullut kun kokoajan jonkun olla siinä neuvomassa ja katsomassa perään mutta eihän siellä kukaan kerennyt ja kun jokainen homma olisi pitänyt oppia siinä ja heti mikä ei minulla millään onnistu vaan tarvitsen pitkää ja tarkkaa opastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:
- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).
- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.
- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).
- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.
- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.
- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?
Niin, ja silti halautte väkisin rekrytä niitä nuoria jotka ei osaa käyttäytyä ja jotka käy arkenakin viihteellä ja sitten ollaan töissä silmät ristissä. Ehkäpä siksi, koska he eivät vaadi palkkaa tai osaa pitää kiinni oikeuksistaan?
Palkalla täytyy tulla toimeen ja se täytyy sovittaa työn vaativuuteen. Vaativa työ voi olla muutakin kun aivokirurgiaa tai hiukkaskiihdyttimen parissa askartelua. Hain yhteen työhön, jossa lähtöpalkka oli 9e(!!!!). Työ vaativaa, kiireistä ja henkisesti kuormittavaa. En olisi vaatinut mitään 25e tunnilta, mutta ehdotukseni 15e/h tyrmättiin.
Niin kauan kuin olen esimiehenä vastannut yrityksen palkkauksesta ja rekrytoinnista niin en ole kertaakaanyhtään alle kolmekymppistä palkannut juuri sen takia ettei ainoat ongelmat nuorten kanssa ole kokemattomuus, taidottomuus ja uusavuttomus. Enkä aio jatkossa enkä tulevaisuudessakaan palkata tähän yritykseen yhtä vuodesta 1991 syntyneestä eteenpäin.
Niin no itsehän olen -91 syntynyt nainen ja tuntuu, että kaikki haastattelijat vaan mittailee mua sillä asenteella, että varmaan ihan pätevä mutta koskahan toi alkaa lisääntyä....
se edellinen
Vikaahan on lainsäädännössä eikä työnantajassa.
Miksi ihmeessä jonkin pienyrittäjän pitää maksaa siitä että työntekijä synnyttää?
Kelan pitäisi hoitaa juttu niin että työntekijät ovat tasaarvoisia.
Jollekin paperitehtaalle on ihan sama onko joku synnytysiässä mutta 1-4 hengen yritystä se rokottaa ihan rahan menolla.
Jos ajattelen vaikka omaa siivpusalaani. Ennen työ oli raskasta, mutta sen ehti tehdä. Kesällä oli vähän helpompaa ja kura-aikaan raskaampaa. Pie tä vaihtelua, mutta työn ehti tehdä ja sen jälkeen jaksoi mennä kaupan kautta kotiin. Nyt joudut juoksemaan työpäivän, etkä silti ehdi tehdä työtä. Ja kesämitoitus on pienenetty, niin ettei silloin ole yhtään helpompaa. Siivousala on sairas. Ei puhuta enää työnteosta vaan jostain muusta. Millään vajavaisuudella on ihan turha haaveilla työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos yritys kaipaa työvoimaa, eikä hakijoita ole, on neuvotteluvaltti työnhakijalla. Kannattaisi olla valmiita maksamaan lisää palkkaa tai etuja, eikä valittaa te-toimistolle? Kysynnän ja tarjonnan laki! Jos työntekijöistä on ylitarjontaa, sillähän se perustellaan että nämä Hesburger-keissit on mahdollisia, kun joku seuraava huonoihin työehtoihin alistuva tekijä on aina (tai ollut tähän asti) tarjolla. Nyt kun asetelma on toisinpäin, se onkin rakenteellinen ongelma.
Matala palkkaus vaatii suuren määrän muita sosiaalietuuksia kylkeen ihan työssäkäyvillä, kun osa tarjolla olevista vapaista työpaikoistakin on osa-aikaisia. Miten tämä pitäisi paikata, jos ei palkkoja nostamalla? Suomen sosiaalietuuksien määrähän on kestämätön talouteen nähden, näin tällä viikolla uutisoitiin.
Vika ei suinkaan ole hakijoiden puute vaan hakijoiden työntekemisen taidot. Esim ammattikoulusta valmistuneet. Menee lähes vuosi ennenkuin tekijä ymmärtää mitään työnteosta. Jos tärkeintä on lähin jakkara niin ei. Siksihän vaatimuksena usein ellei aina on vaatimus työkokemuksesta. iso plussa jos olet jotain tehnyt ja saanut hyvän työtodistuksen, työtodistus ilman arvostelua on turha työtodistus. Soitan aina edelliseen paikkaan ja kysyn mitenkä Pekka pärjäsi. Jos Pekka on paljon saikulla maanantaina , pyytelee vapaata perjantaille ja tulee aina pikkasen myöhässä niin kyllä menee hylkyyn. Meillä on ihan sama mitä on siivonnut/paistanut jos edellinen työnantaja sanoo että mielellään oltais pidetty niin se on meidän seuraava.
Meidän edellisen työpaikan pomo oli niin seniili, että piti kysellä muilta mitä hän oli tekemässä. Tuskin muistaa kenenkään työsuorituksia, puhumattakaan nimistä. Voi haukkua hyvänkin tekijän huolimattomuuttaan. Paikan konttorirotta puolestaan ei paljoa meidän osaston kanssa vehdannut, jos sille erehdyt soittamaan perjantaikännifantasiassasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli työt eivät suomalaisia kiinnosta.
Työelämää ei kiinnosta.
Ei ole kohtuuhintaisia asuntoja. Ennen niitä rakennettiin, että saatiin työvoimaa.
Työmatka on usein jollain tavalla hankala.
Työpaikat eivät kouluta ihmisiä työtehtäviin.
Helsingin kaupunki saisi sairaanhoitajia ja lastenhoitajia kaupunkiin, jos se vaihtaisi kodittomien asuntolat sairaanhoitajien ja lastenhoitajien työsuhdeasunnoiksi. Mutta tyhmä kaupunki priorisoi väärin ja itseään voivat täysin syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töitä:
- Nollatuntisoppareita
- Myyntiä provikkapalkalla
- Yölehden jakoa 30 eur yö
jne.
Meillä on palkanmaksupula. Pula vakituisista työpaikoista.
Yli 12kk jatkuva kokoaikatyö on se, mitä Mollin sivulla eniten tarjotaan.
Miksi valehtelet vai oletko pelksätään tyhmä.
Mol.fi imoitettuja yli 12kk täyspäiväsiä palkkatöitä on yhteensä 10740 kpl. Näistä pitäisi filtteroida pois päällekkäiset avoimet paikat, jotka on ilmoitettu useamman tahon toimesta, paikat jotka on jo täytetty mutta pitää lain mukaan ilmottaa avoimeksi, poliittisilla nimityksillä täytettävät paikat, pitkää koulutusta ja erityisosaamista vaativat paikat jne. Oikeasti avoimia paikkoja joita suurin osa työttömistä voisi hakea on vain pari, kolme tuhatta. Siitä kun vielä poistetaan sellaiset työnantajt, jotka ei palkkaa päälle 50v niin mennään jo nollille.
Jotta haistakaa kasa sitä itteensä vaan työvoimapulanne kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:
- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).
- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.
- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).
- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.
- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.
- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?
Niin, ja silti halautte väkisin rekrytä niitä nuoria jotka ei osaa käyttäytyä ja jotka käy arkenakin viihteellä ja sitten ollaan töissä silmät ristissä. Ehkäpä siksi, koska he eivät vaadi palkkaa tai osaa pitää kiinni oikeuksistaan?
Palkalla täytyy tulla toimeen ja se täytyy sovittaa työn vaativuuteen. Vaativa työ voi olla muutakin kun aivokirurgiaa tai hiukkaskiihdyttimen parissa askartelua. Hain yhteen työhön, jossa lähtöpalkka oli 9e(!!!!). Työ vaativaa, kiireistä ja henkisesti kuormittavaa. En olisi vaatinut mitään 25e tunnilta, mutta ehdotukseni 15e/h tyrmättiin.
Niin kauan kuin olen esimiehenä vastannut yrityksen palkkauksesta ja rekrytoinnista niin en ole kertaakaanyhtään alle kolmekymppistä palkannut juuri sen takia ettei ainoat ongelmat nuorten kanssa ole kokemattomuus, taidottomuus ja uusavuttomus. Enkä aio jatkossa enkä tulevaisuudessakaan palkata tähän yritykseen yhtä vuodesta 1991 syntyneestä eteenpäin.
Niin no itsehän olen -91 syntynyt nainen ja tuntuu, että kaikki haastattelijat vaan mittailee mua sillä asenteella, että varmaan ihan pätevä mutta koskahan toi alkaa lisääntyä....
se edellinen
Vikaahan on lainsäädännössä eikä työnantajassa.
Miksi ihmeessä jonkin pienyrittäjän pitää maksaa siitä että työntekijä synnyttää?
Kelan pitäisi hoitaa juttu niin että työntekijät ovat tasaarvoisia.
Jollekin paperitehtaalle on ihan sama onko joku synnytysiässä mutta 1-4 hengen yritystä se rokottaa ihan rahan menolla.
Mitä pienyrittäjä maksaa, jos nainen jää äitiyslomalle, kun Kela maksaa äitiysrahan, eikä pienyrittäjä?
Vierailija kirjoitti:
Eli työt eivät suomalaisia kiinnosta.
Suomalaiset työttömät eivät kiinnosta työnantajia.
Itse en onnistunut löytämään töitä koulutuksesta, kokemuksesta, kielitaidostu ja ammattitaidosta huolimatta. Noiden lehtijuttujen mukaan olen juuri sellainen ammattilainen joista on pulaa. En yhtään tiedä miksi en kelpaa työntekijäksi - en edes vuokrafirmoihin.
Vasta kun aloin tekemään itsenäistä keikkatyötä freelancer-tyyppisesti, alkoi töitä löytymään. Vieläkään minua ei kukaan halua palkata työsuhteeseen, mutta jos laskutan työstäni, saan itse valita mitkä työt otan vastaan ja millä aikataululla.
Enää en kuitenkaan edes haluaisi tavallista työsuhdetta. Laskuttamalla tienaan huomattavasti paremmin ja saan itse valita työaikani ja lomien pituudet ja ajankohdat.
Kyllä tässä nyt on työnantajilla peiliin katsomisen paikka. Ihan riittävästi ovat jo syytelleet työttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelen vaikka omaa siivpusalaani. Ennen työ oli raskasta, mutta sen ehti tehdä. Kesällä oli vähän helpompaa ja kura-aikaan raskaampaa. Pie tä vaihtelua, mutta työn ehti tehdä ja sen jälkeen jaksoi mennä kaupan kautta kotiin. Nyt joudut juoksemaan työpäivän, etkä silti ehdi tehdä työtä. Ja kesämitoitus on pienenetty, niin ettei silloin ole yhtään helpompaa. Siivousala on sairas. Ei puhuta enää työnteosta vaan jostain muusta. Millään vajavaisuudella on ihan turha haaveilla työstä.
Siivoustyötä pitäisi tehdä vain valtion siivousfirmassa, jossa ei lähtökohtaisesti tuotettaisi voittoa. Siivousfirmojen ahneet omistajat ovat syynä siivousalan huonoihin työoloihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen opittiin siinä työssä työtä tehden ja miksi tämä ei nykyään onnistu? Kun olin opiskelija 80- luvulla niin sain työharjoittelusta pientä palkkaa, puolet ammattiin valmistuneen palkasta niin että kukaan ei kehdannut teetättää töitä täysin palkattomilla harjoittelijoilla.
Nykyään työnantajien jumalaton ahneus teetättää palkattomilla harjoittelijoilla töitä niin on törkeetä. Köyhä työharjoittelija saa kuluttaa omia kenkiä ja vaatteitaan raataessa töitä jollekkin rikkaalle työnantajalle. En voi millään hyväksyä tämmöistä. Tämähän on ihan orja yhteiskunta ja sillä työnantajalla ei ole mitään velvollisuutta palkata tätä orjaa vaan voi vaan ottaa uuden tilalle tienaamaan rahaa rikkauksia ihan omalle itselleen. Jos menisin ilmaiseen työharjoitteluun niin ottaisin selvää sen työantajan varallisuudesta ja mitä hän hyötyy ilmaisesta työvoimasta.
Opiskelija saa opintotukea ja opintopisteitö harjoitteluistaan. Ei hän tenttiin lukemisestakaan palkkaa saa.
Niin että minkälainen moraali on työnantajilla jotka tienaavat köyhillä opiskelijiolla. Kun olin työharjoittelija niin johtaja määräsi ettei saanut ottaa sairaus lomituksiin sijaisia että teetätetään työharjoittelijoilla sijaisuudet. Siihen loppui minun työharjoittelu ja hain sairauslomaa. Työ ergonomia oli niin karmeeta ettei paljoa tarvittu kun oli koko kroppa sökönä. Sain niin kamalan lihasrevehdyksen että olin monta kuukautta sairaana. Sitten vielä työpaikka kiusaamisenkin sai kokea kun ei ollut tarpeeksi nopea ja tehokas ilmainen työntekijä. Koululle laitettiin huonot arvosanat ja olin laiska eikä ollut koko työstä kiinnostunut ollenkaan. Tein älyttömästi töitä mutta kun kävin tupakalla tauoilla niin sitä ei hyväksytty. Se tupakakka tauko olisi pitänyt käyttää juoruamiseen ja paskan jauhamiseen sekä oman perhe tilanteen selvittämiseen työkavereille mitä ne muut tupakoimattamot harrastivat.
Opettajan kahden keskisessä palaverissa sitten näitä luettiin ja minun mielipidettä ei kuunneltu ollenkaan ihan kuin työnantaja olisi kuningas ja minun mielipideilläni ei ollut mitään vaikutusta. Tämä oli työvoimapoliittista koulutusta ja koskaan en lähtisi siihen uudestaan. Kokemus sekin enkä suosittele kenellekkään.
Muistutuksena että työharjoittelijat kustantavat sairaukset ja ihan kaikki itse omasta pussistaan.
Miksi ihmeessä korkeakoulutettu opintovelkainen ei muuta toiselta puolelta Suomea osa-aikatyöhön Helsinkiin, oi miksi????
Voisiko joku selittää?
Olin kerran koulun takia 7kk (kyllä, luit oikein) harjoittelussa samassa paikassa ravintolassa. Ihan ilmaiseksi tottakai. Painoin duunia täysillä, 5pvä viikossa, koska joka paikassa vihjailtiin, että kun tekee harjoittelun kunnolla niin siitä voi saada ekan työpaikan.
Paskanmarjat. Kiitoksena sain lämmintä kättä.
Jokaiseen hakemaani paikkaan on ollut useita kymmeniä, jopa satoja hakijoita. Ihan paskapuhetta, että hakijoita ei ole.
Tai voin tietysti laittaa johtajanpaikan auki eurolla vuodessa ja mennä päivittelemääm iltalehteen kun ei ole kukaan hakenut. Työpaikka se sekin olisi.
Ahaa, ai ihan fyysiset rajoitteet? Nyt jokainen selkävaivainen tehtaalle ja kuorman purkajaksi! Mitäs tuosta jos kotonakaan ei arki suju, hopi hopi, raskaaseen fyysiseen työhön vaan! Toivoisi noille törpehöille itselleen jotain fyysistä vaivaa, joka haittaa kotonakin, niin oppisivat pitämään suunsa kiinni.
Ennen opittiin siinä työssä työtä tehden ja miksi tämä ei nykyään onnistu? Kun olin opiskelija 80- luvulla niin sain työharjoittelusta pientä palkkaa, puolet ammattiin valmistuneen palkasta niin että kukaan ei kehdannut teetättää töitä täysin palkattomilla harjoittelijoilla.
Nykyään työnantajien jumalaton ahneus teetättää palkattomilla harjoittelijoilla töitä niin on törkeetä. Köyhä työharjoittelija saa kuluttaa omia kenkiä ja vaatteitaan raataessa töitä jollekkin rikkaalle työnantajalle. En voi millään hyväksyä tämmöistä. Tämähän on ihan orja yhteiskunta ja sillä työnantajalla ei ole mitään velvollisuutta palkata tätä orjaa vaan voi vaan ottaa uuden tilalle tienaamaan rahaa rikkauksia ihan omalle itselleen. Jos menisin ilmaiseen työharjoitteluun niin ottaisin selvää sen työantajan varallisuudesta ja mitä hän hyötyy ilmaisesta työvoimasta.