Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Iltalehti paljastaa: tällaisia ovat Suomen työttömät - yksi käyrä näyttää hälytysmerkkiä työmarkkinoilta

Vierailija
03.09.2021 |

"Suomessa on tällä hetkellä vapaana poikkeuksellisen suuri määrä työpaikkoja. Ongelmana on se, että työnhakijoita on harvinaisen vähän, vaikka työttömiä on noin 300 000.

Kun koronapandemia alkaa hiljalleen väistyä, alta paljastuu työmarkkina pahenevine rakenneongelmineen.

Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluissa ongelma näkyy päivittäin.

Työnantajilta tulee palautetta, että työnhakijoita avoinna oleviin tehtäviin tulee vähän tai että hakeneilla työnhakijoilla on esimerkiksi työkykyyn liittyviä rajoitteita, TE-toimiston johtava asiantuntija Jaana Kanerva yritys- ja rekrytointipalveluista kertoo.

Kohtaanto-ongelma tulee esiin tilanteissa, joissa työnantajan ja työnhakijan toiveet ja odotukset eivät kohtaa, vaikka samaan aikaan olisi haussa runsaasti alan työpaikkoja ja toisaalta hakijoina kyseisen alan työnhakijoita.

Kohtaanto-ongelma voi näkyä esimerkiksi ravintola-alalla näin. Ravintola hakee aamupala- tai lounaskokkia perusammattitaidolla. Työnantajalla voi olla tarjolla laaja-alainen tehtävänkuva, mutta palkka ja työtunnit eivät vastaa hakijan toivetta.

Yleisesti ongelman taustalla on se, että työpaikat syntyvät kasvukeskuksiin, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita. Tai palkkaus, työajat ja työmatkat eivät vastaa työnhakijan toiveita.

Suomessa oli heinäkuun lopussa 322 600 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli noin 65 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin heinäkuussa.

Samaan aikaan kun työvoimapula pahenee, Oikotie-hakupalvelun mukaan työnhakijoita on harvinaisen vähän, ja työvoimapula on leviämässä useammille aloille. Tilanne tuntuu järjettömältä, vaikka sille on jo opittu selittävä termikin: kohtaanto-ongelma.

Keitä ovat työttömät Suomessa? Miksi he eivät työllisty?"

Loput voit lukea tästä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008218897.html

Kommentit (245)

Vierailija
101/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Laiskuudesta on kyse. Vielä 70-luvuöla lähdettiin hakemaan töitä Yhdysvalloista ja Ruotsista. Jotkut päätyivät töihin Chileen ja Uuteen-Seelantiin. Nykyään töitä ei lähdetä hakemaan edes kotikuntaa kauempaa vaikka nykyinen laki velvoittaa hakemaan töitä myös naapurimaakunnista.

Moni lähtisi ulkomaille jos töitä olisi tarjolla. Suomessa ihmiset ovat muuttaneet kasvukeskuksiin töiden perässä.

Vierailija
102/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen työni tehnyt. Työntekohan on aivan perseestä, tehkööt ne töitä joita se kiinnostaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:

- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).

- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.

- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).

- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.

- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.

- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?

Vierailija
104/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli työt eivät suomalaisia kiinnosta.

------

Haista home! Itse olen yli 50v ja lähettänyt yli 250 hakemusta, mutta koskaan minua ei valita. Kyllä on työnantajissa nyt vika! Lisäksi olen akateeminen ja olen ollut valmis tekemään myös koulutusta vastaamattomia töitä.

Yli 50-vuotiaana ei pääse edes haastatteluihin. Mun veli on 51 v ja hänellä on sekä ammattitutkinto että amk-tutkinto. On ollut työelämässä 22-vuotiaasta asti kunnes tuli työpaikkansa myynnin yhteydessä isossa rytäkässä pois potkituksi useiden muiden kera. Terve ja hyväkuntoinen ja juoksee maratoneja ja muuttohalukkuuttakin olisi työpaikan perässä. Nyt viimeksi haki muuntokoulutukseen jossa vuoden oppisopimuskoulutuksella olisi valmistunut pintakäsittelijäksi ja saanut työpaikan moottoritehtaalta. Ei päässyt, ja syyksi oli te-toimisto sanonut ikäriskin. Työnantajat eivät kuulemma halua kontolleen sairastelevia viiskymppisiä, jotka ovat etsimässä eläkevirkoja. Voi hyvää päivää! Kun suhtautuminen on tämä, olkoon vaan ahneet p..at ilman työntekijöitä.

Vierailija
105/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin vaadittavat koulutukset ovat pitkiä ja osa sisällöistä on turhaa. Oppisopimus eli työssäoppiminen ja "tutkintojen" ohittaminen tulisi mahdollistaa.

Nykypäivän työpaikoilla jokainen tekee töitä niska limassa. Ei kenelläkään ole aikaa olla opettamassa sitä täysin osaamatonta oppisopimuslaista.

Siihen pitää osoittaa joku työntekijä, jolle maksetaan perehdyttämisestä.

Vierailija
106/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laiskuudesta on kyse. Vielä 70-luvuöla lähdettiin hakemaan töitä Yhdysvalloista ja Ruotsista. Jotkut päätyivät töihin Chileen ja Uuteen-Seelantiin. Nykyään töitä ei lähdetä hakemaan edes kotikuntaa kauempaa vaikka nykyinen laki velvoittaa hakemaan töitä myös naapurimaakunnista.

Moni lähtisi ulkomaille jos töitä olisi tarjolla. Suomessa ihmiset ovat muuttaneet kasvukeskuksiin töiden perässä.

Aikonaan ongelma oli maaltapako.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:

- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).

- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.

- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).

- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.

- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.

- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?

Niin, ja silti halautte väkisin rekrytä niitä nuoria jotka ei osaa käyttäytyä ja jotka käy arkenakin viihteellä ja sitten ollaan töissä silmät ristissä. Ehkäpä siksi, koska he eivät vaadi palkkaa tai osaa pitää kiinni oikeuksistaan?

Palkalla täytyy tulla toimeen ja se täytyy sovittaa työn vaativuuteen. Vaativa työ voi olla muutakin kun aivokirurgiaa tai  hiukkaskiihdyttimen parissa askartelua. Hain yhteen työhön, jossa lähtöpalkka oli 9e(!!!!). Työ vaativaa, kiireistä ja henkisesti kuormittavaa. En olisi vaatinut mitään 25e tunnilta, mutta ehdotukseni 15e/h tyrmättiin.

Vierailija
108/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töihin vaadittavat koulutukset ovat pitkiä ja osa sisällöistä on turhaa. Oppisopimus eli työssäoppiminen ja "tutkintojen" ohittaminen tulisi mahdollistaa.

Nykypäivän työpaikoilla jokainen tekee töitä niska limassa. Ei kenelläkään ole aikaa olla opettamassa sitä täysin osaamatonta oppisopimuslaista.

Siihen pitää osoittaa joku työntekijä, jolle maksetaan perehdyttämisestä.

Niin mietitäänpäs. Tarve rekrytoida on yhdelle työntekijälle. Voidaan joko rekrytoida sellainen työntekijä, joka osaa hommat aja voi alkaa tehdä niitä heti tai rekrytoidaan ihminen, joka opettaa ja rekrytoidaan täysi ummikko, jota pitää opettaa. Mitäpä mietit riittääkö tälle osaamattomalle enää palkkaa? Ilmaiseksi voisi ottaa oppiin ehkä, mutta ei muuten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käyrän mukaan Suomessa on siis noin 70 000 avointa työpaikkaa ja noin 35 000 työtöntä. Jossain on siis vikaa kun syntyy tällainen kohtaanto-ongelma jossa työpaikat eivät löydä työntekijöitä vaikka avoimia paikkoja on enemmän kuin työttömiä.

Ja joku on niin pohjattoman typerä, että uskoo tuollaisia käyriä? Työttömiä on lähemmäs 350 000 tuhatta ja niitä avoimia työpaikkoja tälläkin hetkellä auki se parikymmentätuhatta. Nuo sekopääkäyrät ovat ihan täyttä fantasiaa. Niissä lasketaan avoimet työpaikatkin summamalla yhteen kaikki kuukauden aikana avoimena käyneet paikat ja täytetyt paikat. 

Vierailija
110/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:

- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).

- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.

- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).

- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.

- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.

- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?

Moni asia on noin, mutta pätee myös toiseen suuntaan.

Pahimmat kiusaajat ja lusmuajat ovat ikänsä siinä firmassa töissä olleita pirkkoliisoja. He kokevat nuoret ja koulutetut uhaksi itselleen ja kiusaavat nämä pois. Heille se huono käytös sallitaan.

Moni työpaikkailmoitus on yhtä huono kuin hakemuskin (kyllä, minäkin olen lukenut paljon hakemuksia). Ei lue mitä työhön kuuluu ja se on maalailtu niin paljon yläkanttiin, että entry leveliltä poispäässeen ei kannata koskaan hakea omalle tasolle kirjoitettua paikkaa, koska se on todennäköisesti todellisuudessa tosi paljon alakanttiin. Tietenkin on niitäkin, yleensä itseriittoisia nuoriamiehiä, jotka hakevat ekasta duunista käsin jotain johtajanpaikkaa. Tähän muuten yhteiskunnallinen keskustelu kannustaakin. "Aina kannattaa hakea!"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekin kesäisin tilastoja rumentamassa, kun työnantaja on ketjuttanut määräaikaisuuttani jo 10 vuotta. elokuu-toukokuu töissä, kesät työttömänä. Ja sitten taas uusi sopimus.

Niin, milloinkahan aletaan tutkia, mitä siellä työnantajapuolella voitaisiin tehdä.

Vierailija
112/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on heikosti koulutetuissa ihmisissä. Sellaisia ojankaivuu työpaikkoja ei enää ole, toimistoissa ei ole enää toimistosihteereitä saati sitten toimistoapulaisia. Osaamista tarvittaisiin ihan huiman paljon enemmän. Samaan aikaan ylikasvanut sosiaaliturva on opettanut nämä ihmiset keskiluokan elintasolle ja kuvitelmat ovat, että ilman koulutusta päästäisiin samaan palkkatasoon kuin akateemiset ihmiset. Ihan tiedoksi, että jos suomalaisen keskipalkka om 3500 euroa, niin 50% saa alle sen ja osa isostikin alle sen. Nämä työt ovat niitä, joihin kouluja käymättömien rahkeet riittävät ehkä.

Kaikista ihmisistä ei ole kouluttautumaan pitkälle. Itse asiassa kaikista ihmisistä ei ole edes käymään amista loppuun, vaikka amiksen vaatimustaso on on vedetty todella alas.

Mikä on näiden ihmisten paikka yhteiskunnassa?

Sitten pitää tyytyä niihin suorittaviin työpaikkoihin, siivoustyöhön, taksin tai bussin ajoon, kaupan kassalle, paistamaan Hesessä hampurilaisia, vaihtamaan vammaisen vaippoja jne. Niistä ei saa keskiluokan elintasoa, mutta kaikki ovat ihan kunniallisia ammatteja. Ei ole mikään itseisarvo, että kaikilla on oikeus keskiluokan elintasoon taidoista ja kyvyistä huolimatta.

Noita mainitsemiasi työpaikkoja ei juuri ole enää nyky-yhteiskunnassa. Sitä paitsi esim. bussikuskilta vaaditaan ammattikoulutus ja vammaisen vaippojen vaihtajan pitää olla vähintään lähihoitaja.

Taksinkuljettajien hommia on hyvin tarjolla, onko joku erityinen syy, miksi nekin kelpaavat lähinnä maahan muuttaneille? Vaippoja vaidetaan henkilökohtaisena avustajana ihmisten kodeissa, ei ole koulutusvaatimuksia. Siivoustyössä en aikoihin ole nähnyt valkoista ja kaupan kassoillakin alkaa olla hyvin etnistä. Mikä siinä on, että Lidlin kassan homma riittää kyllä elättämään keski-ikäinen perheellisen maahan muuttajan Helsingissä, mutta suomalaista kantista ei mitenkään. Olisiko odotukset elintasosta oleellisesti erilaiset.

Työnantajille on halvempaa palkata etninen kuin kantis. Saa valtiolta avustuksia ja maksaa vähemmän palkkaa. Kyllä suomalaiset opiskelijat ovat aina menneet mielellään kauppoihin hyllyttämään ja kassalle heti kun ikää riittää. Nyt niitä ei vaan huolita.

t. Rekrytoija

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kaikista ihmisistä ei ole kouluttautumaan pitkälle. Itse asiassa kaikista ihmisistä ei ole edes käymään amista loppuun, vaikka amiksen vaatimustaso on on vedetty todella alas.

Mikä on näiden ihmisten paikka yhteiskunnassa?

Ei heillä ole paikkaa kuin muiden elätteinä.  Pitäisi pyrkiä siihen, nuoret eivät syrjäytyisi, jolloin noiden onnettomien määrä pysyisi riittävän matalana.

Vierailija
114/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on heikosti koulutetuissa ihmisissä. Sellaisia ojankaivuu työpaikkoja ei enää ole, toimistoissa ei ole enää toimistosihteereitä saati sitten toimistoapulaisia. Osaamista tarvittaisiin ihan huiman paljon enemmän. Samaan aikaan ylikasvanut sosiaaliturva on opettanut nämä ihmiset keskiluokan elintasolle ja kuvitelmat ovat, että ilman koulutusta päästäisiin samaan palkkatasoon kuin akateemiset ihmiset. Ihan tiedoksi, että jos suomalaisen keskipalkka om 3500 euroa, niin 50% saa alle sen ja osa isostikin alle sen. Nämä työt ovat niitä, joihin kouluja käymättömien rahkeet riittävät ehkä.

Kaikista ihmisistä ei ole kouluttautumaan pitkälle. Itse asiassa kaikista ihmisistä ei ole edes käymään amista loppuun, vaikka amiksen vaatimustaso on on vedetty todella alas.

Mikä on näiden ihmisten paikka yhteiskunnassa?

Sitten pitää tyytyä niihin suorittaviin työpaikkoihin, siivoustyöhön, taksin tai bussin ajoon, kaupan kassalle, paistamaan Hesessä hampurilaisia, vaihtamaan vammaisen vaippoja jne. Niistä ei saa keskiluokan elintasoa, mutta kaikki ovat ihan kunniallisia ammatteja. Ei ole mikään itseisarvo, että kaikilla on oikeus keskiluokan elintasoon taidoista ja kyvyistä huolimatta.

Noita mainitsemiasi työpaikkoja ei juuri ole enää nyky-yhteiskunnassa. Sitä paitsi esim. bussikuskilta vaaditaan ammattikoulutus ja vammaisen vaippojen vaihtajan pitää olla vähintään lähihoitaja.

Taksinkuljettajien hommia on hyvin tarjolla, onko joku erityinen syy, miksi nekin kelpaavat lähinnä maahan muuttaneille? Vaippoja vaidetaan henkilökohtaisena avustajana ihmisten kodeissa, ei ole koulutusvaatimuksia. Siivoustyössä en aikoihin ole nähnyt valkoista ja kaupan kassoillakin alkaa olla hyvin etnistä. Mikä siinä on, että Lidlin kassan homma riittää kyllä elättämään keski-ikäinen perheellisen maahan muuttajan Helsingissä, mutta suomalaista kantista ei mitenkään. Olisiko odotukset elintasosta oleellisesti erilaiset.

Olen valkoinen siivooja, niin on iso osa työkavereistakin.

Lidliin (joka on alimiehitetty pätkätyöpaikka) en päässyt 30-vuotiaana. Olin liian vanha.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:

- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).

- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.

- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).

- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.

- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.

- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?

Niin, ja silti halautte väkisin rekrytä niitä nuoria jotka ei osaa käyttäytyä ja jotka käy arkenakin viihteellä ja sitten ollaan töissä silmät ristissä. Ehkäpä siksi, koska he eivät vaadi palkkaa tai osaa pitää kiinni oikeuksistaan?

Palkalla täytyy tulla toimeen ja se täytyy sovittaa työn vaativuuteen. Vaativa työ voi olla muutakin kun aivokirurgiaa tai  hiukkaskiihdyttimen parissa askartelua. Hain yhteen työhön, jossa lähtöpalkka oli 9e(!!!!). Työ vaativaa, kiireistä ja henkisesti kuormittavaa. En olisi vaatinut mitään 25e tunnilta, mutta ehdotukseni 15e/h tyrmättiin.

Niin kauan kuin olen esimiehenä vastannut yrityksen palkkauksesta ja rekrytoinnista niin en ole kertaakaanyhtään alle kolmekymppistä palkannut juuri sen takia ettei ainoat ongelmat nuorten kanssa ole kokemattomuus, taidottomuus ja uusavuttomus. Enkä aio jatkossa enkä tulevaisuudessakaan palkata tähän yritykseen yhtä vuodesta 1991 syntyneestä eteenpäin.

Vierailija
116/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

sdfsfs kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on heikosti koulutetuissa ihmisissä. Sellaisia ojankaivuu työpaikkoja ei enää ole, toimistoissa ei ole enää toimistosihteereitä saati sitten toimistoapulaisia. Osaamista tarvittaisiin ihan huiman paljon enemmän. Samaan aikaan ylikasvanut sosiaaliturva on opettanut nämä ihmiset keskiluokan elintasolle ja kuvitelmat ovat, että ilman koulutusta päästäisiin samaan palkkatasoon kuin akateemiset ihmiset. Ihan tiedoksi, että jos suomalaisen keskipalkka om 3500 euroa, niin 50% saa alle sen ja osa isostikin alle sen. Nämä työt ovat niitä, joihin kouluja käymättömien rahkeet riittävät ehkä.

Kaikista ihmisistä ei ole kouluttautumaan pitkälle. Itse asiassa kaikista ihmisistä ei ole edes käymään amista loppuun, vaikka amiksen vaatimustaso on on vedetty todella alas.

Mikä on näiden ihmisten paikka yhteiskunnassa?

Sitten pitää tyytyä niihin suorittaviin työpaikkoihin, siivoustyöhön, taksin tai bussin ajoon, kaupan kassalle, paistamaan Hesessä hampurilaisia, vaihtamaan vammaisen vaippoja jne. Niistä ei saa keskiluokan elintasoa, mutta kaikki ovat ihan kunniallisia ammatteja. Ei ole mikään itseisarvo, että kaikilla on oikeus keskiluokan elintasoon taidoista ja kyvyistä huolimatta.

Noita mainitsemiasi työpaikkoja ei juuri ole enää nyky-yhteiskunnassa. Sitä paitsi esim. bussikuskilta vaaditaan ammattikoulutus ja vammaisen vaippojen vaihtajan pitää olla vähintään lähihoitaja.

Taksinkuljettajien hommia on hyvin tarjolla, onko joku erityinen syy, miksi nekin kelpaavat lähinnä maahan muuttaneille? Vaippoja vaidetaan henkilökohtaisena avustajana ihmisten kodeissa, ei ole koulutusvaatimuksia. Siivoustyössä en aikoihin ole nähnyt valkoista ja kaupan kassoillakin alkaa olla hyvin etnistä. Mikä siinä on, että Lidlin kassan homma riittää kyllä elättämään keski-ikäinen perheellisen maahan muuttajan Helsingissä, mutta suomalaista kantista ei mitenkään. Olisiko odotukset elintasosta oleellisesti erilaiset.

Työnantajille on halvempaa palkata etninen kuin kantis. Saa valtiolta avustuksia ja maksaa vähemmän palkkaa. Kyllä suomalaiset opiskelijat ovat aina menneet mielellään kauppoihin hyllyttämään ja kassalle heti kun ikää riittää. Nyt niitä ei vaan huolita.

t. Rekrytoija

Menetän oikeesti kohta uskoni... Siis työnantaja saa erillistä tukea jos palkkaa m a m u n?? D: 

Vierailija
117/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yksi ongelma on se että Suomesta puuttuu varsinainen matalapalkka luokka joka tekee töitä pikkupalkoilla ja nousee sitten myöhemmin paremmille ansiotuloilla kun kehittyy ja etenee yrityksessä. Muualla maailmansodan valtioissa kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa sellainen yhteiskuntaluokka on. Suomessa suurimpia syitä sen puuttumiseen on liian korkea sosiaaliturva ja sen takia Suomessa on korkeampi työttömyys kuin matalamman sosiaaliturvan maissa.

Suurin syy on etenemismahdollisuuksien puute.

Vierailija
118/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutamia mietteitä, taustaksi että olen toiminut esimiehenä ja siis myös rekrytoinut ja johtanut monen sorttisia työntekijöitä:

- osalla nuorista työelämätaidot aivan hakusessa: ei osata käyttäytyä (siis ihan perusasioita että tullaan ajoissa, lomalle ei lähdetä ilmoittamatta, töissä ei huudeta ja kiroilla ja jos puhelimen käyttö on kielletty muuten kuin tauoilla, niin silloin sitä ei käytetä muuten kuin tauoilla).

- joillain vanhemmilla ihmisillä tietotekniset taidot ovat auttamattomasti jäljessä ja oppimiskyky niihin on todella huono - tällä siis tarkoitan melko simppeleitäkin asioita ja melko yksinkertaisten järjestelmien oppimiskykyä.

- monilla on liian korkeat odotukset palkan suhteen versus tehtävä (omilla työnantajilla palkat yleensä olleet ihan markkinatasoa. Voidaan toki keskustella siitä, onko markkinataso oikea, mutta jos pyydetään 1000€ enemmän kuin muut, niin kyllä siinä saa taitavasti perustella miten tuo 1000€ lisäsijoitus tuo lisäarvoa työnantajalle).

- monilla on todella surkeat hakemukset - en tarkoita mitään kikkailuja, vaan ihan siitä, että niistä ei oikeasti avaudu juurikaan, mitä ihminen on tehnyt ja mitä osaa.

- myös kokemus on usein todella hataraa - todella monet yrittää astua kolme porrasta kerralla. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oletus kuitenkin olisi, että perehdytyksellä (pitkähkölläkin) työntekijä olisi kykenevä tehtäväänsä.

- kaikilla on on nykypäivän työelämässä niin kiire, että usein se mahdollisimman valmis on ainut vaihtoehto mitä voidaan ottaa. Kun muutenkin on kiire, niin melkein ennemmin tekee 2 ihmisen työt, kuin opettaa niitä toisia jollekin, joka ei tajua hölkäsen pöläystä. Toki tämä on pitkällä tähtäimellä tyhmää ja auttaisi sitten jossain vaiheessa, kun on saatu opetettua asiat eteenpäin, mutta sille ei anneta aikaa. Isoin ongelma työelämässä on mielestäni kiire ja jatkuva tehostaminen. On hyvä sujuvoittaa prosesseja, mutta kun näin tehdessä tilalle tulee kolme uutta asiaa, niin miksi niin haluaisi tehdä? Koskaan ei pääse siihen, että työ olisi kevyempää, koska sitä tulee aina lisää, joten miksi ponnistella kehittääkseen työtä?

Niin, ja silti halautte väkisin rekrytä niitä nuoria jotka ei osaa käyttäytyä ja jotka käy arkenakin viihteellä ja sitten ollaan töissä silmät ristissä. Ehkäpä siksi, koska he eivät vaadi palkkaa tai osaa pitää kiinni oikeuksistaan?

Palkalla täytyy tulla toimeen ja se täytyy sovittaa työn vaativuuteen. Vaativa työ voi olla muutakin kun aivokirurgiaa tai  hiukkaskiihdyttimen parissa askartelua. Hain yhteen työhön, jossa lähtöpalkka oli 9e(!!!!). Työ vaativaa, kiireistä ja henkisesti kuormittavaa. En olisi vaatinut mitään 25e tunnilta, mutta ehdotukseni 15e/h tyrmättiin.

Niin kauan kuin olen esimiehenä vastannut yrityksen palkkauksesta ja rekrytoinnista niin en ole kertaakaanyhtään alle kolmekymppistä palkannut juuri sen takia ettei ainoat ongelmat nuorten kanssa ole kokemattomuus, taidottomuus ja uusavuttomus. Enkä aio jatkossa enkä tulevaisuudessakaan palkata tähän yritykseen yhtä vuodesta 1991 syntyneestä eteenpäin.

Niin no itsehän olen -91 syntynyt nainen ja tuntuu, että kaikki haastattelijat vaan mittailee mua sillä asenteella, että varmaan ihan pätevä mutta koskahan toi alkaa lisääntyä....

se edellinen

Vierailija
119/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokoajan nuorissa yhä enemmän kanssa näitä joilla ei ole ajokorttia ollenkaan vaikka yhä useampi ammatti ja työpaikka vaatii sitä että pitää olla oma ajokortti ja mielellään myös oma auto jolla pääsee varmasti kulkemaan töihin ettei tule näitä bussista ja ruuhkassa myöhästymisiä.

Vierailija
120/245 |
03.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi ongelma on se että Suomesta puuttuu varsinainen matalapalkka luokka joka tekee töitä pikkupalkoilla ja nousee sitten myöhemmin paremmille ansiotuloilla kun kehittyy ja etenee yrityksessä. Muualla maailmansodan valtioissa kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa sellainen yhteiskuntaluokka on. Suomessa suurimpia syitä sen puuttumiseen on liian korkea sosiaaliturva ja sen takia Suomessa on korkeampi työttömyys kuin matalamman sosiaaliturvan maissa.

Suurin syy on etenemismahdollisuuksien puute.

Jep. Olisi mukavaa, jos työssä voisi jotenkin edetä. Yksi tuttu on keittiöapulainen ja ollut sitä 30v. Palkka on aika sama kuin alussa, joku naurettava 12e.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi viisi